Kilpisen koulu
Kilpisen yhtenäiskoulu on alun perin paikallisen Lionsklubin vuonna 1960 perustama koulu Jyväskylässä. Koulun rehtorina toimii Juhani Lehtimäki (2020). Koulun nimi päätettiin omistaa piirilääkäri Wolmar Schildtille, jonka kirjailijanimi oli Volmari Kilpinen. Schildtin syntymästä oli oppikoulun perustamisen aikaan kulunut 150 vuotta. Jyväskylän kaupungin peruskoulujärjestelmään siirtymisen myötä vuonna 1973 Kilpisen oppikoulu jakautui Kilpisen yläasteeksi ja Kilpisen lukioksi, joka lakkautettiin suurlukion perustamisen yhteydessä 1995[1]. Vuonna 1996 entisiin lukiotiloihin tuli Jyväskylän Rudolf Steiner -koulu, ja tämän muutettua tiloissa oli tilapäisesti Kypärämäen koulun opetusta tämän oman koulukiinteistön remontin takia. Myöhemmin tiloihin tuli Jyväskylän kristillinen koulu.
Rakennuksessa on musiikkiluokat luokka-asteille 7-9. Nuoremmat käyvät musiikkiluokkaa Kypärämäen koulussa.
Koulun historiaa muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Jyväskylään perustettiin sotien jälkeisten suurien ikäluokkien koulutustarpeeseen kolme yksityisoppikoulua: Keski-Suomen Yhteiskoulu, Viitaniemen Yhteiskoulu ja Kilpisen Oppikoulu.
Silloiset valtion koulut Jyväskylän Lyseo, Tyttölyseo ja Normaalilyseo eivät riittäneet kasvaville oppilasmäärille. Koulutulokkaiden tulvaa vastaanottamassa oli osaltaan myös Kunnallinen keskikoulu.
Kilpisen taustalla oli Jyväskylään perustettu Lionsklubi. Klubilaiset miettivät tammikuun kokouksessaan 1960 ensimmäistä toimintasuunnitelmaansa ja päätyivät kouluhankkeeseen. Kokouksessa päätettiin perustaa oma oppikoulu, joka edistäisi Lionsklubin "hyvän oppimisympäristön" tavoitteita. Klubi perusti oppikoulun itse, koska sillä ei ollut rahoittajia hankkeen tueksi.
Uusi koulu, viralliselta nimeltään Kilpisen Oppikoulu, aloitti toimintansa jo saman vuoden syyskuussa Kauppakatu 4:n puutalossa. Virallisen nimen jälkiosan, "oppikoulun", oli määrä vaalia Wolmar Schildtin ihanteita. Koulu oli tarkoitettu sekä tytöille että pojille. Ensimmäisiä luokkia oli kaksi, ja sen lisäksi oli yksi toinen luokka. Koulun rehtoriksi valittiin Jyväskylän Työväenopiston rehtorina toiminut suomen kielen maisteri Lauri Väisänen. Kilpisen Oppikoulu perustui viiteen keskikoululuokkaan ja kolmeen lukioluokkaan.
Syksyllä vuonna 1961 koulu muutti Vaasankatu 33:een Kasvatusopillisen korkeakoulun (nyk. Jyväskylän yliopiston) alueelle. Kilpiselle osoitetuissa kolmessa puutalossa, ns. "Lautatarhassa", oli alun perin toiminut korkeakoulun ja sen edeltäjän seminaarin harjoituskoulu. Tiloissa ehti toimia ennen Kilpistä vähän aikaa Keski-Suomen Yhteiskoulu. Sille valmistui uudisrakennus muutaman korttelin päähän Vaasankatua alaspäin. Lautatarha määrättiin pian purettavaksi Voionmaankadun uuden linjauksen tieltä. Maansiirtotöissä hävisi myös Kaltevan kenttä, joka oli palvellut Kilpisen ja entisen seminaarinkin ulkoliikuntapaikkana.
Alkoi uuden tontin etsintä. Joulukuussa 1963 uudisrakennuksen pääosalle saatiin raivatuksi tilaa Kukkumäen mäntymetsästä Honkaharjuntie 6:ssa. Voimistelusali talonmiehen asuntoineen ja lukiosiipi rakennettiin myöhemmin. Samalla paikalla koulu toimii edelleen. Uuden koulun vihkiäisjuhlat pidettiin 15. huhtikuuta 1967.
Kilpisen poikaoppilaat kantoivat itse pulpettinsa vanhasta Lautatarhasta uuteen kouluun. Oli talvi. Karavaani kulki Köyhäälampea kiertäen Hippoksen sivuitse.
Tuohon aikaan kansakoulusta oppikouluun pyrkivät lapset pisteytettiin pääsykokeen ja kansakoulunopettajan antamien lähtöpisteiden perusteella. Vuonna 1962 esimerkiksi Jyväskylän Normaalilyseoon ei pyrkijällä ollut asiaa alle 60 pisteen pääsykoetuloksella. Kilpiseen pääsyyn riitti silloin 47 pistettä. Viitaniemen Yhteiskoulun ja Keski-Suomen Yhteiskoulun pääsykynnys oli tässä vertailussa suunnilleen samankorkuinen kuin Kilpisen.
Kilpisen opinto-ohjelmassa oli uuteen kouluun päästyä keskikoulutason teknillis-kaupallinen opintosuunta. Honkaharjuntien koulutalon pohjakerrokseen varustettiin ajanmukaiset teknisen käsityön tilat koneineen ja laitteineen. Kaupallisten aineiden tarjontaan kuului mm. kirjanpito.
Uudisrakennuksen erikoisuutena voi pitää lämmitettyä maapohjahallia voimistelutunteja varten. Sellaisia ei ollut Suomessa sitä ennen juuri muualla nähty kuin urheiluopistoissa. Seurat vuokrasivat halliaikoja iltaisin ja sunnuntaisin. Koulun voimistelusali ei ollut tuolloin valmistunut.
Koulun talous muokkaa
Lionsklubin jäsenten toimenpiteiden avulla koulun talous saatiin turvatuksi. Ensimmäisen lahjoituksen koululle teki Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistys JyLy, ja heidän jälkeensä lahjoituksia antoivat lukuisat yritykset ja yksityishenkilöt, suurimpana lahjoittajana Jyväskylän kaupunki. Nykyään koulu on kokonaan kaupungin rahoittama.
Muuta muokkaa
Kilpisen koulun ja Lehtisaaren koulun oppilaat keräsivät 7 000 euroa Keski-Suomen keskussairaalan lastenosastolle ja lastentautien poliklinikalle 2008 päivätyökeräyksellä.[2]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kilpisen koulu Wikimedia Commonsissa
