Koeampumalaitos

Puolustusvoimien yksikkö

Koeampumalaitos (lyhenne KoeAL[1]) oli Suomen maavoimiin kuuluva laitos ja puolustusvoimien ainoa raskaiden aseiden koeammuntoja varten varustettu yksikkö. Sen käytössä olivat ampumakenttä Pohjankankaan ampuma-alueella Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäässä sekä koeammunta-asema Helsingin Katajaluodossa. Koeampumalaitoksen toiminta vanhalla nimellä loppui vuoden 2012 lopussa, jolloin laitoksesta tuli perustetun puolustusvoimien Räjähdekeskuksen Ähtärin hallintoyksikön alayksikkö.

Koeampumalaitos aloitti toimintansa Utissa vuonna 1921 nimellä Tykistön Koeampumakenttä ja perustettiin itsenäisenä lokakuussa 1939, jolloin se aloitti Niinisalossa Koeasema-nimellä. Kaasusuojelukoulu siirtyi Niinisaloon Santahaminasta 1944.

Koeampumalaitos oli osa Puolustusvoimien materiaalilaitosta vuodesta 1993 lukien ja osa Maavoimien materiaalilaitosta vuoden 2008 alusta. Laitoksella oli henkilöstöä reilut 60 henkeä.milloin?

Koeampumalaitoksen päätehtävänä olivat muun muassa koeammunnat, ampumatarvikkeiden ja aseiden testaus eri olosuhteissa sekä koeräjäytysten tekeminen. Laitoksen asiakkaina ovat myös kotimaiset yksityisen sektorin teollisuusyritykset. Esimerkiksi kaikki Suomeen maahantuodut aseet, ampumatarvikkeet ja asejärjestelmät kokeilltiin Niinisalossa ennen käyttöönottoa.

Laitoksella oli myös kiinteä koeampuma-asema Katajaluodon koeasema (KoeAs) Helsingin Katajaluodossa. Se suoritti myös liikkuvaa testaus- ja dokumentointitoimintaa muun muassa Rovajärven ampuma-alueella. Asema tunnettiin aikaisemmin vielä 60-luvulla nimellä Keskuskoeampuma-asema (KKoeAs/KoeAL).

Vuoden 2006 tulipalo muokkaa

Koeampumalaitoksella syttyi vakava tulipalo 7. syyskuuta 2006, jossa Pohjankankaan ampuma-alueella tuhoutui rakennus mittalaitteineen. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta aineelliset vahingot olivat silloisen laitoksen johtajan, everstiluutnantti Tero Luukkosen mukaan "melkoiset". [2]

Historia muokkaa

Laitoksen historian voidaan katsoa alkaneen Helsingin Santahaminaan vuonna 1919 perustetusta Suomen Armeijan Koeasemasta. Koeampumalaitoksen vuosipäivä on 19. marraskuuta ja kunniamarssi on Ratsuväen 30-vuotisen sodan marssi (sanat S. Topelius). Laitos tunnettiin vuoteen 1966 saakka nimellä Koeampuma-asema (KoeAs, joskus RtKoeAs) ja 50-luvulla nimellä Kenttätykistön Koeampuma-asema, tätä ennen Tykistön Koeampuma-asema.

Johtajia ja laitoksen edeltäjien nimet muokkaa

Laitoksen johdossa ovat palvelleet mm.:

  • majuri Carl af Forselles, Tykistön Koeampumakentän pääll 1921-1922
  • kapteeni Nikolai Granberg 1922-1924
  • eversti Almo Almquist 1924-1925
  • kapteeni Tuomas Raatikainen 1925-1927
  • everstiluutnantti Leo Schwank 1927-1938
  • everstiluutnantti Bertel Törnroos, Tykistön Koeampuma-aseman pääll 1938-1946
  • majuri Eino Torttila 1946-1951
  • majuri Toivo Matala, Kenttätykistön Koeampuma-aseman pääll 1951-1956
  • majuri Kai Oinonen 1957-1963
  • majuri Yrjö Laitinen 1963-1965
  • majuri Juhani Kärki 1965-1966
  • everstiluutnantti Eino Pitkäkoski 1967-1970
  • everstiluutnantti (Johan) Aarni Kajaani 1970-1974
  • everstiluutnantti Pentti Karppanen 1974-1979
  • everstiluutnantti Jouni Ruohonen 1979-1981
  • everstiluutnantti Timo Erola 1981-1985
  • everstiluutnantti Ilkka Marila 1985-1989
  • everstiluutnantti Pertti Malmberg 1989-1993
  • everstiluutnantti Pekka Jokinen 1993-1995
  • everstiluutnantti Raimo Partanen 1995-2000
  • everstiluutnantti Esa Lappalainen 2000-2002
  • everstiluutnantti Tero Luukkonen 2002-31.10.2007
  • everstiluutnantti Matti Sandelin 1.11.2007-30.4.2011
  • everstiluutnantti Heikk Roitto 1.5.2011-31.12.2012

Lähteet muokkaa

  1. Sotilaslyhenteet; Arkistolaitos (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Räsänen, Jukka-Pekka: Suomen ainoa koeampumalaitos. Ruotuväki, 2006, nro 16, s. 4.

Aiheesta muualla muokkaa