Kohdunsiirto
Kohdunsiirto on lääketieteellinen elimensiirto, jossa naisen kohtu siirretään toiselle naiselle. Tämä liittyy tilanteisiin, joissa tarvitaan kohtu lapsen synnyttämistä varten. Mahdollisia syitä kohdunsiirtoon ovat eettiset syyt kieltää kohdunvuokraus ja välttää sijaissynnytys ja adoptio syystä tai toisesta. Lisäksi on olemassa harvinainen Mayer–Rokitansky–Küster–Hauserin oireyhtymä (MRKH), jossa tytölle ei kehity kohtua ja emätin jää pienikokoiseksi. Suomessa tätä oireistoa potevia tyttöjä syntyy alle kymmenen vuodessa.[1]
Ensimmäinen kohdunsiirto muokkaa
Esimerkiksi Saudi-Arabiassa on kohdunvuokraus kielletty. Siellä on kuitenkin toteutettu ainakin yksi kohdunsiirto vuonna 2000 tilanteessa, jossa nuoren naisen kohtu jouduttiin poistamaan synnytyksen yhteydessä runsaan verenvuodon vuoksi mutta nainen toivoi saavansa vielä toisen lapsen. Tässä tapauksessa kohtu jouduttiin poistamaan hylkimisreaktion vuoksi.[2] Jo vuonna 1931 on ilmeisesti Saksassa siirretty kohtu eräälle tanskalaiselle transnaiselle, joka kuoli kolmen kuukauden kuluttua hylkimisreaktioon.[3]
Ensimmäinen kohdunsiirtolapsi muokkaa
MRKH-oireyhtymässä emätin voidaan korjata venytyshoidolla, mutta kohtua ei saada aikaan muutoin kuin kohdunsiirolla. Ruotsissa oli vuoteen 2015 mennessä toteutettu yhdeksän kohdunsiirtoa. Näissä oli käytetty kahdeksassa tapauksessa lähiomaisen kohtua, yhdessä ystävän. Kahdessa tapauksessa riittävää verenkiertoa ei saatu toimimaan, mutta hylkimisreaktiot onnistuttiin lääkityksin estämään. Hedelmöitys suoritettiin koeputkimenetelmällä. Vuonna 2014 raportoitiin maailman ensimmäinen siirretyssä kohdussa syntynyt lapsi, joka syntyi sektiolla raskausmyrkytysepäilyn vuoksi.[1] Tiettävästi ensimmäinen kuolleelta ihmiseltä siirretyssä kohdussa kehittynyt lapsi syntyi Brasiliassa joulukuussa 2017.[4][5]
Kohdunsiirtoon liittyvää kritiikkiä muokkaa
Kohdunsiirtoon liittyy monenlaisia ongelmia. Jo normaali kohdunpoisto on hieman riskialtis toimenpide. Edelleen hylkimisenestolääkityksestä voi ainakin teoriassa olla haittaa lapselle. Alatiesynnytys saattaa olla erittäin vaikeaa siirtokohdulla. Suomalaiset asiantuntijalääkärit, elinsiirtoihin erikoistunut dosentti Heikki Mäkisalo ja HYKS:n Naistenklinikan emeritusprofessori Olavi Ylikorkala, eivät pidä kohdunsiirtoa realistisena vaihtoehtona MRKH-syndroomasta kärsiville naisille muun muassa siksi, että eettiset ongelmat eivät sillä poistu, vaikka lapsettomuus onkin usein siitä kärsiville henkilöille ja pariskunnille suuri murhe.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Heikki Mäkisalo ja Olavi Ylikorkala: Kohdunsiirto – varteenotettava mahdollisuus vai turhaa toivoa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 8.1.2015, 131.. vsk, nro 1, s. 10–11. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. ISSN 0012-7183.
- ↑ Denise Grady: Medical First: A Transplant Of a Uterus The New York Times. 7.3.2002. Viitattu 1.2.2015. (englanniksi)
- ↑ World's first successful uterus transplant performed in Turkey 1.10.2011. rt.com. Viitattu 1.2.2015 (englanniksi).
- ↑ Läpimurto Brasiliassa: Nainen synnytti terveen tyttölapsen, joka kehittyi kuolleelta naiselta siirretyssä kohdussa Helsingin Sanomat. 5.12.2018. Viitattu 3.1.2019.
- ↑ Livebirth after uterus transplantation from a deceased donor in a recipient with uterine infertility (2697–2704) The Lancet. 22.12.2018. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)