Kilpakävely

yleisurheilulaji

Kävely on yleisurheilun kilpailulaji.

20 kilometrin kävelijöitä yleisurheilun MM-kisoissa 2005.

Ensimmäistä kertaa kävely oli olympiakilpailuiden ohjelmassa Ateenan välikisoissa 1906, joissa käveltiin 1 500 metrin matka. Seuraavissa kilpailuissa lajista tuli virallinen olympialaji. Maantiekävely korvasi ratakävelyn Melbournen kesäkisoissa vuonna 1956. Naisten kävely oli ensimmäistä kertaa ohjelmassa vuonna 1992 Barcelonassa. Nykyään arvokisoissa miehet ja naiset kävelevät 20 kilometrin ja 35 kilometrin matkat. Vuodesta 1961 eteenpäin on suurin piirtein joka toinen vuosi järjestetty kävelyn maailmancup.

Kilpakävely verrattuna pikakävelyyn muokkaa

Kilpakävely on lajin virallinen nimitys, mutta usein nimi sekoitetaan virheellisesti pikakävelyyn. Tämä erehdys on ymmärrettävissä, koska kilpakävelyssä nopeus on mahdollisimman kova sen sääntöjen sallimissa rajoissa. Pikakävely on lähinnä käytössä kuntoiluterminä (ei yleisurheilussa), ja se ei sisällä kilpakävelyn määritteitä ja sääntöjä. Pikakävely tarkoittaa periaatteessa samaa kuin tehokävely.

Kilpakävelyn säännöt ja tuomaritoiminta muokkaa

Kilpakävelyä säätelee kilpailuissa ja myös harjoituksissa kilpakävelyn säännöt. Säännöt on kirjattu IAAF:n (Kansainvälinen yleisurheiluliitto) sääntökirjaan, jossa kilpakävelyn sääntö kuuluu näin:

”Kilpakävely on etenemistä askelia ottaen niin, että kävelijä säilyttää kosketuksen maahan siten, ettei ihmissilmällä havaittavaa kosketuksen irtaantumista esiinny. Etummaisen jalan täytyy olla suorana (ei taivutettuna polvesta) maakosketuksen alkamishetkestä lähtien siihen asti, kun se on pystysuorassa asennossa.”

Kävelytuomarit valvovat kilpailun aikana, että kilpailijoiden tekniikka pysyy kävelysääntöjen mukaisena. Kävelyn sääntöihin nojautuen tuomarit seuraavat, että kilpailijoiden polvi ojentuu täydellisesti jalan tullessa maahan ja pysyy ojennettuna jalan pystysuoraan vaiheeseen saakka. Samoin tuomarit seuraavat, että silmin nähtävä maakosketus säilyy. Kilpailijoille tuomarit näyttävät tarpeen mukaan joko puutteellisesta maakosketuksesta kertovaa merkkiä tai koukkupolvesta viestittävää laikkaa. Alla tuomarien käyttämät varoitusmerkit selityksineen

  Puutteellinen maakosketus   Koukkupolvi

Radalla käytävissä kävelykilpailuissa on tuomareita viisi, enintään kuusi ja maantiekisoissa reitin pituudesta (1,5–5 kilometrin kierros) riippuen vähintään kuusi ja enintään yhdeksän. Kävelijän suoritus tulee hylätyksi, jos vähintään kolme eri tuomaria on todennut saman kävelijän etenevän kävelysääntöjen vastaisesti. Tästä he kukin ovat kyseistä kävelijää kertaalleen huomauttaneet yllä olevilla merkeillä. Mikäli kävelijä ei ole pystynyt kävelytekniikkaansa korjaamaan, he ovat kirjoittaneet varoituksen lähetettäväksi ylituomarille. Ylituomari toteaa kilpailijan saaneen kolme varoitusta kolmelta eri tuomarilta ja poistaa kilpailijan radalta. Kaikki tuomarit toimivat itsenäisesti ja heidän on tehtävä päätöksensä näköhavaintoihin perustuen. Tuomareiden välinen keskustelu kilpailun kulusta kilpailun aikana ei ole sallittua.

Lähteet:[1]

Kilpakävelymatkat muokkaa

Kilpakävely on kova kestävyyslaji, jossa kilpailumatkat ovat nuorimmista sarjoista lähtien suhteellisen pitkiä. Kilpailumatkat eivät voikaan olla kovin lyhyitä, koska jo tuomaritoiminnan oikeudenmukaisuuden takia on parempi, että kilpailijat ovat matkalla hieman pidempään. Pitkistä kilpailumatkoista seuraa, että kilpakävelijäksi aikovan on totuttauduttava pitkäkestoisiin liikuntasuorituksiin.

Kävelyn sarjat ja viralliset matkat Suomessa:

Sarja Matka
T/P 9-v. 600 m
T/P 10-v. 1 000 m
T/P 11-v. 1 000 m
T/P 12-v. 2 000 m
T/P 13-v. 2 000 m
T/P 14-v. 3 000 m
T/P 15-v. 3 000 m
N 17-v. 5 000 m / 10 km (rata/maantie)
M 17-v. 5 000 m / 10 km
N 19-v. 5 000 m / 10 km
M 19-v. 10 000 m / 20 km
N 22-v. 5 000 m / 20 km
M 22-v. 10 000 m / 20 km
N 20 km / 35 km
M 20 km / 35 km

Lähteet: [1]

Kävelijöitä muokkaa

Kuuluisia kävelijöitä ovat italialaiset Ugo Frigerio ja Maurizio Damilano, neuvostoliittolainen Vladimir Golubnitši, ruotsalainen John Ljunggren, venäläinen Jelena Nikolajeva, ecuadorilainen Jefferson Pérez sekä puolalainen Robert Korzeniowski. Myös Meksikosta on aina tullut menestyneitä kävelijöitä.

Parhaiten menestyneet suomalaiset kävelijät ovat Reima Salonen, Sari Essayah ja Valentin Kononen. Salonen voitti EM-kultaa 50 kilometrin kävelyssä vuonna 1982 ja Essayah 10 kilometrillä MM-kultaa vuonna 1993 ja -pronssia 1991 sekä EM-kultaa vuonna 1994. Kononen on 50 kilometrin maailmanmestari vuodelta 1995 lisäksi hänellä on EM- (1998) ja MM-hopeaa (1993).

Ennätykset muokkaa

Suomen ennätykset muokkaa

Sarja Aika Urheilija Paikka Päivämäärä
M 20 km 1.18.22   Veli-Matti Partanen Budapest 19. elokuuta 2023
M 50 km 3.39.34   Valentin Kononen Dudince 25. maaliskuuta 2000
N 10 km 42.20   Sari Essayah Göteborg 7. elokuuta 1995
N 20 km 1.32.05   Sari Essayah Vantaa 5. toukokuuta 1996

Lähde: Tilastopaja[2]

Maailman 10 parasta tulosta muokkaa

Luettelossa on vain yksi aika kutakin urheilijaa kohden

Miehet muokkaa

20 km muokkaa

Aika Urheilija Paikka Päivämäärä
1.16.43   Sergei Morozov Saransk 8. kesäkuuta 2008
1.17.16   Vladimir Kanaikin Saransk 29. syyskuuta 2007
1.17.21   Jefferson Pérez Pariisi 23. elokuuta 2003
1.17.22   Francisco Javier Fernández Turku 28. huhtikuuta 2002
1.17.23   Vladimir Stankin Adler 8. helmikuuta 2004
1.17.30   Alex Schwazer Lugano 18. maaliskuuta 2012
1.17.33   Nathan Deakes Cixi 23. huhtikuuta 2005
1.17.36   Wang Zhen Taicang 30. maaliskuuta 2012
1.17.38   Valeri Bortšin Adler 28. helmikuuta 2009
1.17.40   Chen Ding Taicang 30. maaliskuuta 2012

Lähde: IAAF[3]

20 000 m ratakävely muokkaa

Aika Urheilija Paikka Päivämäärä
1.17.25,6   Bernardo Segura Bergen 7. toukokuuta 1994
1.18.35,2   Stefan Johansson Bergen 15. toukokuuta 1992
1.18.40,0   Ernesto Canto Bergen 5. toukokuuta 1984
1.19.18,3   Ronald Weigel Bergen 26. toukokuuta 1990
1.19.22,5   Aleksei Peršin Bergen 7. toukokuuta 1988
1.19.24,1   Walter Arena Bergen 26. toukokuuta 1990
1.19.48,1   Nathan Deakes Brisbane 4. syyskuuta 2001
1.19.52,0   Robert Korzeniowski Brisbane 4. syyskuuta 2001
1.19.54,0   Pavol Blazek Bergen 26. toukokuuta 1990
1.20.06,8   Daniel Bautista Montreal 17. lokakuuta 1979

Lähde: IAAF[4]

50 km muokkaa

Aika Urheilija Paikka Päivämäärä
3.32.33   Yohann Diniz Zürich 15. elokuuta 2014
3.34.14   Denis Nižegorodov Tšeboksary 11. toukokuuta 2008
3.35.47   Nathan Deakes Geelong 2. joulukuuta 2006
3.35.59   Sergei Kirdjapkin Lontoo 11. elokuuta 2012
3.36.03   Robert Korzeniowski Pariisi 27. elokuuta 2003
3.36.04   Alex Schwazer Rosignano Solvay 2. marraskuuta 2007
3.36.06   Yu Chaohong Nanjing 22. lokakuuta 2005
3.36.13   Zhao Chengliang Nanjing 22. lokakuuta 2005
3.36.20   Han Yucheng Nanjing 27. helmikuuta 2005
3.36.21   Matej Tóth Zürich 15. elokuuta 2014

Lähde: IAAF[5]

Naiset muokkaa

10 000 m ratakävely muokkaa

Aika Urheilija Paikka Päivämäärä
41.56,23   Nadežda Rjaškina Seattle 24. heinäkuuta 1990
41.57,22   Kerry Saxby-Junna Seattle 24. heinäkuuta 1990
42.11,5   Beate Gummelt Bergen 15. toukokuuta 1992
42.13,7   Madelein Svensson Bergen 15. toukokuuta 1992
42.23,7   Ileana Salvador Bergen 5. elokuuta 1993
42.30,13   Gao Hongmiao Nanjing 24. lokakuuta 1995
42.30,31   Olimpiada Ivanova Pietari 26. heinäkuuta 1994
42.37,0   Sari Essayah Bergen 5. elokuuta 1993
42.38,24   Liu Hongyu Nanjing 24. lokakuuta 1995
42.40,33   Beatriz Pascual Avilés 1. heinäkuuta 2010

Lähde: IAAF[6]

20 km muokkaa

Aika Urheilija Paikka Päivämäärä
1.24.50   Olimpiada Ivanova Adler 4. maaliskuuta 2001
1.24.56   Olga Kaniskina Adler 28. helmikuuta 2009
1.25.02   Jelena Lašmanova Lontoo 11. elokuuta 2012
1.25.08   Vera Sokolova Sotši 26. helmikuuta 2011
1.25.09   Anisja Kirdjapkina Sotši 26. helmikuuta 2011
1.25.16   Qieyang Shenjie Lontoo 11. elokuuta 2012
1.25.18   Tatjana Gudkova Moskova 19. toukokuuta 2000
1.25.20   Olga Poljakova Moskova 19. toukokuuta 2000
1.25.27   Elmira Alembekova Sotši 18. helmikuuta 2012
1.25.29   Irina Stankina Moskova 19. toukokuuta 2000

Lähde: IAAF[7]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kilpakävely.