Koheesiorahasto on Euroopan unionin rakenne- ja investointirahasto, joka tukee ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä investointeja vähemmän vauraissa EU:n jäsenvaltioissa. Koheesiorahasto on keskeinen väline Euroopan unionin strategiassa taloudellisten ja sosiaalisten erojen pienentämiseksi jäsenvaltioiden välillä. Rahasto keskittyy erityisesti tukemaan niitä jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo asukasta kohden on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.[1]

Tukialueet muokkaa

Koheesiorahasto keskittyy erityisesti kahteen pääalueeseen: ympäristöön ja liikenteeseen liittyviin pääomavaltaisiin investointeihin. Näitä ovat:[1]

  • Ympäristöinvestoinnit: tukevat kestävän kehityksen ja energiaan liittyviä hankkeita, joilla on ympäristöhyötyjä, keskittyen erityisesti uusiutuvaan energiaan, yhdistettyihin energiaratkaisuihin ja maanjäristyskestävyyteen.[1]
  • Liikenneinvestoinnit: painottavat Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T), erityisesti EU:n määrittelemiä ensisijaisia hankkeita, ja tukevat Verkkojen Eurooppa -välineen soveltamisalaan kuuluvia infrastruktuurihankkeita.[1]

Tavoitteet muokkaa

Ilmastotavoitteet muokkaa

Koheesiorahasto on sitoutunut edistämään EU:n ilmastotavoitteita, osoittamalla 37 prosenttia kokonaisrahoituksestaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tähtääviin toimiin. Tämä kattaa laajan valikoiman toimenpiteitä, kuten energiatehokkuuden parantamisen, uusiutuvan energian edistämisen, älykkäiden energiajärjestelmien ja -verkkojen kehittämisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, katastrofiriskien ehkäisemisen, vesien kestävän hoidon, kiertotalouden edistämisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun.[1]

Liikkuvuustavoitteet muokkaa

Koheesiorahoituksen liikkuvuutta lisäävät tavoitteet käsittävät muun muassa turvallisen, kestävän, älykkään ja intermodaalisen Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisen sekä kansallisten, alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden parantamisen TEN-T-verkon ja rajat ylittävän liikkuvuuden osalta.[1]

Erityistavoitteet muokkaa

Koheesiorahaston erityistavoitteiden puitteissa tuetaan myös työpaikkoihin ja kasvuun liittyvien investointien mukaisia toimia, kuten viranomaisten valmiuksien parantaminen, koheesiorahastojen täytäntöönpanosta vastaavien toimijoiden valmiuksien parantaminen sekä yhteistyön tehostaminen jäsenvaltioissa ja ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.[1]

Hallinnointi muokkaa

Koheesiorahaston hallinnointi tapahtuu yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ja sitä säännellään yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella. Rahoitus myönnetään avustuksina, hankintoina ja rahoitusvälineinä, ja komissio hyväksyy toimenpideohjelmat yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa.[1]

Mahdolliset tuensaajat muokkaa

Tuensaajina ovat julkiset ja alueelliset viranomaiset jäsenvaltioissa, jotka täyttävät BKTL-kriteerit. Rahoituskaudella 2021–2027 näitä jäsenvaltioita ovat Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.[1]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i EU-rahoitusopas. Vuoden 2023 painos. Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, 2023. ISBN 978-92-848-1056-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.2.2024).