Kirsi Kaulanen
Kirsi Elina Kaulanen (s. 1969 Helsinki) on suomalainen kuvanveistäjä, joka asuu ja työskentelee Porvoossa. Kaulasen materiaalina on usein laserleikattu, kiillotettu ruostumaton teräs. Kaulasen teosten aihe ja muoto löytyvät luonnosta. Taiteilija on kuvannut teoksissaan muun muassa Suomen luonnon uhanalaisia kasveja.[1] Kaulaselle myönnettiin Suomi-palkinto 2022[2].
Elämä muokkaa
Kirsi Kaulanen on syntynyt Helsingissä, mutta asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Äkäslompolossa, Ylläksellä. Lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvät vahvat luontokokemukset Äkäslompolon ympäristössä ovat vaikuttaneet taiteilijan tuotantoon ja aihevalintaan.[3]
Kaulanen on opiskellut Lapin taidekoulussa (1988–1989), Kankaanpään taidekoulussa (1989–1993) sekä Tallinnan taidekorkeakoulussa (1993–1994). Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun Pallas-ohjelmasta vuonna 2004. Kaulanen on ollut myös kuvanveistäjä Tapio Junnon (1940–2006) assistenttina[3].
Taide muokkaa
Kaulanen tunnetaan erityisesti laserleikatuista ruostumattomasta teräksestä valmistetuista teoksistaan. Teräsveistosten kiillotettu ja heijastava pinta luo teoksiin aineettomuuden tuntua, joka luo kontrastin kovan ja painavan materiaalin olemukselle.[3] Kaulanen on osallistunut näyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla vuodesta 1988.[1]
Kirsi Kaulasen teosten aiheina ovat usein kasvit. Teosten teräksestä irtileikatut muodot kuvaavat kasveja, jotka tuovat mieleen kasvioihin kuivatut kasvit.[3] Helsingin Musiikkitalon veistokseen Gaia, 2011 Kaulanen on luonut ornamentiikkaa 28:sta Suomen uhanalaisen kasvin silhueteista.[4] Kaulasen julkisia teoksia ovat myös vuonna 2013 Kotkassa julkistettu Pylväspyhimykset ja Porvoossa sijaitseva Valtiopäivätriptyykki vuodelta 2009.[5]
Kaulanen voitti presidentti Mauno Koiviston muistomerkin suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Välittäjä. Teoksen materiaali on kiillotettu ruostumaton teräs. Muistomerkki tulee Pikkuparlamentin puistoon Helsinkiin. Muistomerkkikilpailuun tuli 110 ehdotusta.[6] Teos paljastettiin 25. marraskuuta 2023, jolloin tuli kuluneeksi sata vuotta presidentti Koiviston syntymästä.[7]
Kuvia julkisista veistoksista muokkaa
-
Valtiopäivätriptyykki, yhdessä Ylva Holländerin kanssa, 2009, Porvoo. -
Gaia, 2011, Helsinki. -
Pylväspyhimykset, 2013, Kotka. -
Aistikas, yhdessä Aaron Heinon kanssa, 2015, Porvoo. -
Taika-aika (Kangaslammin koulun julkisivuteos), 2017, Iisalmi. -
De Geer, 2021, Vaasa. -
De Geer valaistuna. -
Pikkuapollo, 2022, Kankaanpää. -
Välittäjä, Mauno Koiviston muistomerkki, 2023, Helsinki.
_-_Kangaslammin_koulu,_Petter_Kumpulaisentie_30_-_Kangaslampi_-_Iisalmi_-_1.jpg)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b KIRSI Elisa KAULANEN Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 8.3.2016.
- ↑ Suomi-palkinto kahdeksalle Helsingin Sanomat. 30.11.2022. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ a b c d Toim. Arja Elovirta: Pilvenpitelijän tiellä - Kuvanveistäjän työhuoneessa. Keravan taidemuseo, 2014. Henkilöartikkeli kirjoittaja Otso Kantokorven blogissa: Alaston kriitikko.
- ↑ Kuvataidetta Musiikkit alossa www.musiikkitalo.fi. Viitattu 8.3.2016.
- ↑ Valtiopäivätriptyykki www.kirsikaulanen.com. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 8.3.2016.
- ↑ Hirvonen, Saara: Tämä teos nousee Mauno Koiviston muistomerkiksi – Kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen: "Teoksen kaksi osaa kuvaavat presidenttiä idän ja lännen välissä" 1.9.2021. Yle. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ Rinta-Tassi, Mirja & Hirvonen, Saara & Valtanen, Tero: Presidentti Mauno Koiviston muistomerkki paljastettiin Helsingissä – muistomerkin kaksi osaa kuvaa luonteenpiirteitä 25.11.2023. Yle. Viitattu 1.12.2023.