Kolmen Tähden ritarikunta

Kolmen Tähden ritarikunta (latv. Triju Zvaigžṇu ordenis) on latvialainen ritarikunta. Se perustettiin 25. maaliskuuta 1924. Tuolloin presidentti Jānis Čakste antoi lain ritarikunnan perustamisesta. Jo 1920-luvun alusta alkaen Latviassa oli käyty keskustelua siviiliritarikunnan perustamisen tarpeellisuudesta. Ritarikunnan perustamisen yhteydessä jaettiin suurristi eli ensimmäisen luokan kunniamerkki presidentti Čakstelle ja ulkoministeri Zigfrīds Anna Meierovicsille.

Ritarikunnan tunnuksia

Ritarikunnan kunniamerkkien jakaminen loppui Neuvostoliiton miehitykseen vuonna 1940. Latvia itsenäistyi uudelleen vuonna 1991. Kolmen Tähden ritarikunta perustettiin uudelleen lokakuussa 1994, jolloin presidentti Guntis Ulmanis antoi asiaa koskevan lain. Ensimmäiset kunniamerkit jaettiin marraskuun 7. päivänä 1994.

Latvian presidentti Vaira Vīķe-Freiberga antoi lakiesityksen Latvian ritarikunnista maaliskuussa 2004 ja Latvian parlamentti saeima hyväksyi sen samassa kuussa. Laissa on määrätty kunniamerkkien myöntämisestä, kantamisesta ja uusien perustamisesta.

Kolmen Tähden ritarikunta on historiallisessa järjestyksessä Latvian toiseksi korkein. Tällä hetkellä se on Latvian korkein ritarikunta, koska Karhuntappajan ritarikunnan kunniamerkkejä ei enää jaeta. Ritarikunnan nimen takana on Latvian vaakunan kolme tähteä, jotka tarkoittavat kolmea perinteistä maakuntaa (periaatteessa niitä on neljä): Latgale, Liivinmaa eli Vidzeme ja Kuurinmaa eli Kurzeme (Zemgale on neljäs maakunta). Kolmen tähden teema ilmenee myös Karlis Zalen ja Ernests Stalbergsin veistoksessa Vapauden muistomerkki eli Brïvïbas piemineklis. Patsas on Latvian vapaustaistelun symboli ja se valmistui vuosina 1931–1935. Muistomerkin huipulla oleva nainen on nimeltään Milda, ja hän kohottaa ylös kolmea tähteä.

Kolmen Tähden ritarikunnan kunniamerkit suunnitteli kuvanveistäjä Gustavs Šķilters. Ritarikunnan risti on valkoiseksi emaloitu maltanristi, jonka tummansinisessä keskuskuviossa on kolme viisisakaraista tähteä. Keskuskuviota kiertää kultainen kehä, jossa on teksti "Par Tēviju" (Isänmaan puolesta). Ristin sakaroiden välissä on kullanväriset säteet. Kunniamerkin kääntöpuolella on ritarikunnan tunnuslause "Per aspera ad astra" (Vaikeuksien kautta tähtien luo) sekä teksti "Latvijas Republika – 1918. gada 18. novembris" (Latvian tasavalta – 18. marraskuuta 1918).

Ritarikunnan kunniamerkit kannetaan vaaleansinisessä nauhassa kultaisin sivujuovin. 1.luokan kunniamerkkiä eli suurristiä kannetaan 110 mm leveässä olkanauhassa. Risti on halkaisijaltaan 54 mm. Rintatähti, jota kannetaan rinnan vasemmalla puolella on 88 mm halkaisijaltaan. Suurristi voidaan myöntää myös ketjuineen. Komentajamerkkiä, joka on halkaisijaltaan 49 mm, kannetaan kaulassa. Suurupseerit eli 1.luokan komentajat kantavat lisäksi rinnan oikealla puolella kannetaan halkaisijaltaan 82 mm olevaa rintatähteä. Kaulanauhan leveys on 52 mm. Rinnassa kannettavien ritarimerkkien halkaisija on 40 mm. Ritarikunnan mitalit ovat halkaisijaltaan 35 mm ja niiden keskellä on kuvattuna ritarikunnan kuvio.

Kunniamerkkiä jaetaan viidessä luokassa, joiden lisäksi ritarikuntaan kuuluu ketju ja kolme mitaliluokkaa:

• ketju
• suurristi
• suurupseeri
• komentaja
• upseeri
• ritari
• kultamitali
• hopeamitali
• pronssimitali

Lähteet

• Tetri Juha E.: Kunniamerkkikirja. Saarijärvi: Ajatus, 1998. ISBN 951-9440-23-2.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolmen Tähden ritarikunta Wikimedia Commonsissa