Koiviston sopimus
Koiviston sopimus oli Saksan keisari Vilhelm II:n ja Venäjän keisari Nikolai II:n vuonna 1905 solmima henkilökohtainen ystävyyssopimus.[1][2] Sopimus oli tähdätty Britanniaa vastaan, ja siihen oli tarkoitus saada mukaan muutkin Manner-Euroopan maat.
Sopimus raukesi, kun Saksan ja Venäjän ulkopoliittiset johdot vastustivat sitä. Sanamuoto julkaistiin 1917.[3] Venäjän puolelta sen hylkäsi ulkoministerinä tuolloin ollut Vladimir Lamzdorf, joka tiesi sen vaarantavan suhteita muihin ulkovaltoihin, etenkin Ranskaan[4].
Sopimus solmittiin Koivistonsaaristossa Suomenlahden merialueella 25. heinäkuuta – 26. heinäkuuta 1905. Vilhelm saapui paikalle keisarillisella huvipurrellaan Hohenzollernilla ja Nikolai Standardilla. Sopimusta ei ratifioitu, ja se kaatui sekä Venäjän että Saksan ulkopoliittisen johdon vastustukseen.[5][1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 242. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ The Kaiser's League of Nations. (Artikkelin tivistelmä, itse teksti on maksullinen) The New York Times, 16.3.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.8.2009.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, p. 1189
- ↑ Facta 2001 WSOY 1984 9. osa, palsta 591
- ↑ Vuosisatamme kronikka, vuosi 1905, Koiviston sopimus allekirjoitetaan, s. 70, Gummerus, 1987