Konstantin von Neurath
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Konstantin von Neurath (2. helmikuuta 1873 Kleinglattbach Vaihingen an der Enz, Württemberg, Saksa – 14. elokuuta 1956 Enzweihingen, Württemberg, Saksa) oli saksalainen aatelinen ja diplomaatti, joka toimi toisen maailmansodan aikaan poliitikkona ja korkea-arvoisena virkamiehenä natsi-Saksan hallinnossa. Vuosina 1932–1938 von Neurath toimi ulkoministerinä, ja toisen maailmansodan aikaan vuodesta 1939 vuoteen 1941 saksalaisten miehittämän Böömin ja Määrin valtakunnanprotektoraatin valtakunnanprotektorina nykyisessä Tšekissä.
| Konstantin von Neurath | |
|---|---|
 Vapaaherra Konstantin von Neurath Böömin ja Määrin käskynhaltijan univormussa vuonna 1939. Kuva on tuona aikana harvinainen värivalokuva. |
|
| Saksan ulkoministeri | |
| Edeltäjä | Heinrich Brüning |
| Seuraaja | Joachim von Ribbentrop |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. helmikuuta 1873 Kleinglattbach Vaihingen an der Enz, Württemberg, Saksa |
| Kuollut | 14. elokuuta 1956 Enzweihingen, Württemberg, Saksa |
| Puoliso | Marie Auguste Moser von Filseck |
| Tiedot | |
| Puolue | NSDAP |
 Nimikirjoitus |
|
Sukutausta, opinnot ja perhe muokkaa
Vapaaherra von Neurath syntyi aatelissukuisen kartanonomistajan perheeseen Württembergissä vuonna 1873. Opiskeltuaan oikeustiedettä Tübingenin ja Berliinin yliopistoissa ja valmistuttuaan lakitieteen tohtoriksi hän asettui Württembergin oikeuslaitoksen palvelukseen vuonna 1892.
Konstantin von Neurath avioitui 30. toukokuuta 1901 Stuttgartissa Marie Auguste Moser von Filseckin (1875–1960) kanssa. Avioliitosta syntyivät lapset Konstantin (s. 1902) ja Winifred (s. 1904).
Diplomaattinen ura muokkaa
Vuonna 1901 von Neurathista tuli lainoppinut asessori Saksan keisarikunnan ulkoasiainministeriöön Berliiniin. Vuonna 1903 hänestä tuli Lontoon varakonsuli, jonka aseman hän säilytti vuoteen 1908. Vuonna 1909 hänet nimitettiin attašeaksi Lontoon suurlähetystöön. Vuonna 1914 von Neurath siirrettiin Turkin tuolloiseen pääkaupunkiin Konstantinopoliin, jossa hänestä tuli lähetystöneuvos. Tässä asemassa hän toimi vuoteen 1916. Vuonna 1917 von Neurath vetäytyi omasta toivomuksestaan diplomaattisesta palveluksesta. Hänestä tuli Württembergin hallituksen päämies, ja hän sai Württembergin kuninkaallisen kamariherran arvonimen. Hänet nimitettiin kuitenkin joulukuussa 1919 valtakunnanpresidentti Friedrich Ebertin suostumuksella takaisin diplomaatiksi, Saksan Kööpenhaminan suurlähettilääksi. Vuosina 1921–1930 von neurath toimi lähettiläänä Roomassa, ja vuosina 1930–1932 vanhassa asemapaikassaan Lontoossa.
Jo ulkoministeri Gustav Stresemannin kuoltua 1929 valtakunnanpresidentti Paul von Hindenburg olisi halunnut nimittää von Neurathin valtakunnan ulkoministeriksi. Nimitys ei kuitenkaan ollut tuolloin mahdollinen, koska valtakunnanhallitukselta puuttui valtiopäivien parlamentaarinen tuki. Vuonna 1932 von Neurath toimi ulkoministerinä sekä Franz von Papenin että Kurt von Schleicherin hallituksissa.
Natsihallituksen ministeri muokkaa
Von Neurath edusti viranhoidossaan konservatiivista ja kansallismielistä ulkopolitiikkaa, joka pyrki Versailles’n rauhansopimuksen mitätöimiseen. Adolf Hitlerin tultua valtakunnankansleriksi 30. tammikuuta 1933 hän antoi von Neurathin pitää edelleen ulkoministerin virkansa. Hitlerin mielestä kokenut von Neurath, jolla oli runsaasti kansainvälisiä suhteita ja jota arvostettiin kansainvälisesti, antoi hänen uudelle hallitukselleen arvovaltaa ja painoarvoa. Käytännössä von Neurathin toimintavapautta kuitenkin rajoitti Joachim von Ribbentropin vetämä Büro Ribbentropp.
Vuonna 1937 von Neurath liittyi natsien kansallissosialistiseen puolueeseen ja sai SS-Gruppenführerin arvon. 4. helmikuuta 1938 hän kuitenkin joutui jättämään ulkoministerin paikkansa jouduttuaan Hitlerin epäsuosioon Blomberg–Fritsch-kriisin myötä. Hän jäi kuitenkin hallitukseen salkuttomaksi ministeriksi, ja säilytti tämän aseman aina sodan loppuvaiheisiin 30. huhtikuuta 1945 asti.
Böömin ja Määrin valtakunnanprotektorina muokkaa
Saksan miehitettyä Tšekkoslovakian 15. maaliskuuta 1939 von Neurathista tuli Böömin ja Määrin protektoraatin valtakunnanprotektori. Hän oli vastuussa muiden muassa tšekkien poliittisen elämän tukahduttamisesta ja Nürnbergin rotulakien käyttöönottamisesta protektoraatin alueella. Adolf Hitlerin mielestä von Neurath oli kuitenkin lepsu ja aikaansaamaton. Hän lomautti tämän vuonna 1941 ja nimitti sijaiseksi kovaotteisen Reinhard Heydrichin. Korvaukseksi von Neurath sai SS-Obergruppenführerin arvon, mikä vastasi armeijan kenraalia. Vuonna 1942 tapahtuneen Heydrichin murhan jälkeen protektoraatin johtoon nimitettiin Kurt Daluege ja tämän muodollisen eron jälkeen vuonna 1943 Wilhelm Frick.
Nürnbergin oikeudenkäynti ja tuomio muokkaa
6. toukokuuta 1945 ranskalaiset joukot vangitsivat von Neurathin ja luovuttivat hänet Nürnbergin sotarikostuomioistuimelle. Vuonna 1946 hänet tuomittiin syylliseksi ”salaliitosta maailmanrauhaa vastaan, rikoksista rauhaa vastaan, hyökkäyssodan suunnittelusta ja valmistelusta, sotarikoksista sekä rikoksista ihmiskuntaa vastaan” 15 vuodeksi vankeuteen. 6. marraskuuta 1954 hänet vapautettiin terveydellisistä syistä Spandaun vankilasta Berliinissä. Hän eli vielä vajaat kaksi vuotta syrjässä julkisuudesta.
