Kivihaka
Kivihaka (ruots. Stenhagen) on Helsingin Haagan kaupunginosaan ja peruspiiriin kuuluva pieni osa-alue keskuspuiston länsipuolella.[1] Sen erottaa Ruskeasuosta etelässä Hakamäentie ja Etelä-Haagasta lännessä Hämeenlinnanväylä.
| Kivihaka | |
|---|---|
| Stenhagen | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kivihaka korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 292 |
| Pinta-ala | 0,51[1] km² |
| Väkiluku | 915[2] (2019) |
| Väestötiheys | 1794 as./km² |
| Osa-alueet | on itse Haagan osa-alue |
| Postinumero(t) | 00310 |
| Lähialueet |
Etelä-Haaga Pohjois-Haaga Länsi-Pasila Pohjois-Pasila Ruskeasuo Keskuspuisto |
Kivihaan rakennuskanta on pääosin 1960-luvulta ja koostuu maaston muotoja noudattavista pitkistä ja usein taitteisista kerrostaloista. Alueen suurin ja samalla ainoa julkinen rakennus on Suomen Punaisen Ristin Veripalveluasema. Kaupunginosassa on yksi liikerakennus.[3] Sen edustalla on Kivihaan kaupparakennuksen aukio.[4]
Kivihaan väkiluku oli vuoden 2014 alussa 887. Työpaikkoja Kivihaassa on 555 (31.12.2012).[1]
Kivihaan läpi kulkee Kivihaantie. Muut tiet, Kivihaankuja ja Kivihaanpolku, ovat siihen liittyviä umpikujia. Kivihaantiellä on läpiajokielto Hakamäentien ja Etelä-Haagan välillä, minkä vuoksi Kivihaka on eristyksissä oleva alue.[3]
Kivihaka on luonnostaan kallioista ja kumpuilevaa metsämaastoa. Rantarata kulkee Kivihaan pohjoiskärjen ohi.
Historia muokkaa
Nykyisen Kivihaan alue oli osa vuonna 1905 perustettua Haagan huvilayhdyskuntaa, ja se kuului likimäärin Bölen itäpellon ja Skogsbackan isoniityn palstoihin ja myöhemmin vuonna 1923 perustettuun Haagan kauppalaan.[5] Vuonna 1946 alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa. Nykyään Kivihaassa on muutama huvilayhdyskunnan[6] ja muutama kauppalan aikainen[7] rakennus.
Eliel Saarinen kaavoitti Kivihaan alueen nimellä Haga mäki (ruots. Haga backen) vuonna 1915 osana Munkkiniemi–Haaga-suunnitelmaansa.[8] Ainuttakaan kaavan mukaista Haga mäen korttelia ei kuitenkaan rakennettu, ennen kuin alueliitoksen jälkeen Helsinki vahvisti alueen uuden asemakaavan vuonna 1959.[9]
Kivihaan nimi virallistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1928, kun Kivihaantien nimi merkittiin asemakaavaan. Tie ja siihen liittyvät Kivihaankuja ja Kivihaanpolku rakennettiin vuonna 1961.[10] Kivihaka vahvistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1962. Nimi on kontaminaatio Haagan ja seudulla sijainneen talonpoikaistalon Stenbackin nimestä.[11]
Lähteet muokkaa
- Tommi Lindh: Haagan rakennukset ja arvotus. Helsingin kaupunki, 1998. ISBN 951-718-068-3.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Helsinki alueittain 2014 (Haagan peruspiiri PDF:n sivuilla 62-65) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ Aluesarjat
- ↑ a b Lindh, s. 21
- ↑ Lindh, s. 31
- ↑ John E. Roos: Haagan kauppalan historia, s. 32 ja 145. Kartta sivun 145 ohessa. Helsinki, 1950.
- ↑ Lindh, s. 64–65. Osoitteet Reijola 14b ja 16c
- ↑ Lindh, s. 57–58. Osoitteet Kivihaanpolku 4 (lähteessä on tämä osoite, mutta tien parillisella puolella ei ole rakennuksia, pitäisi varmasti olla Kivihaanpolku 5) ja Kivihaantie 15
- ↑ Marika Hausen, Kirmo Mikkola, Anna-Lisa Amberg ja Tytti Valto: Eliel Saarinen Projects 1896–1923, s. 202. Kartta. Otava, 1990. ISBN 951-1-10760-7.
- ↑ Lindh, s. 13–14
- ↑ Olavi Terho ja Nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet, s. 155. Helsingin kaupunki, 1970.
- ↑ Viikon nimi – Haaga 28.8.2006. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 24.1.2007. Viitattu 16.5.2007.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kivihaka Wikimedia Commonsissa
