Kirjodelfiini
Kirjodelfiini (Cephalorhynchus commersonii) on yksi neljästä kirjodelfiineihin kuuluvasta delfiinistä, jota tavataan Etelä-Amerikan eteläisimmällä rannikolla ja Kerguelen-saarilla Intian valtamerellä.
| Kirjodelfiini | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | Valaat Cetacea |
| Alalahko: | Hammasvalaat Odontoceti |
| Heimo: | Delfiinit Delphinidae |
| Suku: | Kirjodelfiinit Cephalorhynchus |
| Laji: | Commersonii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cephalorhynchus commersonii |
|
| Katso myös | |
Ensimmäiset havainnot kirjodelfiineistä teki ranskalainen luonnontieteilijä Philibert Commerson Magalhãesinsalmella vuonna 1767.
Rakenne muokkaa
Lajilla on hyvin erottuva kuviointi. Pää, selkäevä, kylkievät, pyrstö ja vatsa ovat mustia. Kurkku, vatsa ja suurin osa torsosta ovat valkoisen peitossa. Kirjodelfiinin ruho on tanakka ja evät pieniä. Selkäevä on todella kaareva ja tylppä. Se on yksi pienimmistä valaslajeista 1,3–1,5 metrin pituudellaan ja runsaan 20 kilon painollaan. Sen voi ulkomuotonsa puolesta helposti sekoittaa pyöriäiseen.
Uroilla ja naarailla on erilainen musta läiskä vatsassa; uroilla se on kyyneleen muotoinen ja naarailla pyöreämpi.
Levinneisyys muokkaa
Lajia tavataan kahdessa maailmankolkassa. Suurin populaatio löytyy Argentiinan rannikolta ja sinne johtavilta vesiltä, Magellan salmelta ja Falklandinsaarilta. Toinen paikka (löydetty 1950) on Kerguelen-saarilla. Ne suosivat matalia vesiä.
Kirjodelfiinin kannan kokoa ja siihen kohdistuvia uhkia ei tunneta täysin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokitteli lajin kuitenkin vuonna 2017 elinvoimaiseksi, sillä Etelä-Amerikan populaatio vaikuttaa olevan yleinen lähes koko levinneisyysalueellaan. Aiemmin IUCN piti lajia puutteellisesti tunnettuna.[1]
Elintavat ja käyttäytyminen muokkaa
Kirjodelfiini on erittäin aktiivinen. Sen voi nähdä usein uimassa nopeasti pinnan tuntumassa. Se osaa myös pyöriä ja tehdä nopeita äkkikäännöksiä, ja uida ylösalaisin; tämän uskotaan parantavan niiden näkyvyyttä saaliiseen. Tavallisinta ravintoa ovat pelagiset kalat ja kalmarit. Etelä-Amerikan vesillä elävät yksilöt voivat täydentää ruokavaliotaan äyriäisillä.
Niin urokset kuin naaraatkin tulevat sukukypsiksi 6–9 vuoden iässä. Parittelu tapahtuu kevät-kesällä ja tiineys kestää 11 kuukautta.
Vanhin tunnettu kirjodelfiini kuoli 18 vuoden ikäisenä.
Lähteet muokkaa
- National Audubon Society: Guide to Marine Mammals of the World ISBN 0-375-41141-0
- Encyclopedia of Marine Mammals ISBN 0-12-551340-2
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Crespo, E., Olavarria, C., Dellabianca, N., Iñíguez, M., Ridoux, V. & Reeves, R.: Cephalorhynchus commersonii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Laji.fi: Kirjodelfiini (Cephalorhynchus commersonii)
- Särkänniemen merinisäkäsakatemia
- ITIS: Cephalorhynchus commersonii (englanniksi)
- Whale-web.com (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Cephalorhynchus commersonii, Commerson's dolphin (englanniksi)
- Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO): Cephalorhynchus commersonii (englanniksi)