Wikipedia

Kirkkoniemi

kaupunki Etelä-Varangin kunnassa, Norjassa

{{{alt}}}
Sijainti Finnmarkin läänissä.

Kirkkoniemi[1] (norj. Kirkenes, pohjoissaameksi Girkonjárga, alkujaan Akkulanniemi[2]) on Etelä-Varangin kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Varanginvuonon rannalla Tromssan ja Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa 8 km Venäjän rajalta. Asukasluku oli vuonna 2020 noin 3 500.[3] Paikan saamenkielinen nimi viittaa holkeriin.[4]

Kävelykatu
Kirkkoniemen kirkko

Maantiede muokkaa

Kylmin kuukausi on tammikuu (keskilämpötila −13 °C) ja lämpimin heinäkuu (+14 °C). Keskiyön aurinko paistaa toukokuun 15. päivästä heinäkuun 28. päivään asti. Kaamosaika puolestaan on 27. marraskuuta – 16. tammikuuta. Revontulet näkyvät useimmiten syyskuusta maaliskuuhun.[5]

Historiaa muokkaa

Alueella on asunut saamelaisia kauan. Vuoden 1826 rajankäyntiin saakka alue kuului Ruotsi-Norjan ja Venäjän / Suomen yhteisalueeseen. 1900-luvun alussa paikalla oli vain harvoja taloja ja kirkko. Bjørnevatnin kaivos perustettiin vuonna 1906 ja silloin kaupunkiin tuli muutaman vuoden aikana tuhansia ihmisiä.[6]

Toisessa maailmansodassa Kirkkoniemi tuhoutui lähes kokonaan ja oli pommitetuimpia seutuja Euroopassa. Neuvostoliitto teki sinne yli 300 pommituslentoa. Saksa oli miehittänyt Norjan ja sillä oli Neuvostoliiton rajalla enimmillään 100 000 sotilasta. Saksalaiset olivat polttaneet kaupungin ennen kuin puna-armeija saavutti sen lokakuussa 1944.[7] Kirkkoniemen rakennuskanta oli ennen toista maailmansotaa sekoitus suomalaista, saamelaista ja norjalaista arkkitehtuuria. Toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennus on norjalaistanut rakennuskannan.

Talous ja elinkeinot muokkaa

 
Satama

Kaupunki on teollisuustaajama, jossa vuoteen 1996 asti rikastettiin ja laivattiin Bjørnevatnin rautakaivosten malmi. Nyt rautakaivoksessa tehdään koeporauksia, joiden tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia avata kaivos uudelleen. Lisäksi siellä on Kirkkoniemen satama, joka on Hurtigruten-reitin kääntöpiste ja tärkeä Venäjän Barentsinmeren kalastuslaivaston purku- ja huoltosatama.

Väestö muokkaa

 
Katujen nimikyltit kaksin aakkosin.

Venäjää kuulee puhuttavan Kirkkoniemessä paljon. Etelä-Varangin kunnan asukkaista venäläisiä onkin kymmenesosa.[7] Katujen nimikyltit ovatkin sekä latinalaisin että kyrillisin kirjaimin. Kaupungissa asuu myös huomattava määrä kveenejä tai muita suomenkielisiä. Kirkkoniemessä on nykyisin myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. [8]

Matkailu ja nähtävyydet muokkaa

Monet kaupungin nähtävyyksistä liittyvät sotahistoriaan. Keskustassa on esimerkiksi vuonna 1944 rakennettu pommisuoja Andersgrotta, jonne pääsee tutustumaan. Pommisuojan lähellä on patsas puna-armeijan kaupungin vapautuksen muistoksi. Keskusaukiolla puolestaan on sodanaikaisille äideille omistettu muistomerkki.

Rajaseutumuseossa käsitellään sekä sotahistoriaa että kaivostoiminnan historiaa. Nähtävillä on esimerkiksi puna-armeija-patsaan vanhempi versio kipsisenä ja venäläinen sodanaikainen lentokone tyypiltään Iljushin Il-2 M3M. Samassa rakennuksessa on toinenkin museo, jossa esitellään saamelaistaiteilija John Savion töitä, muun muassa grafiikkaa. Monet käyvät katsomassa Norjan ja Venäjän rajaa Storskogin rajanylityspaikalla. Siellä on matkamuistomyymälä ja Venäjän puolella on vartiotorneja. Turisteja kaupungissa ei paljoa näy talvisin. Vaikka matkailijoita käy paljon, useimmat viettävät siellä kuitenkin keskimäärin vain kolme tuntia aikaa.[7]

Liikenne muokkaa

Kaupungissa on lentokenttä, Kirkkoniemen lentoasema, jonka kautta kulkee 200 000 matkustajaa vuodessa.[7] Lentokentältä tehdään kotimaan lentoja ainakin Osloon, Tromssaan, Vesisaareen ja Vuoreijaan.[9] Hurtigruten-laivareitin toinen päätepiste on Kirkkoniemi. Reittiä liikennöidään ympäri vuoden Bergenin ja Kirkkoniemen väliä. Yhteen suuntaan matka kestää vajaan viikon, edestakaisin 11 päivää. Kaupunkiin päättyy Ruotsista alkava E6-tie.

Tunnettuja kirkkoniemiläisiä muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan – Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 95. Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
  2. ↑ Ervasti, A. W.: Suomalaiset jäämeren rannalla: matkamuistelmia. Oulu: Wickström, 1884.
  3. ↑ 2020-10-06 ssb.no. 6.10.2020. Viitattu 10.3.2024. (englanniksi)
  4. ↑ 500-vuotiaaksi elävä jäähai lumosi norjalaiskirjailijan: "Jos jäähai osaisi puhua, sillä olisi paljon kerrottavaa merien tilasta" Yle Uutiset. Viitattu 25.5.2018.
  5. ↑ Historie, natur & klima - kirkenesinfo.no, luettu 26.11.2006
  6. ↑ Historie Kirkenes - kirkenesinfo.no, luettu 26.11.2006
  7. ↑ a b c d Hannu Pöppönen: Kirkkoniemi odottaa kaamosta ja talvikautta. Helsingin Sanomat 21.10.2006
  8. ↑ Pohjois-Norjan Neideniin avataan väliaikainen hätävastaanotto turvapaikanhakijoille yle.fi. Viitattu 29.9.2015.
  9. ↑ Avkomster / Avganger - lentoaseman kotisivut, luettu 26.11.2006

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kirkkoniemi&oldid=22287909”