Kimeeri
Kimeeri (josta käytetään myös nimityksiä khimaira, kimaira ja harhama) on eliö, jolla on kaksi tai useampi geneettisesti erilaista solukantaa.[1][2] Kimeerit on nimetty myyttisen Khimaira-olennon mukaan.
Kimeeri syntyy usein varhaiskehityksessä kolmesta tai neljästä vanhemmilta peräisin olevasta solusta. Neljästä solusta peräisin oleva kimeeri syntyy kahden hedelmöittyneen munasolun tai varhaisen alkion fuusioituessa.[3] Kolmesta solusta muodostuva kimeeri syntyy, kun hedelmöittynyt munasolu fuusioituu hedelmöittymättömän munasolun kanssa tai silloin, kun hedelmöittynyt munasolu fuusioituu ylimääräisen siittiön kanssa.
Kimeeriys voi syntyä myös elinsiirron tai verensiirron yhteydessä.lähde? Luonnollinen kaksoskimeeri syntyy, kun kaksosten verisuonten väliin muodostuu yhdysaukko. Kaksoskimeerien verenkierrot ovat siis yhteydessä toisiinsa ja jopa 95 % kimeerin yksilön verestä voi olla peräisin sen kaksoselta. In vitro -hedelmöitys lisää kimeerin jälkeläisen syntymisen mahdollisuutta. Luonnollisia kimeereitä ei aina välttämättä havaita, ellei jälkeläisissä ilmene poikkeavuuksia, kuten ihon värimuutoksia. Kimeerillä voi olla myös osassa soluistaan erilaiset sukupuolikromosomit, mikä tarkoittaa sitä että kyseinen yksilö on geneettisesti osaksi koiras ja osaksi naaras.
Kahden eri lajin soluista tai kudoksista muodostunutta kimeeriä kutsutaan heterologiseksi kimeeriksi.[4] Kimeeri ei kuitenkaan ole sama asia kuin hybridi, joka syntyy kahden eri lajin sukusolun yhtyessä (esimerkiksi muuli, joka on hevosen ja aasin jälkeläinen). Hybridit muodostuvat siis kahdesta eri lajin sukusolusta, kun taas kimeerin syntymiseen tarvitaan kolme tai neljä sukusolua, josta seuraa, että kimeeri voi olla myös hybridi (heterologinen kimeeri) , mutta hybridi ei ole kimeeri.
Kimeerit tutkimuksessa muokkaa
Biologisessa tutkimuksessa käytetään joko luonnollisia tai keinotekoisia kimeereitä. Keinotekoiset kimeerit tuotetaan sekoittamalla soluja kahdesta eri organismista. Luonnollisia kaksoskimeerejä on käytetty esimerkiksi kantasolujen erilaistumispotentiaalin ja kantasolusiirtojen tutkimiseen.[5] Kimeeritutkimusten avulla saadut tulokset eivät vääristy samalla tavoin kuin käytettäessä eristettyjä tai viljeltyjä kantasoluja.
Kimeerit mytologiassa muokkaa
- Pääartikkeli: Khimaira
Sana khimaira voi mytologiassa merkitä yhteensulautumaa, kuvittelua, huhua tai harhaa. Homeros kuvasi leijonan, vuohen ja käärmeen muodostamaa sekaolentoa. Sitä on pidetty vertauskuvana kolmesta vuodenajasta, jossa leijona on kevät, vuohi kesä ja käärme talvi. Kreikan jumaltarustossa Kimaira oli käärmevaimo Ekhidnan ja manalan hirviö Tyfonin tytär. Tämän veli oli helvetin koirana pidetty Kerberos. Kimairan surmasi sankari Bellerophon siipihevosensa Pegasoksen avulla. Keskiajan mosaiikeissa kimaira esitetään saatanallisten voimien ruumiillistumana. Reaalimaailmaan sijoitettuna kimeerien voi ajatella edustavan tulivuoria ja maanjäristyksiä, mutta myös muita veden ja maan vaaroja.[6]
Kimeerit populaarikulttuurissa muokkaa
Indominus rex muokkaa
Elokuvassa Jurassic World esiintyvä dinosaurushybridi , joka on virallisen Jurassic World -nettisivuston mukaan Carnotauruksen, Rugopsin, Giganotosauruksen ja Majungasauruksen risteytys.[7] [8]
C.S.I. muokkaa
Televisiosarja C.S.I.:n 4:n kauden päätösjaksossa murhaajalla todetaan olevan kahdet eri dna:t kehossaan. Lähde
Lähteet muokkaa
- ↑ King R. C. & Stansfield, W. D.: A Dictionary of Genetics., s. 63. , 2002.
- ↑ Tirri, Rauno, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski & Petter Portin: Biologian sanakirja, s. 332-333. 2. painos. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-17618-8.
- ↑ Lackie J. M. & Dow J. A. T.: The Dictionary of Cell Biology., s. 42. , 1990.
- ↑ King R. C. & Stansfield, W. D.: A Dictionary of Genetics., s. 182. , 2002.
- ↑ Pessa-Morikawa, Tiina; Niku, Mikael; Iivanainen, Antti; Ilmonen, Lotta: Limited Contribution of Circulating Cells to the development and Maintenance on Nonhematopoietic Bovine Tissues stemcells.alphamedpress.org. 2004. Arkistoitu 12.2.2008. Viitattu 17.2.2008.
- ↑ Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 127–128. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.
- ↑ Tietoa Indominus rexistä virallisilta Jurassic World-nettisivulta jurassicworld.com. 13.4.2015. Arkistoitu 27.6.2017. Englanti
- ↑ Geenimuunneltu dinosaurus on täysi sosiopaatti! 13.4.2015. Episodi. Suomi
Aiheesta muualla muokkaa
- Streiffer, Robert: Human/Non-Human Chimeras The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)