Kompromat
Kompromat (ven. компромат, lyhenne sanoista компрометирующий материал, sananmukaisesti “vahingoittava materiaali”) on venäjänkielinen termi poliitikkoa tai julkisuuden henkilöä vahingoittavalle aineistolle. Tällaisia aineistoja voidaan käyttää negatiivisen julkisuuden luomiseksi, sitä voidaan käyttää henkilön kiristämiseen tai lojaalisuuden varmistamiseen. Kompromat voidaan hankkia eri turvallisuuspalveluilta, se voidaan suoranaisesti väärentää ja sen jälkeen toimittaa se julkisuuteen maksamalla journalistille. Kompromat on ollut eräs Venäjän ja Neuvostoliiton jälkeisten maiden politiikan ominaispiirre. Kompromat ilmenee nykyisin kyberrikollisuuden eräänä muotona.[1]
Korkean tason suhteisiin kuuluu venäläiseen tapaan perinteisesti niin sanotut papkat eli kansiot. Kaikista tärkeistä henkilöistä kerätään mahdollisimman paljon sekä myönteistä, että kielteistä tietoa. Turvallisuuspalvelu säilyttää tiedot ja kartuttaa niitä vuosien ajan. Tarvittaessa kansiot otetaan käyttöön.[2]
Historia muokkaa
Varhaisessa vaiheessa kompromat saattoi sisältää väärennettyjä valokuvia, ujutettuja huumeita tai rakeisia videoita yhteyshenkilöistä, jotka olivat KGB:n palkkaamien prostituoitujen kanssa, sekä muita yksinkertaisia ansaan houkuttelemisen tekniikoita.
KGB painosti Britannian suurlähetystössä Moskovassa 1950-luvulla työskennelleen homoseksuaalin John Vassalin toimimaan vakoilijana KGB:lle raskauttavien kuvien avulla, joissa hän oli sukupuoliyhteydessä useiden eri miesten kanssa.[3]
Vuonna 1999 julkaistiin video, jossa Juri Skuratovia muistuttava mies oli sängyssä kahden naisen kanssa. Video johti myöhemmin hänen erottamiseensa Venäjän pääsyyttäjän virasta. Video julkaistiin sen jälkeen, kun Suratov oli ryhtynyt tarkastelemaan presidentti Boris Jeltsinin ja hänen liittolaistensa korruptiosyytteitä.
Huhtikuussa 2010 koomikko Viktor Shenderovich sekaantuiselvennä seksiskandaaliin, jossa eräs nainen väitti toimineensa Kremlin ”hunajapurkkina” saattaakseen huonoon valoon opposition henkilöitä. Video julkaistiin kaksi päivää hänen tyttärensä häiden jälkeen.
Uudempana esimerkkeinä kompromatista on tapaus, jossa Venäjän vakoilijoiden on epäilty tai syytetty lapsipornografian asentamisesta sellaisten henkilöiden tietokoneisiin, joita yritetään mustamaalata. Vuonna 2015 Britannian syyttäjänvirasto ilmoitti syyttävänsä Vladimir Bukovskia hänen tietokoneestaan löytyneistä ”kielletyistä kuvista”. Tapaus Bukovskia vastaan lykkääntyi tutkijoiden yrittäessä määritellä, olivatko pornograafiset kuvat sijoitettuja. Venäjän vuoden 2016 vaalien alla julkaistiin NTV:ssä Mihail Kasjanovista seksivideo.
Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen tammikuun 10. 2017 ilmeni, että Yhdysvaltain tiedustelutoimistot tutkivat valittua presidenttiä Donald Trumpia koskevaa sellaista mahdollisesti vahingoittavaa henkilökohtaista tai taloudellista informaatiota, joka saattaisi johtaa syytteisiin siitä, että hän ja hänen hallintonsa olisivat alttiita Venäjän hallituksen manipuloinnille.[4]
Kompromat verkossa muokkaa
Uusi kehitysvaihe on ollut erikoistuneiden kompromat-verkkosivujen luominen, joista kuuluisin on venäläinen Компромат.Ru (compromat.ru), joka julkaisee useiden satojen dollareiden hintaan minkä tahansa kompromatin kenestä tahansa. Seurauksena venäläiset ISP:t tai niiden omistajat usein estävät väliaikaisesti valtion hallintoelimiä häiritseviä verkkosivuja.[5]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Higgins Andrew: Foes of Russia Say Child Pornography Is Planted to Ruin Them The New York Times. 9.12.2016. The New York Times Company. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Kronvall, Kerstin: Pessimisti ei pety Venäjälläkään eivätkä pohattojen piilorahat hämmästytä Yle Uutiset. 4.4.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 13.3.2017.
- ↑ Jones, Bryony ja Mackintosh, Eliza: What is Kompromat? CNN Politics. 11.1.2017. Cable News Network. Turner Broadcasting System, Inc.. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Nelson, Ellot: HUFFPOST HILL – Kompromat? More Like, KomproMAGA! The Huffington Post. 10.1.2017. TheHuffingtonPost.com, Inc.. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Levine, Yasha: Blogger Gorshkov Will Dish Dirt on Russian Politicians – for a Price Wired. 21.7.2008. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Компромат.Ru (venäjäksi)
- Компромат.Ua (ukrainaksi)
- Ioffe, Julia: How Blackmail Works in Russia The Atlantic. 11.1.2017. The Atlantic Monthly Group. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
- Rainsford, Sarah: Russia and the art of 'kompromat' BBC News. 14.1.2017. Viitattu 14.1.2017. (englanniksi)
- Thornhill, John: Donald Trump, Vladimir Putin and the murky history of ‘kompromat’ Financial Times. 13.1.2017. The Financial Times Ltd.. Viitattu 15.1.2017. (englanniksi)
