Wikipedia

Kimmo Sasi

suomalainen poliitikko

Kimmo Kalevi Immeri Sasi (s. 21. helmikuuta 1952 Tampere) on suomalainen kokoomuslainen poliitikko. Hän oli kansanedustajana vuodesta 1983 vuoteen 2015. Hän oli Lipposen I ja II hallituksen liikenne- ja viestintäministeri vuosina 1999 ja 2002–2003 sekä Lipposen II hallituksen ulkomaankauppaministeri vuosina 1999–2002.

Kimmo Sasi
Suomen liikenne- ja viestintäministeri
Lipposen I hallitus[1]
15.1.1999–15.4.1999
Lipposen II hallitus[2]
4.1.2002–17.4.2003
Edeltäjä Matti Aura[1]
Seuraaja Leena Luhtanen[3]
Suomen ulkomaankauppaministeri
Lipposen II hallitus[2]
15.4.1999–4.1.2002
Seuraaja Jari Vilén[2]
Kansanedustaja
26.3.1983[4]–21.4.2015
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Pirkanmaan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt21. helmikuuta 1952 (ikä 72)[4]
Tampere[4]
Puoliso Viveca Anita Sasi (1997–2014)[4]
Tiedot
Puolue kokoomus[4]
Koulutus oikeustieteen kandidaatti
LL.M. (Columbia)
diplomiekonomi[4]

Työura muokkaa

Koulutukseltaan Sasi on oikeustieteen kandidaatti (1974), diplomiekonomi (1975) ja Master of Laws (1978, Columbian yliopisto). Hän työskenteli vuosina 1972–1973 kouluasiainsihteerinä ja vuosina 1975–1977 kansainvälisen yksityisoikeuden assistenttina. Myöhemmin hän toimi lakimiehenä ja poliisiasiain neuvottelukunnan sihteerinä.

Vuosina 1997–1998 Sasi toimi Pohjola-Nordenin liittohallituksen puheenjohtajana.[4] Sasi toimii vuodesta 2009 Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen johtokunnan puheenjohtajana.

Poliittinen ura muokkaa

Sasi toimi kokoomuksen kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuosina 1983–2015. Hän oli ehdolla myös vuoden 2015 vaaleissa, muttei tullut valituksi.[5] Ylen vaalikonevastauksista tehdyn analyysin mukaan Sasi oli oikeistolaisin ehdokas eduskuntavaaleissa 2015.[6]

Sasi toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 1991–1993, mutta joutui eroamaan tehtävästä kokoomuksen toisen vahvan miehen, Ahon hallituksen valtiovarainministerin Iiro Viinasen vaatimuksesta. 1990-luvun laman aikana Sasi vastusti voimakkaasti Viinasen ajamaa asuntovelkojen korkovähennysten leikkaamista korkojen ollessa korkeimmillaan, ja eduskunta muuttikin hallituksen esitystä asuntovelallisille edullisemmaksi. Toinen suuri näkemysero koski pankkitukea, jossa Sasi katsoi olevansa veronmaksajien puolella, ja eduskunta tiukensi huomattavasti pankkituen ehtoja.[7]

Sasin ja Viinasen riidan seurauksena heidän puhevälinsä katkesivat lopullisesti. Sasin näkemyksen mukaan kysymys oli kokoomuksen sisäisestä valtataistelusta sekä hänen ja Viinasen keskinäisistä sovittamattomista näkemyseroista. Kokoomuksen sisäiseen tilaan vaikuttivat Sasin mielestä Berliinin muurin murtuminen ja kylmän sodan päättyminen, mikä vahvisti länsimielisiä voimia eri puolueissa. Tämän vuoksi Sasi ja Viinanen ajautuivat puolueen sisällä eri leireihin.[8]

Sasi oli Lipposen I hallituksen liikenneministeri kolmen kuukauden ajan vuonna 1999 sekä Lipposen II hallituksen ulkomaankauppaministeri 1999–2002 ja liikenne- ja viestintäministeri 2002–2003. Liikenne- ja viestintäministerinä toimitusministeristövaiheessa hän vaihtoi VR:n hallituksen. Seuraava liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen palautti VR:n hallituksen aikaisempaa hallituspohjaa vastaavaksi.lähde?

Vuosina 2003–2011 Sasi toimi perustuslakivaliokunnan ja vuodesta 2011 valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana.[4] Huhtikuussa 2007 hänet valittiin Suomenruotsalaisten kansankäräjien toiseksi varapuheenjohtajaksi.[9]

Sasi valittiin kokoomuksen ehdokaslistalle vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin, mutta hänen äänimääränsä ei vaaleissa riittänyt valituksi pääsemiseen.[10]

Poliittisia näkemyksiä muokkaa

Sasi on kannattanut tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsimista ja valtion omistuksen purkamista pörssiyhtiöistä. Hän on vastustanut ministereiden tueksi suunniteltuja poliittisia valtiosihteereitä. Keväällä 2009 hän myös ehdotti kansanedustajien määrän vähentämistä 200:sta 150:een.[11]

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana Sasi esitti, että yhteiskunta voisi Britannian tavoin tukea uskonnollisen šariaa sovittelijan käyttöä riitatilanteissa, jossa molemmat osapuolet henkilöt haluavat sitä ja se ei ole Suomen lain kanssa ristiriidassa.[12] Sasi kritisoi Helsingin Sanomia tavasta, jolla se esitti hänen tukevan šaria-lakia.[13]

Keskustan ympäristöministeri Paula Lehtomäen perheen kaivosomistuksien tultua julkisuuteen Sasi vaati ministereitä julkistamaan puolisoiden omistukset.[14]

Sasi kannattaa pakollista ruotsin kielen opetusta.[15] Hänen mielestään ruotsin kieltä on osattava, jotta voi ymmärtää Suomen historiaa ja jotta ei joudu "huonompiin ammatteihin". Lisäksi hän pitää ruotsia kaupallisesti englannin jälkeen toiseksi tärkeimpänä vieraana kielenä.[16][17]

Muuta muokkaa

Kimmo Sasin vanhemmat ovat Tampereen klassillisen lyseon rehtori Immeri Elias Sasi ja hammaslääkäri Hilkka-Liisa Ranta.[18] Sasilla on entisen vaimonsa (1997–2014) Viveca Anita Sasin kanssa yksi tytär.[19] Kimmo Sasin veljenpoika on tamperelainen kunnallispoliitikko Ilkka Sasi.[20]

Rikostuomio 2007 muokkaa

5. maaliskuuta 2007 Sasi joutui auto-onnettomuuteen Kolmostiellä Ylöjärvellä hänen autonsa ajauduttua vastaantulevien kaistalle. Sasilta murtui solisluu sekä nilkka, nokkakolarin toisista osapuolista yksi kuoli ja toinen loukkaantui.[21][22] Sasi itse ei muistanut kolarista mitään mutta epäili verenpaineen äkillisestä laskusta johtuvaa väsymyskohtausta. Hän oli juuri saanut uudenlaista verenpainelääkettä.[23] Sasi tuomittiin silloisessa Tampereen käräjäoikeudessa kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 70 päiväsakkoon, ja hän joutui lisäksi korvaamaan 1 200 euroa todistelu- ja ruumiinavauskustannuksia.[24]

Sasi on ollut kesästä 2017 valtiosääntöoikeuden tohtoriopiskelija Helsingin yliopistossa.[25]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Lipponen I hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 31.8.2010.
  2. ↑ a b c Lipposen II hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 31.8.2010.
  3. ↑ Jäätteenmäen hallitus Suomen hallitukset. Valtioneuvosto. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 31.8.2010.
  4. ↑ a b c d e f g h Kimmo Sasi Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 24.11.2011.
  5. ↑ Mansikka, Heli: Pirkanmaan äänestäjät yllättivät: konkariedustaja Kimmo Sasi jäi rannalle Yle Uutiset. 19.4.2015. Viitattu 22.4.2015.
  6. ↑ Kuka on oikeistolaisin, kuka liberaalein? – Katso, miten ehdokkaasi asettuu poliittiselle nelikentälle Yle Uutiset. 13.4.2015. Viitattu 8.4.2019.
  7. ↑ Reijo Sippola ja Jarmo Kettunen (toim.): Tampereen kasvot, s. 104–105. Tampere: Kustannus Oy Sanasato, 1997.
  8. ↑ Pelkonen, Linda: Kolme tarinaa: Näin välit rikkoutuivat politiikan huipulla – ”Pääasia, että voitin” 18.7.2017. Ilta-Sanomat.
  9. ↑ FOLKTINGETS STYRELSE 2013-2015 folktinget.fi. Arkistoitu 24.2.2014. Viitattu 21.2.2014.
  10. ↑ Eurovaalit 2019 – Ehdokkaat Ylen vaalitulospalvelu. 22.10.2019. Yleisradio. Viitattu 19.8.2020.
  11. ↑ Sasin yllätysehdotus: Eduskuntaan 50 kansanedustajaa vähemmän! Ilta-Sanomat. 19.01.2009. Arkistoitu 20.1.2009. Viitattu 31.1.2009.
  12. ↑ Perustuslakivaliokunnan johtaja Sasi Kotimaa24:ssä: Sharia-lain soveltaminen mahdollista Helsingin Sanomat. 26.11.2010. Helsinki. Viitattu 26.11.2010.
  13. ↑ http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107028-kimmo-sasi-vastaa-sharia-kritiikkiin-%E2%80%93-%E2%80%9Colen-hesarin-uhri%E2%80%9D
  14. ↑ http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2010/10/03/al-sasi-haluaisi-puolisoidenkin-osakesalkut-julki/201013693/12
  15. ↑ Nimilista paljastaa: Katso kuka eduskunnassa kannattaa pakkoruotsia – ja kuka vastustaa www.is.fi. 15.8.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 09.05.2023.
  16. ↑ Täysistunnon pöytäkirja 165/2014 vp www.eduskunta.fi. 5.3.2014. Eduskunta. Viitattu 11.1.2022.
  17. ↑ Kimmo Sasi: Suomalaisen poliisin on osattava ruotsia Yle Uutiset. 14.8.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 12.1.2022.
  18. ↑ Tyrvään yhteiskoulu - Vammalan lukio 1904–1979, matrikkeli, s. 134. Vammala: Vammalan lukio, 1979. ISBN 951-95031-7-X.
  19. ↑ Kimmo Sasille lopullinen ero iltasanomat.fi. 08.10.2014. Arkistoitu 16.10.2014. Viitattu 15.01.2015.
  20. ↑ Vuorinen, Terho: Bilekohu iski Tampereella – eduskunta­vaaleista pudotettu johtava kokoomus­poliitikko harkitsee rikosilmoitusta Ilta-Sanomat. 1.11.2022. Viitattu 1.11.2022.
  21. ↑ Sasin kolarin syy yhä epäselvä 6.3.2007. YLE Uutiset. Viitattu 26.2.2010.
  22. ↑ Kansanedustaja loukkaantui kuolonkolarissa Ilta-Sanomat. 5.3.2007. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 26.2.2010.
  23. ↑ Sasi muistaa väsymyskohtauksen 7.3.2007. YLE. Viitattu 7.3.2007.
  24. ↑ Kimmo Sasille sakkoja kuolemantuottamuksesta Helsingin Sanomat. 26.10.2007. Viitattu 26.2.2010.
  25. ↑ Kimmo Sasi haluaa perustuslaki­valiokunnan käyttämien oikeusoppineiden joukkoon – ”Viime aikoina tulkinnat ovat menneet harhaan” HS Politiikka. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.8.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kimmo Sasi.
Edeltäjä:
Matti Aura
Olli-Pekka Heinonen 		Suomen liikenne- ja viestintäministeri
1999 (Liikenneministeri)
2002−2003 		Seuraaja:
Olli-Pekka Heinonen
Leena Luhtanen
Edeltäjä:
- 		Suomen ulkomaankauppaministeri
1999–2002 		Seuraaja:
Jari Vilén
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajat 2007–2011

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kimmo_Sasi&oldid=22193847”