Klometiatsoli

kemiallinen yhdiste
Klometiatsoli
Klometiatsoli
Systemaattinen (IUPAC) nimi
5-(2-kloorietyyli)-4-metyyli-1,3-tiatsoli
Tunnisteet
CAS-numero 533-45-9
ATC-koodi N05CM02
PubChem CID 10783
Kemialliset tiedot
Kaava C6H8NClS 
Moolimassa 161,65 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Liukoisuus veteen 1,04 g/l
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika 3,6–5 h
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa Oraalinen, intravenoosi

Klometiatsoli eli kloorimetiatsoli (5-(2-kloorietyyli)-4-metyylitiatsoli) on lääkeainevalmiste, joka on läheistä sukua B1-vitamiinille. Sitä käytettiin Suomessa ainakin 1970- ja 1980-luvulla, joidenkin viittausten mukaan vielä edelleen laitoshoidossa oleville.[1] Klometiatsolin kauppanimi on Heminevrin. Sen valmistaja oli Astra Zeneca, Södertälje, Ruotsi.[2]

Klometiatsolin etuina pidettiin sen aiheuttamaa nopeaa ja voimakasta sedaatio-ominaisuutta. Sen myös katsottiin aiheuttavan vähemmän riippuvuutta kuin joidenkin muiden valmisteiden. Näistä ongelmallisin ryhmä on ollut barbituraatit.[3] Myöhemmin kuitenkin todettiin klometiatsolinkin oleva addiktoiva lääkeaine. Brittiläisen rock-yhtyeen The Whon rumpali Keith Moon kuoli klometiatsolin yliannostukseen.[4]

Käyttö muokkaa

Klometiatsolilla hoidettiin muun muassa vanhusten dementoitumiseen liittyviä levottomuus- ja sekavuustiloja sekä unettomuutta. Alkoholistien krapula-tiloja sekä alkoholin käyttöön liittyviä vieroitusoireita hoidettiin myös Heminevrinillä. Niin ikään hoitokategoriaan kuuluivat delirium tremens, status epilepticus sekä muunlaiset delirium-tilat (ei alkoholin aiheuttamat). Klometiatsolia voitiin annostella tablettimuodon ohella myös suonensisäisinä eli intravenoosisti ruiskeina taikka infuusioliuoksina. Lääkemikstuurassa oli vaikuttavaa ainetta 50 mg/ml ja infuusioliuoksessa 8 mg/ml.[5]

Tablettimuotoisen lääkkeen annosvahvuuksina ovat olleet: 300 mg (0,3g)[6] sekä 500 mg (0,5g), mahdollisesti myös 1 000 mg (1g) ja 2 000 mg (2g).[7]

Ainakin Saksassa ja Sveitsissä, mahdollisesti myös Suomessa klometiatsolia on saatavilla erityisluvallisena valmisteena (Distraneurin tabletti ja oraaliliuos).lähde? Käyttöindikaatioina ovat Delirium Tremens sekä geriatriset agitaatio- ja sekavuustilat.[8]

Sivuvaikutukset muokkaa

Klometiatsolin sivuvaikutuksina mainittiin olevan alkavan nuhan tapainen pistely tai nipistely nenässä sekä joskus vatsavaivat. Alkoholisteilla esitettiin olevan suurta taipumusta klometiatsolin väärinkäytölle, mutta toisaalta vaarallisen yliannostuksen vaaran väitettiin olevan vähäisen.[9] Vaikealle asteelle, eli pitkälle edenneessä maksakirroosissa on klometiatsolin hajaantuminen elimistössä estynyt, ja se tekee lääkkeen hyötyosuudesta jopa 10-kertaisen normaaliin verraten.[10]

Lähteet muokkaa

  • Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, Porvoo, 1977 ISBN 951-0-06936-1
  • Lääketieteenkandidaattiseura ry.: Therapia Fennica 1974 (TF-74), Helsinki, 1977 ISBN 951-99041-6-6
  • www.medicina.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Lääkäriseura Duodecimin lehti 8/95: "Mikä lääkkeeksi juomiskierteeseen?" (verkkoversio pdf)

Viitteet muokkaa

  1. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu/naytaartikkeli/tunnus/nak04655[vanhentunut linkki]
  2. 1976 Lääkevalmisteet, Pharmaca Fennica PF76 (s. 209 & 224–225)
  3. Vartiainen, I., 1960: s. 35–36
  4. http://www.openculture.com/2013/05/keith_moons_last_interview_1978.html
  5. 1976 Lääkevalmisteet, Pharmaca Fennica PF76 (s. 224–225)
  6. Achté & Tamminen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998, Jyväskylä ISBN 951-9221-91-3 (s. 423)
  7. 1974 Therapia Fennica, TF-74 (s. 640)
  8. https://www.drugs.com/international/distraneurin.html (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 24.1.2018.
  9. Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö (s. 174)
  10. http://www.medicina.fi/fato/24.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.