Kiiltokakadu
Kiiltokakadu (Calyptorhynchus lathami) on suurikokoinen australialainen papukaijalaji. Laji on nimetty John Lathamin kunniaksi.
| Kiiltokakadu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kakadut Cacatuidae |
| Suku: | Kiiltokakadut Calyptorhynchus |
| Laji: | lathami |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Calyptorhynchus lathami |
|
 Kiiltokakadun esiintymisalue (Kengurusaari puuttuu kuvasta) |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Kiiltokakadun pituus on noin 48 cm ja paino 400–500 g. Sen höyhenpuku on alapuolelta ja päästä tummanruskea ja yläpuolelta musta. Koiraan reunimmaisissa pyrstösulissa on kirkkaanpunaiset raidat, naaraalla ne ovat keltaisen ja mustan kirjavat. Monilla naarailla on keltaista pään sivuilla ja kaulassa. Nokka on harmaa, iiris tummanruskea ja koivet harmaat. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta keltaista on vähemmän, ja joillakin nuorilla koirailla saattaa olla punaista pyrstössä.
Esiintyminen muokkaa
Kiiltokakadu elää Australian länsiosassa Queenslandin keskiosista itäiseen Victoriaan. Tämä populaatio koostuu kahdesta alalajista, yleisemmästä erebus (noin 12 000 yksilöä) ja harvinaisemmasta lathami (noin 5 000 yksilöä) alalajista. Erillinen uhanalainen populaatio elää Kengurusaarella, ja tämän populaation koko on noin 70 paria ja se kuuluu alalajiin halmaturinus. Kokonaispopulaatio on noin 17 140 yksilöä. Lajin elinympäristön laajuus on 100 000–1 000 000 neliökilometriä.
Elinympäristö muokkaa
Kiiltokakadut elävät monenlaisissa metsissä, kuivista rannikkometsistä sademetsiin, paljolti siellä missä kasvaa kasuariinapuita (Casuarina), eritoten C. littoralis-lajia, sillä puun siemenet ovat lajin pääravintoa. Kengurusaarella ne syövät C. strictan siemeniä. Kiiltokakadut esiintyvät tavallisesti pareittain, perhekunnittain tai pieninä parvina.
Lisääntyminen muokkaa
Lisääntymiskausi on maalis-elokuussa. Pesäpuu on tavallisimmin aukealla sijaitseva suuri yksinäinen puu. Kiiltokakadunaaras munii yhden munaa puunkoloon tehtyyn pesään. Muna on kooltaan 44,3 mm x 33,7 mm. Naaras hautoo munaa noin neljä viikkoa. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta. Poikasen ensimmäisen elinviikon aikana vain naaras hoitaa ja ruokkii sitä, sen jälkeen molemmat emot ruokkivat poikasta kahdesti päivässä. Poikanen lähtee pesästä noin kolmen kuukauden ikäisenä ja on emoistaan riippuvainen vielä usean kuukauden ajan.
Ravinto muokkaa
Kiiltokakadut syövät pääasiassa siis kasuariinapuiden siemeniä, joskus myös muiden puulajien (eukalyptusten, akasioiden, Angophoran) siemeniä. Ne syövät lisäksi puissa elävien hyönteisten toukkia. Ne ruokailevat hiljaisina puun latvustossa, josta kuuluu vain nokan napsetta niiden availlessa käpyjä. Ruokaillessaan ne ovat melko kesyjä.
Lähteet muokkaa
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust
Viitteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Calyptorhynchus lathami IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)