Wikipedia

Keuhkoahtaumatauti

hengitysteiden sairaus, hitaasti etenevä ja pääosin palautumaton ahtauma

Keuhkoahtaumatauti tai COPD (engl. chronic obstructive pulmonary disease) tarkoittaa hengitysteiden hitaasti etenevää, pääosin palautumatonta ahtaumaa. Siihen liittyy hidastunut uloshengitysvirtaus. Sairauden keskeisiä oireita ovat hengenahdistus, limannousu ja yskä. Tupakointi on tärkein keuhkoahtaumatautia aiheuttava tekijä. Tupakoivista miehistä arviolta 35 prosenttia sairastuu tautiin. Joskus kyseessä on perinnöllinen alfa-1-antitrypsiinin puutos.[1][2] Sairauden esiintyvyys maailmassa kasvaa[3] ja sairastuneita Suomessa on 200 000.[4] Keuhkoahtaumataudin kustannukset ovat Suomessa vuosittain satoja miljoonia euroja[5].

Tupakoitsijan laajentuneessa keuhkossa olevaa karstaa

Sairauden ilmiasuun vaikuttaa kolme osatekijää, joiden osuus vaihtelee: keuhkolaajentuma, krooninen keuhkoputkentulehdus ja pienten ilmateiden ahtauma. Keuhkolaajentuma eli emfyseema tarkoittaa pysyvää ilmateiden laajentumaa, joka syntyy kun keuhkojen kaasujenvaihtoon osallistuva kudos tuhoutuu. Krooninen keuhkoputkentulehdus määritellään pitkäaikaiseksi limannousuksi, joka kestää vähintään kolme kuukautta ainakin kahtena peräkkäisenä vuotena. Keuhkoahtaumatauti on koko elimistön tulehdustila. Se nostaa riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin.[1][2] Siihen voi liittyä myös kuihtumista ja osteoporoosia.[6]

Syyt muokkaa

Kun jokin jatkuva ärsytys aiheuttaa limaneritystä keuhkoputkessa, putken seinämät kovettuvat vähitellen, ja ilman kulkuaukko pienenee. Samalla pienimpien keuhkorakkuloiden seinien rakenne rappeutuu, ja rakkulat löystyvät ja laajenevat. Tämä laajeneminen kehittyy vähitellen keuhkolaajentumaksi, jolloin rakkuloiden joustavuus ja hapenottokyky ratkaisevasti vähenevät. Laajeneminen ei tule hengityksen hyödyksi, vaan ilma jää loukkuun, josta sen sisältämä happi ei pääse kulkeutumaan verenkiertoon.

Tärkein taudille altistava tekijä on tupakointi. Tupakoimattomuus ehkäisee sairastumista ja hidastaa toimintakykyä vakavasti rajoittavien oireiden ja sairauksien pahenemista[7]. Yli 95 % keuhkoahtaumapotilaista tupakoi. Eri henkilöillä näyttää olevan hieman eriasteinen alttius tautiin. Tautia aiheuttaa tupakansavu.[8]

Oireet muokkaa

Aluksi keuhkoahtaumatauti voi olla lähes oireeton. Tyypillisiä oireita ovat yskä, limannousu ja etenkin rasituksessa ilmaantuva hengenahdistus. Hengitys voi vinkua. Taudin edetessä ilmaantuu toistuvia hengitystieinfektioita ja hengenahdistusta kevyessäkin rasituksessa. Koska useat sairastuneet tottuvat oireisiinsa, päästään diagnoosiin usein vasta kun suuri osa keuhkojen toimintakyvystä on menetetty.[1]

Keuhkoahtauman ja astman oireet muistuttavat osittain toisiaan. Astman syntymekanismi on kuitenkin erilainen ja hoito poikkeaa keuhkoahtaumasta, vaikka kumpaakin sairautta hoidetaan osittain samoilla lääkkeillä. Tauti on helposti todettavissa spirometrialla eli mittaamalla keuhkojen tilavuutta ja uloshengityskapasiteettia. Laitteistoa ei ole joka terveysasemalla, mutta Hengitysliitto pyrkii toimittamaan mahdollisimman monelle terveysasemalle ns. minispirometrin, jota voidaan pitää kädessä kuten matkapuhelinta. Astma poikkeaa keuhkoahtaumasta erityisesti siinä, että astmapotilaan keuhkojen suorituskyky vaihtelee voimakkaasti.

Hoito muokkaa

Parantavaa hoitoa keuhkoahtaumatautiin ei ole olemassa, sillä muutokset hengitysteissä ovat luonteeltaan pysyviä. Tärkeimmän taudin aiheuttajan, tupakoinnin, lopettaminen on edellytys ahtaumataudin etenemisen pysähtymiseen. Lääkehoidoilla taudin oireita voidaan lievittää.

Lääkkeellisistä hoidoista ensisijaisia ovat antikolinergisiset lääkkeet, kuten tiotropium. Jo keskivaikeassakin taudissa lisänä käytetään erilaisia inhalaattoreilla annosteltavia kortikosteroideja, kuten budesonidia, ja tarvittaessa pitkävaikutteisia β2-agonisteja kuten salmeterolia. Osalla ahtaumapotilaista lääkkeiden vaste oireisiin on kuitenkin huono. Pitkälle edenneessä ahtaumataudissa saattaa ainoa oireita hyvin lieventävä lääke olla happikaasu. Happilisäystä täytyy kuitenkin käyttää varoen, jotta vältettäisiin hiilidioksidipitoisuuden kasvu veressä. Happilisä annetaan Suomessa kotiin käyttöön yleensä vain keuhkolääkärin tekemän perusteellisen arvion jälkeen, sillä pitkälle edenneessä ahtaumataudissa happilisän lopettaminen ei useinkaan onnistu.

Joissain tapauksissa on mahdollista tehdä keuhkoahtaumaa sairastavalle potilaalle keuhkonsiirto.

Lähteet muokkaa

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
  1. ↑ a b c http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi06040
  2. ↑ a b http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp00012
  3. ↑ Mannino DM. & Buist SA. 2007. Global burden of COPD: risk factors, prevalence, and future trends. The Lancet. 370(9589),765–773.
  4. ↑ Keuhkoahtaumatauti Hengitysliitto. Arkistoitu 23.4.2016. Viitattu 31.8.2015.
  5. ↑ Tynkkynen L-K. et al. 2009. COPD:n kustannukset ovat Suomessa pienemmät kuin aiemmin arvioitiin. Suomen Lääkärilehti. 23, 2095–2099.
  6. ↑ Tkac J., Man SF. & Sin DD. 2007. Systemic consequences of COPD. Review. Therapeutic Advances in Respiratory Disease. 1(1):47–59.
  7. ↑ Peto R. et al. 1983.The relevance in adults of air-flow obstruction, but not of mucus hypersecretion, to mortality from chronic lung disease. Results from 20 years of prospective observation. American Review of Respiratory Disease. 128(3), 491–500.
  8. ↑ Mustajoki, Pertti: Keuhkoahtaumatauti (COPD) Terveyskirjasto. 29.4.2014. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 31.8.2015.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keuhkoahtaumatauti.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keuhkoahtaumatauti&oldid=21215973”