Komitologia (engl. comitology, ransk. comitologie) on yleisnimitys erityisessä komiteamenettelyssä tapahtuvalle Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanolle. Komiteamenettelyssä Euroopan komissio kuulee jäsenmaiden asiantuntijakomiteoita, jotka valmistelevat EU-lainsäädännön toimeenpanoa.[1]

Euroopan unionin lainsäädännön toimeenpano on lähtökohtaisesti unionin jäsenvaltioiden tehtävä. Toimeenpanotehtäviä voidaan kuitenkin siirtää Euroopan komissiolle. Komitologiassa onkin kyse jäsenvaltioden osallistumisesta komissiolle siirretyn toimeenpanovallan käyttöön.

Jos EU-säädös on tarkoitus panna täytäntöön komiteamenettelyssä, asiasta on säädettävä ko. säädöksessä. Esimerkiksi direktiivillä voidaan perustaa komitea, jonka tehtävänä on hyväksyä komission ehdotuksesta direktiivin täytäntöönpanevia toimia. Komitea, jonka puheenjohtaja on aina komission edustaja, koostuu jäsenvaltioiden edustajista.

Komiteoiden toimintaa on säännelty ns. komitologia-päätöksessä. Päätöksessä säädetään kolmesta erilaisesta komiteamenettelystä, jotka eroavat sen suhteen, mikä on jäsenvaltioiden edustajien asema suhteessa komissioon. Nämä ovat nimeltään neuvoa-antava menettely, hallintomenettely ja sääntelymenettely. Vastaavasti komiteat ovat nimeltään neuvoa-antavia komiteoita, hallintokomiteoita ja sääntelykomiteoita - esimerkkeinä vammaisten asioita käsittelevä neuvoa-antava komitea, lampaan- ja vuohenlihan hallintokomitea ja tilinpäätöskysymysten sääntelykomitea.

Sääntelymenettelyjä on tarkemmin sanoen kaksi: "tavallinen" sääntelymenettely ja valvonnan käsittävä sääntelymenettely, joka soveltuu ns. kvasi-lainsäädännöllisiin asioihin. Nämä kvasi-lainsäädännölliset täytäntöönpanotoimet ovat laajakantoisia ja niillä muutetaan EU-säädöksen muita kuin keskeisiä osia. Siten ne sisältönsä puolesta kuuluvat oikeastaan lainsäädännön alaan, mistä johtuu nimitys "näennäis-lainsäädännöllinen". Valvonnan käsittävässä sääntelymenettelyssä Euroopan parlamentilla on mahdollisuus valvoa antamansa säädöksen toimeenpanoa. Menettely soveltuukin vain ns. yhteispäätösmenettelyssä annettuihin säädöksiin, ts. säädöksiin, joiden antamiseen Euroopan parlamentti on osallistunut tasavertaisena Euroopan unionin neuvoston kanssa.

Komitologia-komiteoita on tällä hetkellä yli 200.

Komitologia perustuu EY-sopimuksen 202 artiklaan ja yllä mainittuun komitologiapäätökseen eli neuvoston päätökseen menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (1999/468/EY muutoksin).

Lähteet muokkaa

  1. Satuli, Heli: EU-perusteos. 2. painos. Helsinki: Eurooppatiedotus, 2020. ISBN 978-952-281-621-4. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa