Wikipedia

Klebsiella

Klebsiella on gramnegatiivinen fakultatiivisesti anaerobinen sauvabakteerisuku.[5] Klebsiella-bakteerit kuuluvat ihmisten suoliston normaaliflooraan ja aiheuttavat vain harvoin perusterveen ihmisen sairastumisen.[6][7]

Klebsiella
Gramvärjätty gramnegatiivinen Klebsiella oxytoca -näyte.
Gramvärjätty gramnegatiivinen Klebsiella oxytoca -näyte.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Pääjakso: Proteobacteria
Luokka: Gamma Proteobacteria
Lahko: Enterobacteriales
Heimo: Enterobacteriaceae
Suku: Klebsiella
Trevisan, 1885
Lajit

K. granulomatis (aik. Calymmatobacterium granulomatis)[1]
K. ornithinolytica[2]
K. ozaenae[2]
K. oxytoca[2]
K. planticola[2]
K. pneumoniae[2]
K. rhinoscleromatis[2]
K. singaporensis[3]
K. terrigena[2]
K. variicola[4]

Katso myös

  Klebsiella Wikispeciesissä
  Klebsiella Commonsissa

Klebsiella-bakteerit on nimetty 1800-luvun saksalaisen mikrobiologi Edwin Klebsin mukaan. Alkujaan suku jaettiin kolmeen lajiin, perustuen bakteerin aiheuttamiin biokemiallisiin reaktioihin. Nykyisin suku jaotellaan useampaan lajiin DNA:n samankaltaisuuksien perusteella. Ihmisen kannalta K. pneumoniae on yleisin infektioiden aiheuttaja, mutta myös K. oxytoca- ja K. rhinoscleromatis -lajeja on havaittu ihmisissä kliinisissä kokeissa. Viime vuosina klebsiellabakteereista on tullut yleisiä sairaalabakteereja.[2]

Maailmanlaajuisesti K. pneumoniae oli vuonna 2019 neljänneksi merkittävin kuolemaan johtaneen bakteeri-infektion aiheuttaja.[8]

Klebsiellan aiheuttamia sairauksia muokkaa

K. pneumoniae, K. oxytoca ja K. planticola -lajit voivat aiheuttaa virtsatie- ja haavainfektioita.[5] K. granulomatis aiheuttaa sukupuolitautia nimeltä granuloma inguinale.[1] K. pneumoniaen aiheuttama keuhkokuume voi olla rajuoireinen ja johtaa nopeasti kuolemaan. Infektio voi myös kohdistua ylempiin hengitysteihin, jolloin saattaa syntyä krooninen, granulomatoottinen tulehdus, joka saattaa tuhota luukudosta ja tukkia hengitystiet.[6]

Klebsiella-bakteerit tuottavat erästä beetalaktamaaseihin kuuluvaa entsyymiä ja ovat siksi luonnostaan immuuneja ampisilliinille.[6] Mikäli bakteerikannan kyky tuottaa betalaktamaaseja ulottuu tätä laajempaan ryhmään antibiootteja, niitä kutsutaan, yhdessä Escherichia coli -bakteerien kanssa, ESBL-bakteereiksi. Termi ESBL tulee sanoista Extended Spectrum Beta Lactamase.[7]

Eräät K. pneumoniae -kannat ovat osoittautuneet beetalaktamaasien sijasta kykeneviksi tuottamaan toisia vastustuskykykyyn vaikuttavia entsyymejä karbapenemaaseja. Tällaiset bakteerikannat ovat osoittautuneet merkittäviksi sairaalabakteereiksi[9]. Suomessa ensimmäiset havainnot tällaisista Klebsiella-kannoista tehtiin vuonna 2009. Karbapenemaaseja tuottavien Klebsiella-kantojen aiheuttamia sairastumisia on hyvin vaikeaa hoitaa ja näiden yleistymistä tulee ehkäistä tiukoilla sairaalahygieenisillä toimilla.[6]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Noreen A. Hynes: Klebsiella granulomatis/Calymmobacterium granulomatis (Granuloma inguinale/Donovanosis) ABX Guide. 15.9.2008. Johns Hopkins Poc-it center. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  2. ↑ a b c d e f g h Obiamiwe Umeh: Klebsiella Infections eMedicine. 15.5.2009. Medscape. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  3. ↑ Li X, Zhang D, Chen F, Ma J, Dong Y, Zhang L: Klebsiella singaporensis sp. nov., a novel isomaltulose-producing bacterium (Abstract) Int J Syst Evol Microbiol. 2004. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  4. ↑ Rosenblueth M, Martínez L, Silva J, Martínez-Romero E.: Klebsiella variicola, a novel species with clinical and plant-associated isolates. (Abstract) Syst Appl Microbiol.. 2004. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  5. ↑ a b Klebsiella (bacteria genus) Encyclopædia Britannica Online. 2009. Viitattu 14.11.. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d Hedman, Klaus & Heikkinen, Terho & Huovinen, Pentti & Järvinen, Asko & Meri, Seppo & Vaara, Martti (toim.): ”Muu Enterobacteriaceae -heimo”, Mikrobiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2010. ISBN 978-951-656-256-1. s. 196–197
  7. ↑ a b Mitä on ESBL? Tietoa potilaalle ja hänen omaisilleen (pdf) 6.4.2006. Lapin sairaanhoitopiiri. Viitattu 14.11.2009.
  8. ↑ Kevin S. Ikuta et al. (GBD 2019 Antimicrobial Resistance Collaborators): Global mortality associated with 33 bacterial pathogens in 2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019. Lancet, 21.11.2022. doi:10.1016/S0140-6736(22)02185-7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Ulla Toikkanen: Kahta karbapenemaasia tuottavien K. pneumoniae -kloonien leviämistä havaittu Euroopassa Lääkärilehti. 26.5.2020. Viitattu 27.5.2020.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Klebsiella&oldid=21046112”