Kimolos (kaupunki)
Kimolos (m.kreik. Κίμωλος, Kimōlos, lat. Cimolus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Kímolos) Kreikassa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi saaren lounaisrannikolla.[1][2][3][4]
| Kimolos | |
|---|---|
| Κίμωλος | |
| Sijainti | |
  Kimolos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Kímolos, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kykladit |
Maantiede muokkaa
Kimoloksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi samannimisen saaren lounaisrannikolla nykyisin nimellä Elliniká tunnetussa paikassa, linnuntietä noin neljä kilometriä länteen nykyisestä Kímoloksen kylästä eli Chórasta. Siihen kuului nykyinen Ágios Andréaksen (myös Daskalió) kalliosaari, joka oli antiikin aikana niemi ja yhteydessä pääsaareen. Niemen pohjoispuolelle muodostui samalla kaupungin satamalahti.[2][3]
Kimoloksen kaupunkivaltion alueeseen kuului koko Kimoloksen saari, eikä sillä ollut muita poliksia. Sen lisäksi siihen kuului pienempiä lähisaaria, ainakin vuodesta 338 eaa. lähtien Polyaiga, Etereia (Heteireia) ja Libeia.[1] Saaret sijaitsivat antiikin nimistöllä Sifnoksen ja Meloksen välissä. Ne luetaan nykyisin Kykladeihin.[3] Dikaiarkhoksen mukaan saarella oli kaksi satamaa.[3][5]
Historia muokkaa
Kimoloksen saari on ollut asuttu viimeistään pronssikaudella. Antiikin aikana saarta asuttivat doorilaiset, ja sen historia liittyi aina läheisesti Meloksen vaiheisiin.[2] Plinius vanhemman mukaan saari tunnettiin myös nimellä Ekhinusa.[6] Kimoloksen kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Kimōlios (Κιμώλιος).[1]
Kimoloksen historiasta tiedetään antiikin ajan lähteiden kautta vain vähän. Se on luetteloitu polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi vielä klassisen kauden lähteissä.[1] Kaupunki saattoi olla Meloksen poliksen alainen.[2] 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Kimolos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 425/424 eaa. ja 416/415 eaa.[1]
Vuonna 338 eaa. Kimoloksen tiedetään olleen riidoissa Meloksen kanssa Polyaigan, Etereian ja Libeian hallinnasta. Korintin liitto päätti antaa kiistan Argoksen ratkaistavaksi, ja argoslaiset päättivät saarten kuuluvan Kimolokselle.[1] Kimolos sai ilmeisesti itsenäisemmän aseman ateenalaisten kukistettua Meloksen 416–415 eaa. Hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa. kaupunki tuli hellenististen kuningaskuntien alaisuuteen.[2]
Kimoloksen saari tunnettiin antiikin maailmassa valkoisesta maaperästään (ἡ Κιμώλια γῆ, hē Kimōlia gē, ”kimoloslainen maa”; lat. Cimolia creta, ”kimoloslainen liitu”), jota käytettiin muun muassa vaatteiden pesemisessä ja lääkinnässä. Se oli kaoliinisavea, ja liukeni helposti veteen.[3][7] Ovidius mainitsee saaren ”savirikkaana”.[8] Kimolos tunnettiin myös viikunoistaan.[9]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Kimoloksen kaupunkikeskuksen paikalta on löydetty joitakin muurien, pyhäköiden ja muiden rakennusten jäänteitä. Suuri osa kaupungin jäänteistä on kadonnut meriveden pinnan muutosten seurauksena, ja osa säilyneistäkin jäänteistä on meren pohjassa matalassa vedessä. Kaupungin tärkein pyhäkkö oli omistettu Athenelle. Se sijaitsi mahdollisesti nykyisellä Ágios Andréaksen saarella.[1][2][3]
Kaupungin ympäristöstä on löydetty hautoja myöhäiseltä mykeneläiseltä kaudelta sekä geometriselta, klassiselta ja hellenistiseltä kaudelta. Merkittäviin hautalöytöihin lukeutuu piirtokirjoituksin ja reliefein varustettuja hautakiviä sekä geometrisen kauden keramiikkaa 800–700-luvuilta eaa.[2][3]
Myös Ellinikán läheltä Palaiókastrin kukkulalta on löydetty antiikin aikaisen ja keskiaikaisen asutuksen jäänteitä.[2] Saaren etelärannikolta Ellinikásta itään on löydetty tornin rauniot. Nykyisestä Prassásta saaren itärannikolta on löydetty hautoja hellenistiseltä kaudelta. Siellä sijaitsi mahdollisesti saaren toinen satamapaikka.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”496 Kimolos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KIMOLOS Cyclades, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Cimolus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kimolos Pleiades. Viitattu 13.5.2019.
- ↑ Dikaiarkhos: Kreikan kuvaus 138 (”Ἔπειτα Σίφνος καὶ Κίμωλος ἐχομένη, Ἔχουσα λιμένας δύο”).
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12.
- ↑ Strabon: Geografia 10; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12, 35.17.
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia 7.463.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai 1.30b.