Kleopatra (perhonen)
Kleopatra[1] (Gonepteryx cleopatra) on sitruunaperhosiin kuuluva, Välimeren ympäristössä tavattava päiväperhonen. Vanhemmassa kirjallisuudessa se esiintyy etelän sitruunaperhosena.[2]
Kleopatra | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Kaaliperhoset Pieridae |
Alaheimo: | Keltaperhoset Coliadinae |
Suku: | Sitruunaperhoset Gonepteryx |
Laji: | cleopatra |
Kaksiosainen nimi | |
Gonepteryx cleopatra |
|
Katso myös | |
Kleopatra (perhonen) Wikispeciesissä |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Muiden sitruunaperhosten tapaan sekä etu- että takasiivet ovat pyöreähköt. Etusiiven kärjessä on terävä kärki ja takasiivessä lyhyt, terävä kannus. Koiraalla siipien yläpinnat ovat kirkkaan sitruunankeltaiset, mutta etusiipien keskiosat ovat laajalti kirkkaan oranssit ja ainoastaan siiven ulkosyrjässä näkyy vaaleankeltaista. Siivissä on oranssinpunaiset keskitäplät. Naaraan siivet ovat yläpinnoiltaan vaalean kellanvihertävät oranssinpunaisilla keskitäplillä. Molemmilla sukupuolilla siipien alapinnat ovat kellanvihreät ja niissä erottuu punaruskea keskitäplä. Siipiväli 58–74 mm.[3][1][4]
-
Gonepteryx cleopatra ♂
-
Gonepteryx cleopatra ♂ △
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Kleopatraa tavataan Välimeren ympäristössä. Levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta ja Iberian niemimaalta Etelä-Ranskan ja Italian kautta Balkanille ja idässä Syyriaan. Sitä tavataan myös Välimeren saarilla. Perhoset lentävät yhtenä, varsin pitkäikäisenä sukupolvena toukokuusta syyskuuhun ja talvehtimisen jälkeen lento jatkuu toukokuusta elokuulle saakka.[3][1]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Kleopatrat elävät kuivilla ja lämpimillä paikoilla, pensaikkoisilla alueilla sekä valoisissa metsissä. Laji on usein runsaslukuinen. Perhoset lentävät päivällä ja käyvät ahkerasti kukilla imemässä mettä. Yöt ja talvilevon perhoset viettävät etenkin karhunvatukkapensaikoissa lehtien alla.[3][2][1]
Toukat elävät piilotellen ravintokasvien lehtien alapinnoilla ja kotelo roikkuu pääpuoli alaspäin kiinnittyneenä lehteen tai oksaan.[3]
Ravintokasvi muokkaa
Toukan ravintokasveja ovat erilaiset paatsamat (Rhamnus).[1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Haahtela, Saarinen, Ojalainen & Aarnio: Suomen ja Euroopan päiväperhoset. Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8386-2. s. 100
- ↑ a b c Higgins, L. G. & Riley, N. D.: Euroopan päiväperhoset, 2. painos. Helsinki: Tammi, 1980. ISBN 951-30-2311-7. s. 70–71
- ↑ a b c d Butterflies of Europe (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ UK butterflies (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Eurobutterflies (englanniksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Papillons de Poitou-Charentes (ranskaksi)
- Le Citron de Provence (ranskaksi)