Kjell-Åke Nilsson
Kjell-Åke "Sörmarkarn" Lennart Nilsson (5. huhtikuuta 1942 Torsby, Värmlanti) oli ruotsalainen korkeushyppääjä. Hän nousi maailman kärkihyppääjiin 1960-luvun alussa. Kaksissa olympialaisissa hän oli kahdeksan parhaan joukossa.[1]
| Kjell-Åke "Sörmarkarn" Nilsson | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. huhtikuuta 1942 Östmark, Torsby, Värmlanti, Ruotsi |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 190 cm |
| Paino | 82 kg |
| Laji | korkeushyppääjä |
| Seura |
Sörmarks IF IFK Sunne |
| Kilpauran kesto | 1955–1966 |
| Valmentaja | Lars-Eric Larsson |
| Saavutukset | |
| Ennätykset | Korkeushyppy 212 cm (1963) |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Ruotsi
| |||
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
 Pronssia |
Dortmund 1966 | korkeushyppy | |
Kjell-Åke Nilsson paransi ennätystään vuosina 1955-1959 korkeuteen 2,05 cm. Näin hänestä tuli uraansa lopettamassa olleen Euroopan mestari Richard Dahlin seuraaja Stig "Stickan" Petterssonin kilpakumppanina ja aisaparina Ruotsia edustaessaan. Seuraavana vuonna 18-vuotiaana hän nousi tuloksella 2,07 cm Ruotsin olympiajoukkueeseen Roomaan, jossa hän sijoittui kolmen kilpailijan jakamalle 7. sijalle tuloksella 2,03 cm. Maanmies Stig "Stickan" Pettersson tuli viidenneksi. Seuraava vuosi oli armeijan vuoksi Nilssonilla välivuosi, mutta vuonna 1962 oli hän jälleen mukana ja saavutti kolmannen maansa mestaruushopean Petterssonin jäljessä. Seuraavana vuonna 1963 tuli sitten ensimmäinen Ruotsin mestaruus tuloksella 2,10 cm ennen "Stickania". Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa "Stickan" oli jälleen parempi ottaen mestaruuden ja Nilsson hopeasijan.[2]
Tokion vuoden 1964 olympialaisissa Nilsson oli yhdessä "Stickanin" kanssa. Olympialaisten loppukilpailussa kulta meni Neuvostoliiton Brumelille tuloksella 2,18 cm "Stickanin" ollessa neljäs tuloksella 2,14 cm ja Kjell-Åke Nilssonin jaetulla kuudennella sijalla tuloksella 2,09 cm.[3][1] Vuoden 1965 merkittävimpiä saavutuksia oli Ruotsin mestaruus tuloksella 2,10 cm ennen "Stickania". Pohjoismaiden mestaruus ja voitto Suomi-Ruotsi -maaottelussa. Kaikkiaan Nilsson oli urallaan mukana Suomi-Ruotsi -maaotteluissa viisi kertaa, joissa hän voitti vain mainitun yhden kerran. Vuoden 1965 Ruotsin mestaruus meni Bo Jonssonille. Vuoden 1966 alussa olivat ensimmäiset sisähallin EM-kisat Dortmundissa, joissa Nilsson otti pronssia tuloksella 2,08 cm. Kesällä Budapestin EM-kisoissa hän sijoittui kahdeksanneksi tuloksella 2,03 cm.[2]
Nilsson nimettiin yleisurheilun Stora Grabbariksi #224.[4] Hän oli Track & Field News'n vuosittaisessa arvostuksessa 10 parhaan joukossa vuosina 1963–1964. Vuonna 1963 Track & Field News sijoitus oli 7. ja vuonna 1964 9.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kjell-Åke Nilsson Sveriges Olympiska Kommitté. Viitattu 22.10.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Kjell-Åke ”Sörmarkarn” Nilsson friidrott Värmlands Idrottshistoriska Sällskap. 2003. Viitattu 22.10.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Kjell-Åke Nilsson (Arkistoitu) sports-reference.com/. Viitattu 22.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Kjell-Åke "Sörmarkarn" Nilsson 1942-04-05 Föreningen De Stora Grabbarna. Viitattu 22.10.2021. (ruotsiksi)
- ↑ MEN’S WORLD HIGH JUMP RANKINGS BY ATHLETE Track & Field News. Viitattu 22.10.2021. (englanniksi)