Keskustelu:Ydinvoima/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Eikö fuusioenergia voitaisi sisällyttää samaan artikkeliin? 193.167.78.241 08:56 syys 9, 2004 (UTC)

Kyllä, toki voit kirjoittaa jos haluat, ei kukaan estäne :)

Sitten kun ydinvoima-artikkeli kasvaa liian isoksi, sen varmasti joku pilkkonee osiin. --Toni 09:26 syys 9, 2004 (UTC)

Ydinvoiman haitat: "Ihmisten pelko ja tunteenomainen suhtautuminen ydinvoimaan". Tuohan on niin värittynyttä tekstiä kuin voi olla. Toki epäilys siitä, että vaarallisia aineita käsiteltäessä voisi mennä jotain pieleen, on tunnetila, mutta niin on luottamus asioiden sujumisestakin. Ydinjätteiden määrän pienuus ei ole oleellista, vaan se, mitä tämä määrä ulos ydinjätesäilöstä joutuessaan aiheuttaa.

Kyllä jätteen pieni määrä on mielestäni oleellista, esim. hiilivoimalan jätteet eivät voi mahtua mihinkään säiliöön. --iirolaiho (kitinää) 26. toukokuuta 2005 kello 12:46:52 (UTC)

"Uraanin louhinta ja kuljetus aiheuttaa huomattavasti vähemmän onnettomuuksia kuin esim. maakaasuputket." Haluaisin lisätietoa tästä. Vuodot uraanilouhoksissa nykyaikaisissa uraanilouhoksissa ovat todellisuutta. [1] Paikallisia asukkaita varoitetaan vaarallisista paikoista puutteellisesti [2], kaivosten suoja-aitoja ei korjata [3]. Krasnojanskin tilanne on kuuluisin. [4] Yleisesti ottaen vaikutuksia paikallisiin asukkaisiin on tutkittu vähän, mutta joitakin terveyshaittoja on havaittu. [5] Mutta vertailun vuoksi: mitä ovat kaasuputkien terveyshaitat? Missä määrin ja millaisia onnettomuuksia on tapahtunut? -Jean d'Arc 21:59 marras 4, 2004 (UTC)

Minä en ymmärrä miksi artikkelissa tulisi ylipäätänsä käsitellä ihmisten asennoitumista ydinvoimaan, varsinkin kun asennoitumisen usein väitetään olevan tunteellisen pelkäävää tai luottavaista. Parasta olisi vain luetella ydinvoiman hyödyt ja haitat. - MikkoM (♫)  22:07 marras 4, 2004 (UTC)

Kyllä poliittiset syyt, ja siis ihmisten asennesyyt, on olleet merkittävät USA:ssa, Itävallassa - ja Suomessa. Mikä muutakaan eroa oli 1994 vs. 2004? Edellinen oli lähempänä Tsernoa.. -MrKAT 22.1.05.

Pidän tuota ydinvoima.net-sivustoa epäluotettavana lähteenä. Kannattaisi tarkistaa asia jostain muualta. --iirolaiho (kitinää) 26. toukokuuta 2005 kello 12:46:52 (UTC)

Niinhän minä tarkistinkin, sitä varten tuossa on muitakin linkkejä. -Jean d'Arc 2. kesäkuuta 2005 kello 21:56:55 (UTC)

Haitoissa oleva "Lämmin lauhdevesi" tuntuu aika väkisinhaetulta, on totta että lauhdevesi lämmittää pieneltä alueelta järveä/merta mutta sitä ei ole todettu "haitaksi" missään.

Poistin tuon "Lämmin lauhdevesi" kohdan (nimettömänä vahingossa), en ole koskaan kuullut että siitä olisi mitään suurempaa haittaa. Itseäni arveluttaaa myös tuo ydinaseiden leviäminen. Ydinvoima ja ydinase ovat jokseenkin kaksi eriasiaa. --Teme 4. huhtikuuta 2005 kello 15:30:46 (UTC)

Tarkensin kyseistä kohtaa. -Jean d'Arc 4. huhtikuuta 2005 kello 16:19:40 (UTC)

Tietääkseni lämmin lauhdevesi voi olla suuri paikallinen haitta esimerkiksi ekosysteemeille. Lauhdevesi sotkee vesikerrokset voimalan edessä täysin ja ekosysteemi muuttuu radikaalisti. Ja esimerkiksi jokisuulla ekosysteemin sotkeminen saattaa tuhota kokonaisia eläinlajeja. (Tämä siis muistikuvani mukaan, ei taida lähteitä löytyä minulta.) --Hasdrubal 4. huhtikuuta 2005 kello 16:26:45 (UTC)

Joku kävi lisäämässä linkin Markus Janssonin ydinvoima-aiheiseen poliittiseen kiistakirjoitukseen. Kirjoitus ei lukemani mukaan ole tietosanakirjamaisesti informatiivinen tai minkään yhteiskunnallisesti merkittävän tahon (kansanliike, puolue) kannanotto, joten en näe, miksi jonkun yksittäisen poliitikon tekstiin pitäisi tästä artikkelista linkittää. Poistin linkin. Jni 9. huhtikuuta 2005 kello 17:27:39 (UTC)

Tuolla haitoissa on maininta että ydinjäte aiheuttaa kustannuksia tuleville sukupolville, mutta eikö tulevia kustannuksia varten ydinsähkön hinnasta oteta tietty osuus joka kattaa nuo kustannukset. --Teme 10. huhtikuuta 2005 kello 14:10:26 (UTC)

Ydinaseet

Löytyi tällainen (ydinvoiman vastustajien pitämä) sivu ja sieltä tekstiä ydinpolttoaineesta ja ydinaseista. "Uraanioksidin sisältämä uraani-235 pitää väkevöidä, ennen kuin se kelpaa kevytvesireaktorien, eli vaikkapa suomalaisten reaktorien polttoaineeksi. Väkevöintiprosessia varten uraani muutetaan uraaniheksafluoridiksi (UF6), joka on sekä siviilireaktorien polttoaineen että ydinaseiden raaka-ainetta. Uraaniheksafluoridista voi valmistaa ydinaseen ja siksi kuljetukset rikastamolle pyritään pitämään salassa, jotta vältettäisiin ydinasemateriaalin joutuminen vääriin käsiin. Täysi 2,3 tonninen uraaniheksafluoridi-säiliö sisältää tarpeeksi uraani-235 isotooppia kahden ydinaseen valmistamiseen." Eli uraanikaivosten tuotteiden ja ydinaseiden välistä, vaikkakin tietoisista päätöksistä, sopivista laitteista, ulkopuolisesta valvonnasta ja sellaisesta riippuvaa yhteyttä ei pidä lakaista artikkelissa maton alle. Jos joku haluaa kyseenalaistaa tämän tiedon, hän älkään sanoko, että se on väärältä sivustolta, vaan mikä siinä on tarkalleen ottaen vikana. -Jean d'Arc 2. kesäkuuta 2005 kello 21:56:55 (UTC)

Artikkelin tila

Eikö artikkeli saisi olla asiasisältöisempi? Tietosanakirjaa käyttävää lukijaa varmaan palvelisi paremmin jos artikkeli keskittyisi kuvailemaan ydinvoimaa, sen toimintaa ja käyttöä teknisesti ja tieteellisesti. Nyt suuri osa artikkelia tuntuu olevan enemmän tai vähemmän perusteltua argumentointia ydinvoiman puolesta ja vastaan. Artikkelin pitäisi antaa lukijalle selvä kuva ydinvoimasta ja sen toiminnasta, eikä yrittää tehdä tästä ydinvoiman kannattajaa tai vastustajaa.

--194.137.129.68 6. kesäkuuta 2005 kello 06:22:53 (UTC)

Osa teknisemmästä puolesta on artikkelissa Ydinreaktori ja erityyppisiä reaktoreita kuvaavissa artikkeleissa. Mutta artikkeliahan saa vapaasti muokata, jos näkemystä löytyy niin eikun toimeen.. --Harriv 13. kesäkuuta 2005 kello 20:01:10 (UTC)

Ydinvoimamielipiteet

Käyttäjä Hasdrubal on oikeassa, että gallupit eivät sittenkään oikein sovi tähän artikkeliin, mutta laitoin kuitenkin viitteen artikkeliin jossa mielipiteistä kerrotaan koska niillä ydinvoiman poliittisen luonteen takia on merkitystä. Lisäsin myös kuvauksen kansalaismielipiteen vaikutuksesta poliittiseen päätöksentekoon koska minusta silläkin tiedolla on merkitystä ydinvoiman rakentamisessa olleen kehityksen ymmärtämisessä. --Tungsten 28. kesäkuuta 2005 kello 05:43:59 (UTC)

Niin no nyt niitä linkkejä on näemmä kaksi. Sitten kappale

Ydinvoiman vastustus on tyypillisesti kannatusta näyttävämpää: ydinvoiman vastaiset mielenosoitukset ja muut näyttävät mielenilmaukset ovat varsin yleisiä, kun taas ydinvoiman puolesta vastaavaa ei nähdä useinkaan. Näyttävyydestään huolimatta ydinvoiman vastustus ei saa kansalaisten enemmistön tukea: lähes kaikissa mielipidemittauksissa ydinvoima saa osakseen enemmän kannatusta kuin vastustusta. Mielipidemittausten tuloksia on esitelty artikkelissa ydinvoimakeskustelu.

on tällä hetkellä mielestäni aika POV. Vastustuksen näyttävyys on suhteellista, kuten myös mielenilmausten yleisyys. Tuki tai sen puute riippuvat siitä, mitä gallupeissa kysytään (esim. rakennetaanko uutta vai jatketaanko vanhan käyttöä) ja milloin. On kiistanalaista voidaanko sanoa, ettei ydinvoimavastaisuus saa tukea. Eduskunnan äänestys viime kerralla näytti, että lisäämisen vastustajat ovat ainakin merkittävä vähemmistö.

Ydinvoimavastaisten mielenosoitusten mainitseminen jättää huomiotta, että myös kannattajat osaavat vaikuttaa ja lobata kovaa kulissien takana. Koko tuo kappale antaa ymmärtää, että mielenosoitukset olisivat jotenkin paheksuttava vaikutuskeino, vaikka ne ovat lain suojaama tapa ilmaista mielipiteitä. Se, että tiivistelmässä on päätetty arvioida vastustajien muttei kannattajien vaikutustapoja on biasoitunutta.

Tässä artikkelissa tulisi etenkin välttää kaikkia vähänkin kiistanalaisempia näkemyksiä ja ohjata se keskustelu sinne ydinvoimakeskusteluun. Sielläkään ei mielestäni kuitenkaan pitäisi tehdä tällaisia ilmeisesti omaan havainnointiin perustuvia heittoja eri osapuolista. Jos vastapuolta arvioidaan, pitäisi kertoa kuka näitä arvioita tekee. Nyt tuo kappale maistuu implisiittiseltä vihjailulta. --Hasdrubal 28. kesäkuuta 2005 kello 07:29:20 (UTC)

Kiitos hyvästä kommentista, olet minusta oikessa siinä, että kiistanalaisia asioita tulisi ydinvoimaa energiamuotona käsittelevässä artikkelissa välttää, mutta eräissä muissa asioissa haluaisin vielä etsiä yhteisymmärrystä. Toivottavasti tämä puheenvuoroni auttaa asiaa.

Eduskunnan äänestys näytti, että lisärakentamisen vastustajat olivat eduskunnassa merkittävä vähemmistö. Millaista on ydinvoiman energiamuotona vastustus yhteiskunnassa yleisesti, sitä ei voi eduskunnan äänestyksistä päätellä. Sitä pitää kysyä kansalaisilta itseltään. Tämä ei liene POV.

Mitä tulee ydinvoiman vastaisiin mielenosoituksiin niin niitä on uutisissa aika-ajoin, vähintään kerran vuodessa Tshernobyl-päivänä. Sitävastoin ydinvoimaa kannattavaa mielenosoitusta en ole ikinä nähnyt. Voi olla että sellainen on joskus vähän vitsillä järjestetty, mutta merkittävästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä, toisin kuin ydinvoiman vastaiset mielenosoitukset ja muut tempaukset, tuskin voidaan puhua, vai oletko eri mieltä? Nähdäkseni tämä ei siis ole POV vaan yhteiskunnalisen ilmiön totuudenmukainen kuvaus.

Kysmyksen asettelu vaikuttaa toki gallup-tulokseen, mutta kun lukuisat eri gallupit eri kysymyksillä antavat kaikki samansuuntaisia vastauksia, voidaan mielestäni ilman POV:ta sanoa että kansalaisten enemmistön mielipide on jonkinlainen. Tämä asia on hyvin erilaisten lähteiden kattama (kts. ydinvoimakeskustelu) ja siksi, muuten, mielestäni näihin lähteisiin pitää olla erikseen linkki joko suoraan tai artikkelin kautta että lukija tietää että kyseessä ei ole POV, vaan useille toisiaan vahvistaville tutkimuksille perustuva tieto.

Mitä tulee mielenosoitusten legitimiteettiin, niin se ei minusta tähän kuulu eikä tekstissä siihen oteta kantaa. (Henkilökohtaisesti kannatan mielenosoittamista vaikutuskeinona.) Jos tekstistä sinusta jonkin muunlainen kuva välittyy, miten sitä sinusta voisi muuttaa jotta se olisi parempi?

Tässä artikkeleissa tulisi välttää kiistanalaisia näkemyksiä, mutta kun ydinvoiman näkyvän vastustuksen vaikutus siihen, kuinka paljon ydinvoimaa käytetään on aiheen kannalta merkittävää, jotenkin se asia täytyy pystyä ilmaisemaan. Jos nykyinen tapa kuvata asia on sinusta huono, mikä olisi parempi? Vai kiistätkö kokonaan että tämä asia ansaitsee maininnan?

--Tungsten 28. kesäkuuta 2005 kello 08:38:08 (UTC)

Tällaisen löysin. Eipä näy kovin mahtavat massat kuvista päätellen paikalle kokoontuneet. --Hasdrubal 29. kesäkuuta 2005 kello 20:58:56 (UTC)

Vakuutus

Ydivastuu: "...osittaiseksi korvaamiseksi". Kyllä voimalaitoksella on ydinvastuulain ja vahingonkorvauslain nojalla korvausvastuu kaikista aiheutuneista vahingoista. Oikeampi muoto: "...korvaamiseksi". --Tungsten 29. kesäkuuta 2005 kello 11:07:47 (UTC)

”Steniuksen mukaan ydinvastuuvakuutus riittää todennäköisiin vahinkoihin, mutta...

- Jos sattuu hyvin epätodennäköinen katastrofivahinko, niin silloin se ei kyllä riitä.”[6]

Muutan artikkelia. --Tungsten 29. kesäkuuta 2005 kello 12:55:42 (UTC)

Onko laskelmoitu, mihin mittakaavoihin katastrofin vahingot voisivat Suomessa yltää? --Dilaudid 15. huhtikuuta 2006 kello 09.11 (UTC)

Kuvaan olisi syytä saada uusempaa tietoa, koska mm. uusiutuvien osuus tanskassa on muuttunut sitten vuoden 1999 -Aila

Merkittävää muutosta ei tietääkseni ole tapahtunut. Osuus on kutakuinkin sama. --Tungsten 13. heinäkuuta 2005 kello 08:11:55 (UTC)

Ydinvoiman ominaispiirteitä

Ydinvoiman ominaispiirteitä näyttävät olevan kovin pelkästään positiiviset asiat. Mitähän tällä kappaleella on haluttu sanoa? --Samulili 6. heinäkuuta 2005 kello 07:47:29 (UTC)

Ominaispiirteissä on käsitelty ne asiat, jotka ovat ydinvoimalla erilaisia verrattuna muihin energianlähteisiin. Merkittävin käsitelty asia on radioaktiivisuus ja säteily. Mielestäni asian käsittely ei mitenkään erityisesti keskity positiivisiin tai negatiivisiin asioihin, vaan ainoastaan tyypillisiin asioihin. Esimerkiksi radioaktiivisuuden ja säteilyn syntyä monet pitäävät negatiivisena asiana, samoin ydinjätteitä. Toisaalta päästöttömyyttä ja polttoaineen pientä määrää jotkut pitävät etuna, mutta ennenkaikkea sekä negatiiviset asiat että positiiviset asiat ovat tässä kohtaa mainittu koska ne ovat ydinvoimalle ominaisia.

Varsinainen argumentointi ydinvoiman puolesta tai sitä vastaan kuuluu minusta ydinvoimakeskusteluun, eikä artikkeliin jossa pitäisi vain yksinkertaisesti kertoa ydinvoiman ominaisuudet. Argumenteista voi kertoa ydinvoimakeskustelu artikkelissa. --Tungsten 6. heinäkuuta 2005 kello 09:02:44 (UTC)

Ensimmäinen osa oli hehkutusta siitä, miten ydinvoimala käyttää paljon vähemmän "polttoainetta" kuin hiilivoima. Hieman kyseenalaista, koska ydinvoimala ei kirjaimellisesti käytä polttoainetta, vaan raaka-ainetta. Ja sitten onkin mielenkiintoista, että käyttääkö aurinkovoima hyvin vähän raaka-ainetta vai noin miljoona kertaa maapallon tilavuuden verran... Siirsin nyt tämän ensin toiseen kohtaan ja muokkaan. Samalla siirsin säteilyn turvallisuuden alle.

Onko tuo kuvassa esiintyvä kuutiometri muuten sauvojen tilavuus vai onko se "puhdasta uraania" (vrt. suomalaiset juovat keskimäärin 10 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohden)? Samulili 10. heinäkuuta 2005 kello 19:33:27 (UTC)

Ydinvoimala käyttää ydinpolttoainetta. Oli energiaa luovuttavan reaktion luonne mikä tahansa, valaisee minusta erinomaisen hyvin ydinvoiman ominaispiirteitä suhteessa kemialliseen energiaan kuvailla missä suhteessa ydipolttoainetta tarvitaan verrattuna energisimpiin kemiallisiin polttoaineisiin, kuten esim. hiileen. Tiivis, massavirraton polttoaineen käyttö ja suuret energiamäärät ovat nimenomaan ydinvoiman tyypillisimpiä tunnusmerkkejä. Edelleenkään tämän asian ei minusta tarvitse olla "hehkutusta" vaan yksi merkittävimmistä ydinvoiman ominaisuuksista.

Uusimpien muutosten jälkeen artikkeli on järjestetty siten, ettei mihinkään kappaleeseen ole koottu kattavaa, tiivistä kuvausta siitä millainen ydinvoima on yleisiltä ominaisuuksiltaan. Minusta sellainen kappale oli ihan hyvä sillä lukijan kannalta on valaisevaa saada napakka kuvaus ydinvoiman tärkeimmistä ominaisuuksista ennen aiheiden spesifimpää ja pidempää käsittelyä. Kyllä tällainen samojen asioiden ripottelu pitkin artikkeliakin on ihan hyvä järjestely, muttei minusta aivan yhtä valaiseva. Mutta se on vain minun mielipiteeni, pidetään vain artikkeli tällaisena jos muut pitävät tästä.

Kuten kuvatekstistä voit lukea "Keskikokoinen ydinvoimala käyttää kuvan kuutiota vastaavan määrän uraanioksidia polttoaineena vuodessa". Kyseessä on siis uraanioksidin, eli varsinaisen reagoivan polttoaineen määrä. (Itseasiassa jos ihan tarkkoja ollaan fissioituvaa siitä on vain noin 3%, loppu on energiaa luovuttamatonta "täytettä") --Tungsten 11. heinäkuuta 2005 kello 07:36:20 (UTC)

Olisi hyvä, jos tässä olisi maininta myös ydinpolttoaineen riittävyydestä (tai riittämättömyydestä), ainakin niistä epävarmuuksista jotka asiaan liittyvät. (nykykäytöllä ja nykyhinnoilla n. 50v, joten jos kapasitetti voimakkaasti kasvaa, ollaan pian vaikeuksissa, sillä vaikka uraania on, sen riittävän rikkaita esiintymiä joista erottaminen olisi mielekästä edes moninkertaisilla hinnoilla ei ole) -Aili

Hyvä idea. Maininta riittävyydestä lisätty. --Tungsten 13. heinäkuuta 2005 kello 08:13:06 (UTC)

Ydinvoimalat ja säätövoima

Esimerkiksi Suomen sähkönkulutuksen keskiteho on kokoluokkaa 10 GW kun Olkiluotoon tilatun uuden EPR-ydinvoimalaitoksen sähköteho on 1,6 GW. Näin ollen kun kulutusvaihtelut katetaan säätövoimaloilla, riittäisi Suomen sähkönkulutuksen pääosan kattamiseen kokonaan kuusi EPR-voimalaa.

Mutta koska sähkönkulutuksen keskiteho on 10 GW, tuottaisi 6 voimalaa usein yli tarpeen. Eli paljonko voitaisiin rakentaa? Ottaen huomioon myös sen, että kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotetaan myös sähköä, jota ydinvoimalla ei kannata korvata. --Samulili 6. heinäkuuta 2005 kello 08:08:08 (UTC)

Sähköntuotantoa voitaisiin säätää. Jos ydinvoimaloita ei jostain syystä haluttaisi lainkaan säätää, voitaisiin rakentaa vaikka 5 reaktoria. Huoltoseisokit huomioonottaen silloin olisi tuskin koskaan ylituotantoa täystehollakaan. Miksei ydinvoimaa voisi käyttää kaukolämmön tuotantoon?

Tämän kohdan tarkoitus ei kuitenkaan ole pohdiskella tällaisen mahdollisen poliittisen ratkaisun hyötyjä tai haittoja, vaan ainoastaan antaa käsitys suuruusluokasta eli kertoa kuinka paljon teollisuusmaan sähköntarpeesta ydinvoimalla voidaan tuottaa ja mikä on yhden voimalan tuotannon suhde koko kulutukseen. Onko tämä havainnollistus sinusta jotenkin huonosti valittu? --Tungsten 6. heinäkuuta 2005 kello 09:06:46 (UTC)

Koska tarkoitus ei ollut käsitellä säätövoimaa, otin viittauksen siihen pois. Otin pois myöskin sanan "koko" kun kerrotaan, miten suuren osan sähköstä voidaan ydinvoimalla tuottaa (koska ydinvoima kuitenkin vaatii säätövoimaa). Samulili 6. heinäkuuta 2005 kello 09:12:40 (UTC)

keskikokoinen ydinvoimala?

Artikkelissa todetaan, että keskikokoinen ydinvoimala kuluttaa noin kuutiometrin ydinpolttoainetta vuodessa ja että tämä vastaa 2 miljoonaa tonnia kivihiiltä. Helsingin Energia tuottaa 600 000 tonnilla kivihiiltä 4,5 TWh sähköä vuodessa. 2 miljoonalla tonnilla siis noin 13 TWh, joka vastaa suurinpiirtein 1,6 MW:n ydinvoimalan vuosituotantoa. Suomeen suunniteltu viides ydinvoimala on teholtaan tuota luokkaa ja jonkin wikipedian artikkelin mukaan se olisi tehokkain käytössä oleva ydinvoimala. Samulili 11. heinäkuuta 2005 kello 08:50:37 (UTC)

Tämä oli laskettu polttoaineen luovuttaman lämpömäärän perusteella. Helsingin energian voimalaitoksissa on kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen korkea hyötysuhde, mikä selittää pienen eron, vaikka suuruusluokka säilyy oikeana. Muotoilu on nyt varovaisempi kaksinkertaisella edulla hiiilivoiman hyväksi (2 miljoonaa -> 1 miljoona), joten Helenin tehokkaat laitoksetkin mahtuvat vertailuun nätisti.

Uraanikaivostoiminnan ja hiilikaivostoiminnan kokoluokan vertailua muutin myös varovaisempaan sanamuotoon koska aluksi vertailu tapahtui hiilen (polttoaine) ja uraanimalmin (josta polttoaine pitää erotella) välillä. Täytyy huomioida ettei hiilikään ole 100%:sta kalliossa. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 10:49:01 (UTC)

Vedenpuhdistus

Eikö tämä ole hieman hassu tapa käyttötarkoitus? Yhtä hyvinhän voisi laittaa otsikoksi "kodinkoneet", koska ei ydinvoiman käytössä tähän tarkoitukseen ole mitään erikoista verrattuna muihin sähköä ja lämpöä tuottaviin energiatuotantomuotoihin. Tai jos on, niin se ei ainakaan selviä artikkelista millään tavalla. Samulili 11. heinäkuuta 2005 kello 09:21:17 (UTC)

Mitä hassua on vedenpuhdistuksessa? Ydinkäyttöisiä vedenpuhdistusasemia on paljon ja siihen tarkoitukseen käytetään nimenomaan tarkoitukseen sunniteltuja reaktoreita. Miksi se olisi sen "hassumpaa" kuin sähköntuotanto? Sen sijaan en ole kuullut ydinkäyttöisistä kodinkoneista. Oletko sinä? --Tungsten 11. heinäkuuta 2005 kello 10:05:46 (UTC)

On siis kuitenkin ilmeisesti niin, että nämä vedenpuhdistamot voisivat aivan yhtä hyvin käyttää energianlähteenään vaikka turvetta? Aivan kuten minun veden keittimeni toimii yhtä hyvin ydinsähköllä kuin tuulivoimalla. Sen sijaan ydinvoimalat ja satelliitit eivät voisi käyttää esimerkiksi öljyä ja ydinsukellusveneestäkin meneisi idea, jos sen yrittäisi korvata öljyllä. Samulili 11. heinäkuuta 2005 kello 10:13:59 (UTC)

Voi olla, mutta artikkelissa kerrotaan niistä tavoista, joilla ydinvoimaa faktisesti käytetään. Ei niistä tavoista joissa ydinvoimaa voi yksinomaan käyttää. Minusta tämä on ihan OK. Miksei olisi? --Tungsten 11. heinäkuuta 2005 kello 10:22:22 (UTC)

Eli sinne voisi sitten laittaa vaikka föönin tai sähköauton? Samulili 12. heinäkuuta 2005 kello 09:35:47 (UTC)

Onko ydinkäyttöisiä föönejä? Entä ydinkäyttöisiä autoja? Kannattaa tehdä ero energianlähteen primäärisen ja sekundäärisen käytön välillä, asian käsittely menee muuten älyttömyyksiin. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 09:39:48 (UTC)

Mitä tarkoitat sanalla "ydinköyttöinen"? Ydinpolttoaine tai ydinvoimala eivät ole millään tavalla ratkaisevia vedenpuhdistustarkoituksessa, vaan mainitsemasi vedenpuhdistuslaitokset käyttävät sähköntuotannon hukkalämpöä - joka voi tulla ydinvoimasta tai maakaasusta. Minun föönini käyttää sähköä, joka voi tulla ydinvoimasta tai maakaasusta. Jos ensimmäinen on "ydinkäyttöinen" niin on kyllä jälkimmäinenkin. Samulili 12. heinäkuuta 2005 kello 09:44:29 (UTC)

Ydinkäyttöinen tarkoittaa sellaista, joka saa käyttövoimansa ydinreaktioista. Fööni saa käyttövoimansa sähköstä, joka voi toki olla ydinvoimalla tuotettua. Sen sijaan vedenpuhdistus, kuten se nyt artikkelissa käsitellään, saa käyttövoimansa suoraan siihen tarkoitukseen nimenomaan suunnitellusta ydinreaktorista. Ensimmäinen on sähkökäyttöinen, jälkimmäinen ydinkäyttöinen. Tässä on minusta ratkaiseva ero joka oikeuttaa nykyisenkaltaisen käsittelyn. Myös esim. YK käyttää samanlaista jaottelua. Sen atomienergiajärjestön IAEA:n alaan kuuluu ydinkäyttöinen vedenpuhdistus, mutta ei föönejä. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 10:23:06 (UTC)

Jos fööni saa käyttövoimansa sähköstä, niin vedenpuhdistamo saa käyttövoimansa lämmöstä. Sitten voidaan kysyä, että mikä on näiden käyttövoimien lähde. Samulili 12. heinäkuuta 2005 kello 10:25:25 (UTC)

Tuo on hieman saivartelun puolella. Käytetty erottelu ydinkäyttöisiin laitteisiin on energiatekniikan alan kirjallisuuden ja tutkimuksen mukainen. Sitä noudattavat mm. yliopistot, viranomaiset, tutkijat ja alan kansainväliset järjestöt mukaanlukien YK:n. Mielestäni Wikipedia voi perustellusti noudattaa energia-alalla ja kirjallisuudessa yleisesti käytettyä jaottelua. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 10:37:22 (UTC)

Tähän on "pakko" kommentoida ;) Eipä ole koskaan tullut mieleen että käytän ydinkäyttöistä wc-paperia (paperikoneet käyttävät Suomessa ydinvoimaa)ja pelaan ydinkäyttöisellä sählymailalla (niitä valmistava kone käyttää sähköä)...Mahtavaa! Hienoja loogisia päätelmäketjuja...(Härreguud! Ydinkäyttöinen fööni!!!:) --PV 12. heinäkuuta 2005 kello 10:51:19 (UTC)

Ei kannattaisi ilkkua, koska voi olla käynyt niin, että ei ole lukenut tai ymmärtänyt keskustelua kunnolla. Minun kantani on se, että fööni ei ole ydinkäyttöinen eivätkä kyseiset vedenpuhdistamot ansaitse yhtään sen enempää erityismainintaa tässä artikkelissa kuin föönitkään. Samulili 12. heinäkuuta 2005 kello 10:54:52 (UTC)

Mahtaako asia olla ihan näin yksioikoinen: "Maailmassa kärsitään laajasti vesipulasta. WHO ja UNICEF arvioivat ([5]), että yli miljardilla ihmisellä ei maailmassa ole saatavilla puhdasta vettä. Monesti merivettä tai mikrobien pilaamaa vettä olisi saatavilla, mutta suolanpoisto tai veden keittäminen riittävässä mittakaavassa kuluttaisi enemmän energiaa kuin olisi saatavilla. Vesipula on siis pitkälti energiapulasta johtuvaa.". Eiköhän myös rahan puute ole isohko tekijä vedenpuhdistuksen esteenä: edes ydinenergia ei ole ilmaista, ja mikä yleensä on energian hinnan osuus vedenpuhdistuksen hinnasta? Yleensäkin ajatus, että ydinenergialla jokin päivä putsataan kehitysmaiden vedet, tuntuu aika kaukaa haetulta. --ML 12. heinäkuuta 2005 kello 09:49:19 (UTC)

Ja jos kysymys oli ydinenergian hukkalämmön käytöstä, se on tässä yhteydessä vielä kauempaa haettua. Kehitysmaihin kun pitäisi sitä tarkoitusta varten ensin saada ne ydinvoimalat. Lämmön vieminen etäisyyksien päähän ei taida toimia. --ML 12. heinäkuuta 2005 kello 10:01:38 (UTC)

No ok, Intia on mainittu esimerkkinä kehitysmaasta, jossa tällaista suunnitellaan. Silti kehitysmaiden valtaosa ei ole lähelläkään vastaavaa. Maailmojasyleilevä puhe vesiongelman ratkaisusta on liioittelua. --ML 12. heinäkuuta 2005 kello 10:08:02 (UTC)

Kiina myös. Mielestäni on ihan OK antaa lähteisiin nojautuva perustelu vedenpuhdistuksen tarpeesta. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 10:40:32 (UTC)

Njoo, mutta mahtaisiko sopia ydinjäteongelman käsittelyn hengessä maininnat, että ydinvoiman osuus kehitysmaiden vedenpuhdistuksessa on pieni, tai että sen osuus siinä on 0.000001% :-) --ML 12. heinäkuuta 2005 kello 11:02:54 (UTC)

Erinomainen ajatus. Teen muutoksen. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 11:09:44 (UTC)

Artikkelin lähteet

• [3], [4] Maailman ydinvoimajärjestö WNA - päivitetyt ydinvoimatilastot
• [6] Uranium Information Centre: The nuclear fuel cycle - Australian uraanintuottajien ylläpitämä sivusto
• [7] Helsingin Energia: Ympäristöraportti 2000
• Teollisuuden voima (TVO): Yhteiskuntavastuuraportti 2004, Helsinki, 2005
• Simpson, J.: Nuclear Power from Underseas to Outer Space, American Nuclear Society, La Grange Park, IL, USA, 1995, ISBN 0-89448-559-8

Onko tämänkaltaisia lähteitä mielekästä käyttää? "Säteilyyn liittyvissä virhekäsityksissä" ei kelvannut lähde raporttiin, joka mielestäni varsin kaukaa haetusti oli yhdistettävissä ydinvoimavastaisuuteen. Sen sijaan näistä neljä on aivan selvästi ydinvoimaa ajavia tahoja (tuo Australian uraanintuottajat on jopa viitattu kahteen kertaan), ja Helsingin energiankin neutraalius lienee kiikunkaakun. Tuskin myöskään tupakka-artikkelissa viitataan tupakkayhtiöden raportteihin. --ML 11. heinäkuuta 2005 kello 09:28:44 (UTC)

Nämä eivät mielestäni ole sellaisia lähteitä, jotka automaattisesti tai lähes aina olisivat epäluotettavia, vaikka tahot niiden takana ovat puolueellisia. Niiden luotettavuutta pitää arvioida tapauskohtaisesti ja ilman muuta pitää olla mahdollista toisten lähteiden käytöllä kyseenalaistaa, kertovatko kyseiset tahot totuuden vai koko totuuden. Samulili 11. heinäkuuta 2005 kello 09:33:44 (UTC)

Energiatilaston, käyttökertoimen tms. katsominen laitosoperaattorilta on ihan normaalia. Mistä muualta voisi kättökertointa koskevan tiedon saada kuin laitosoperaattorilta? Terve epäilys on ihan hyvä asia, mutta kyllä kai asiallisia, kantaa ottamattomia asiatietoja voi lähtökohtaisesti pitää luotettavina, jollei ole perusteltua syytä epäillä niiden täsmällisyyttä. --Tungsten 11. heinäkuuta 2005 kello 10:11:25 (UTC)

Mistä lähteestä tämä on peräisin (varsinkin mainitut tavoitteet): "Teknisistä rajoituksista ja työvoimatekijöistä johtuen mikään reaktorityyppi ei ole onnettomuuksien kannalta täysin riskitön. Tavoitteena on nykyisin korkeintaan yksi radioaktiivisia päästöjä aiheuttava onnettomuus 50 vuodessa koko polttoainekierron suhteen sekä vakavan reaktorinsisäisen onnettomuuden todennäköisyyden jääminen korkeintaan tasolle 10−4 jokaista reaktorin käyttövuotta kohden." Ainakin Suomessa ydinturvallisuuden tavoitteet ovat lakisääteisesti aivan erillaiset. --Tungsten 13. heinäkuuta 2005 kello 13:37:07 (UTC)

Täältä. Kyseinen lähde on mainittu myös artikkelin linkeissä. Sitä ei ainakaan tuossa tiivistetyssä versiossa sanota, minkä tahon määrittelemä kyseinen tavoite on. –vzb83 13. heinäkuuta 2005 kello 14:04:48 (UTC)

Selvä, kiitos lähdemainnista. Muutin kuitenkin artikkelia niin, että siinä selitetään arvioperusteita ja tehdään selväksi millainen ero on historiallisten arvioiden ja tavotteiden välillä sekä täsmennetään minkälaisen onnettomuuden arviosta on kysymys. --Tungsten 14. heinäkuuta 2005 kello 07:06:50 (UTC)

Ydinvoiman haittapuolet

Poistin artikkelista yllä mainitulla otsakkeella olleen kappaleen. Olen jo kerran aikaisemminkin poistanut tästä artikkelista sekä ydinvoiman haittoja että hyötyjä käsittelevät kappaleet, koska kuten aikaisemmin on useasti todettu tämän kaltaiset otsikot eivät kuulu tänne vaan ydinvoimakeskusteluun. Kappaleessa mainittuja asioita voi käsitellä tässä artikkelissa (siltä osin kun ne ovat totta, ainakin poistamani versio oli sävyltään osittain harhaanjohtava), mutta hyötyjen tai haittojen kasaaminen jonkin niitä varten tehdyn otsikon alle ei edistä tätä artikkelia yhtään vaan on lähinnä veren pirskottelua haitankkiin. Meillä on muuten paremmat ydinvoima-artikkelit kuin en-wikissä, ei kannata kovin paljoa kopioida sieltä... --Hasdrubal 11. heinäkuuta 2005 kello 19:05:51 (UTC)

Nyt artikkelin tilanne on käytännössä se, että etuja kyllä käsitellään, mutta läpi artikkelin, ei erityisen otsikon alla. Haittoja ei käsitellä missään. --ML 11. heinäkuuta 2005 kello 19:19:39 (UTC)

Tässä artikkelissa käsitellään ydinvoima sellaisena kuin se on teknisesti ja tieteellisesti neutraalista näkökulmasta, muista lähteistä varmennettavien ominaisuuksiensa mukaisesti. On lukijan oma asia mitä ominaisuuksia tämä pitää "etuna" ja mitä "haittana", artikkelin ei tällaista arvottamista tarvitse lukijan puolesta tehdä. Ydinvoiman puolesta tai sitä vastaan esitetyt argumentit on luontevinta käsitellä artikkelissa ydinvoimakeskustelu. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 08:17:13 (UTC)

"Sellaisena kuin asiat ovat" on tässä artikkelissa kerrottu muun muassa miten loistava ydinvoima on ympäristölle ja miten loistavan turvallista ydinvoima on ja miten pienenpieniä määriä ydinjätettä syntyy. Että tekemistä kyllä löytyy. Samulili 12. heinäkuuta 2005 kello 08:22:56 (UTC)

Artikkelissa ei pitäisi sanoa että ydinvoima on "loistavaa" tai "huonoa", vaan siinä pitäisi kuvailla numeerisesti, muihin teknologioihin vertaillen, lähtein varmennettavasti millaista ydinvoima on. On lukijan asia päättää onko ydinvoima "hyvää" vai "pahaa". Ei ole tarvetta tämän artikkelin tehdä tällaista valintaa lukijan puolesta. Eikä se olisi neutraaliakaan. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 09:43:58 (UTC)

On aika naivia ajatella, että kantaaottavat lauseet sisältävät aina sanoja loistava tai huono. Esimerkiksi tällä hetkellä artikkelissa on täysin tarkoitushakuinen vertailu ydinvoiman ongelmajätteistä ja muista ongelmajätteistä. Ajattelitko, että ydinvoimalla voisi jollain tavalla korvata kemianteollisuuden ongelmajätteitä? Tai miten ylipäänsä voi verrata radioaktiivista ongelmajätettä suoraan massassa kemianteollisuuden ongelmajätteisiin? Samulili 12. heinäkuuta 2005 kello 09:48:49 (UTC)

Tällaista väittelyä "huonoudesta" ei mielestäni tarvitse tässä artikkelissa käydä. Aiemmin oli väitetty tässä keskustelussa että käsitys ydinjätteiden suhteellisen pienestä määrästä olisi subjektiivinen. Numeerinen vertailu siihen mikä "tavallisten" ongelmajätteiden mittakaava on kertoo että tämä ei ole subjektiivinen käsitys, vaan peräisin tieteellisestä kirjallisuudesta, josta sen voi varmentaa lähdeviitteen avulla ja nyt tämä asia saa minusta ihan aiheellisen täsmällisen käsittelyn. Tässä ei oteta siihen kantaa, että ovatko jätteet "hyvä" vai "paha", yksinkertaisesti kerrotaan lyhyesti niiden ominaisuudet, täsmällinen merkitys jätehuollon kokonaisuudessa ja annetaan linkit artikkeleihin joissa asiasta kerrotaan enemmän sekä lähdeviitteet. Asian arvottaminen jää lukijalle. Tiedot ovat täsmällisiä, neutraalisti kuvailtuja ja sellaisina kuin ne alan tieteellisissä julkaisuissa esiintyvät. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 10:08:38 (UTC)

Kirjoitin kyseisen kappaleen juuri siksi, että artikkeli kokonaisuudessaan korostaa ydinvoiman hyötypuolia ja on onnistuneesti jättänyt kaikki haittapuolet joko mainitsematta tai muuttanut ne luonteeltaan vähätteleviksi: "Ydinvoiman käytössä syntyy ydinjätteitä, jotka eroavat tavallisista jätteistä radioaktiivisuutensa takia. Suurenkin ydinvoimalan koko elinkaaresta jäljelle jäävät korkea-aktiiviset ydinjätteet mahtuvat kuitenkin yhteen varastoon." Puhutaan polttoainetaloudellisuudesta, muttei (enää) mainita, että uraani on uusiutumaton luonnonvara. En voi käsittää, miksei ydinvoiman haittapuolista tulisi kertoa ydinvoima-artikkelissa, ydinvoimakeskusteluhan käsittelee nimensä mukaisesti vain itse keskustelua eli puolustajien ja vastustajien argumentteja. Yleensäkin vaivalla kirjoittamani tietosisällön poisto kokonaan on minusta aiheetonta. Jos jollekin on tärkeää, että haittapuolet on mieluummin ripoteltu ympäri artikkelia, niin tehköön sitten niin ennen kuin lähtee kappaleen sisältöä poistamaan otsikon perusteella. –vzb83 12. heinäkuuta 2005 kello 08:35:10 (UTC)

Aiemmin tuo lainattu lause oli vielä epäneutraalimpi (puhuttiin ydinjätteen "vähäisestä" vai olisiko ollut jopa "hyvin vähäisestä" määrästä, mikä on ihan subjektiivinen mielipide). Päätin säilyttää tuon varastojutun ettei tulisi vittumaista täyspalautusta ja edit-sotaa. Kenties ydinvoiman haittapuolet pitäisi ilman omaa kappaletta sirotella muun tekstin joukkoon, kuten edutkin ovat. Ehkä teenkin sen kunhan vain jaksan. --ML 12. heinäkuuta 2005 kello 08:39:37 (UTC)

Pyydän anteeksi, että poistin kappaleen kokonaan, se ei ollut kovin korrektia. Se olisi tietysti pitänyt editoida ja jakaa muualle artikkeliin. Yritän lisätä kappaleessa mainitut asiat tähän artikkeliin heti kunhan ehdin, jos niitä ei vielä artikkelista löydy ja jos muut eivät ehdi tehdä sitä. --Hasdrubal 12. heinäkuuta 2005 kello 09:00:43 (UTC)

Noniin. Yritin äsken sisällyttää artikkeliin olennaisimmat tekemistäni poistoista, joitain provokatiivisempiakin väitteitä, ja editoida muutenkin artikkelin sanamuotoja vaaroja korostavampaan suuntaan. Poistamastani kappaleesta ei mielestäni voi käyttää läheskään kaikkea materiaalia, koska siinä annetut tiedot olivat mielestäni epätarkkoja ja kiistanalaisia, ja monet sen väitteistä on jo aikaisemmin kumottu näissä keskusteluissa. Lisäksi siinä oli amerkikkalaistyylistä hehkutusta, jota tämä artikkeli ei mielestäni kaipaa. Joku muu voi tarkistaa oliko siinä vielä jotain käyttökelpoista.

Muokkausteni jälkeen artikkeli on mielestäni vähemmän neutraali kuin ennen niitä, koska haittoja käsitellään tällä hetkellä huomattavan useassa kohdassa rautalangasta vääntäen, hyötyjä ei läheskään niin paljoa. Artikkeli on mielestäni kuitenkin valtaosin teknisluontoinen. Voihan tietysti olla, että olen huomaamattani biasoitunut tässä asiassa, joten kokeilin vaihteeksi näin päin. Nyt kuitenkin minulle taitaa tämän artikkelin muokkaaminen riittää vähäksi aikaa, joten pitäkäähän hauskaa. --Hasdrubal 12. heinäkuuta 2005 kello 20:41:33 (UTC)

Voisitko vielä selventää, mitkä kohdat jätit lisäämättä kappaleesta artikkeliin epätarkkoina tai kiistanalaisina, ja mitkä kohdat olivat provokatiivisia? Niitä voisi vielä työstää. –vzb83 12. heinäkuuta 2005 kello 20:49:47 (UTC)

Ks. Tungstenin 13. heinäkuuta 2005 kello 08:10:15 UTC päivätty viesti alla, jossa hän aivan oikein nosti esiin juuri niitä kohtia, jotka olivat mielestäni provokatiivisia (esimerkiksi CANDU-reaktoria ja kuljetusten riskejä koskien) ja korjasi ne. --Hasdrubal 13. heinäkuuta 2005 kello 10:24:20 (UTC)

Poliittinen päätös

Ja perusteluita muutoksille jos joku niitä ei hyväksy: muiden energianlähteiden käyttö perustuu poliittisiin päätöksiin siinä missä ydinvoimankin. Katsokaa vaikka kiistelyä Kioton sopimuksesta yms.

Virheellinen poisto: ydinvoima on ainoa energiateollisuuden ala (ja muutenkin kaikista teollisuuden aloista harvinainen tapaus), jonka perustaminen/rakentaminen vaatii eduskunnan päätöksen. Tälläisenään se on erittäin merkittävä poikkeus. --PV 11. heinäkuuta 2005 kello 20:59:46 (UTC)

Näin ei kuitenkaan artikkelissa lue, etkä tällaista tekstiä sinne palauttanut. Muitakaan voimalaitoksia ei voi rakentaa vapaasti, vaan ne vaativat ympäristöluvan. Ympäristöluvan yhteydessä arvioidaan myös tarkoituksenmukaisuutta, mikä on poliittisen päätöksen täytäntöönpanoa, jonka toisin hoitaa viranomainen (käsittääkseni eduskunta ei ole viranomainen, joten erojakin on). Lisäksi voimalaitoksen rakentamiseksi vaaditaan kaavoituspäätös, joka tehdään kunnanvaltuusoissa - poliittisesti siinä missä eduskunnassakin. Samulili 11. heinäkuuta 2005 kello 21:05:15 (UTC)

"Ydinvoimasta käytävä poliittinen kiistely on sikäli merkittävää, että toisin kuin muilla teollisuuden aloilla, ydinvoiman tuotannosta päätetään yleensä poliittisesti. Toisin sanoen ydinvoiman tuotantomäärä ei kasva tai vähene vapaasti kysynnän mukaan, vaan siitä päättävät poliitikot." Tämä oli palauttamani kappale (joka oli jo aikaisemmin artikkelissa). Käsittääkseni artikkelissa ei puhuta vain Suomesta vaan yleisesti ydinvoimasta maailmalla. Silti myös suomessa se on ainoa joka tarvitsee toimiluvan eduskunnalta eli mikään muu tietämäni teollisuuden ala ei sitä tarvitse... jos tuohon kaavoitus yms muuhun lupa lainsäädäntöön mennään, niin silloin voidaan saivarrella, että kaikki päätökset ovat poliittisia (esim. oikeushenkilön määrittely yrityksen perustamista varten on poliittinen päätös ;). Palautetun kappaleen ehkä tärkein pointti on taloustieteellinen: ydinvoima on niitä erittäin harvoja tuotannon aloja jota ohjaillaan erittäin voimakkaasti poliittisella päätöksen teolla. --PV 11. heinäkuuta 2005 kello 21:25:46 (UTC)

Muokkasin kappaletta hieman, koska mielestäni vanha sanamuoto antoi ymmärtää, että ydinvoiman lisärakentaminen on yksin poliitikkojen käsissä. Näin olisi, jos reaktoreiden rakentaminen olisi yksinomaan valtionyhtiöiden tai erittäin vahvasti subventoitujen yritysten varassa, mutta esimerkiksi juuri Suomessa on niin, että valtio tuskin rupeaa itse lisäydinvoimaa rakentamaan tai kovin laajalti subventoimaan. Sen sijaan Suomen valtioneuvostolle ja eduskunnalle on tullut ns. viidennen ydinvoimalan yhteydessä TVO:n lupahakemus, joka on voitu poliittisesti hylätä tai hyväksyä. Ydinvoiman rakentaminen vaatii kuitenkin suuria investointeja ja sikäli kun sijoittajat ovat rationaalisia, ne edellyttävät merkittävää sähkön kysyntää. Ei esimerkiksi ole itsestäänselvyys, että yksikään voimayhtiö lähtee hakemaan kuudennelle voimallale lupaa, koska voi olla niin, että kukaan ei näe investointia kannattavaksi. Poliittisesta lupamenettelystä huolimatta on siis mielestäni niin, että kyllä markkinoiden kysynnällä ja tarjonnalla on olennaista vaikutusta ydinvoiman lisärakentamiseen ja siten kyse ei ole puhtaasti poliittisesta kysymyksestä. –Jni 11. heinäkuuta 2005 kello 21:49:45 (UTC)

Hyvä ja asiallinen muokkaus. Luonnollisesti markkinat vaikuttavat, mutta eivät niin vapaasti kuin monilla muilla aloilla. --PV 12. heinäkuuta 2005 kello 10:58:50 (UTC)

Jos eduskunta päättäisi kaikkien yksittäisten voimalaitosten rakentamisesta, ei se ehtisi muuta tehdäkään (esimerkki toisesta poliittiseksi kiistaksi virinneestä yksittäisestä energiantuottamislaitoksesta on Vuotoksen allas). Mutta linjaukset päätetään poliittisesti. Kun ydinvoimaloita on muutamia ja kun asiaan liittyy paljon kaikenlaista, olisi melko kummallista jos niitä saisi vapaasti bisnespohjalta rakentaa. Eikä tuo todellakaan ole mitään markkinatalouden poikkeuksellista sääntelyä. --ML 12. heinäkuuta 2005 kello 07:18:30 (UTC)

Vuotos ei ole/ollut sama asia. Päätös ei koskenut laitosta/voimalaa (vesivoimalaitos ei vaadi toimilupaa eduskunnalta) vaan siinä käsiteltiin mm. suuren maaalueen pakkolunastusta, luonnonarvojen tuhoutumista jne. Edelleen: ydinvoima on harvinainen poikkeus lähes kaikissa länsimaissa ja kaikilla teollisuuden aloilla. Eli jos mielestäsi ei ole harvinaista, niin pistä lyhyt luettelo mitkä muut teollisuuden alat vaativat toimiluvan eduskunnalta (Suomessa tai muissa länsimaissa)? --PV 12. heinäkuuta 2005 kello 10:58:50 (UTC)

Ydinvoima ja yhteiskunta -otsikon alla mainittiin eräitä onnettomuuksia argumentteina sille miksi ydinvoiman käytön vähentämistä on vähennetty. Siirsin ne ydinvoimakeskustelu -artikkeliin josta lukija saa tiedon helposti saman otsikon alla olevan linkin kautta. Tällaisten yksittäisten argumenttien esittely sopii paremmin artikkeliin ydinvoimakeskustelu, jossa sekä kannattajien että vastustajien argumentit saavat tasapuolisen esittelyn. Tässä artikkelissa ei ole tarkoituksenmukaista esitellä kummankaan puolen argumentteja, koska jos sille avataan ovi ei loppua tule koskaan. Katsokaa vaikka en-wikin ydinvoima-artikkelia. Riittää, että annetaan viite artikkeliin, josta halukas lukija voi lukea molempien puolten käyttämistä argumenteista. Ydinonnettomuuksien käsittely tässä artikkelissa on luontevinta otsikon ydinonnettomuudet alla, jolloin onnettomuuksista kerrotaan asiallisesti, eikä niitä käytetä argumentointiin. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 09:19:58 (UTC)

Miksei saisi mainita että esimerkiksi Harrisburgin onnettomuus oli kolaus USA:n ydinvoimarakentamiselle, tai että Tshernobyl hautasi viidennen ydinvoiman suunnitelmat Suomessa pitkiksi ajoiksi? Tuossa ei oteta kantaa siihen, olivatko nämä käypiä syitä, vaan todetaan vain että niin oli. Nythän ydinvoiman taantumiseen monissa maissa esitetään hyvin epämääräisesti ja negatiivissävytteisesti vain "politiikka" täsmentämättä sitä mitenkään. Edelleen henki tuntuu olevan se, että kaikki vähänkin negatiivinen "siivotaan" ydinvoimakeskustelun alle, (joka muutenkin sekin on neutraalisuudeltaan kyseenalainen, mutta kaikkea ei jaksa), ja vain posiitivinen säilytetään (artikkelissa on kyllä esitetty syitä ydinenergian menestykselle, kun taas takaiskujen syynä on aina vain "politiikka" ) --ML 12. heinäkuuta 2005 kello 09:40:43 (UTC)

En mitenkään kiistä etteikö mainitut onnettomuudet epäilemättä olisi vaikuttaneet mielipiteisiin ja keskusteluun ja etteikö ne olisi olleet yksiä niistä argumenteista joilla ydinvoiman käyttöä on vastustettu ja että siten ne ovat siis myös vaikuttaneet ydinvoiman käytön määrään. Nämä asiat ansaitsevat neutraalin ja tasapuolisen käsittelyn, mutta selitän nyt miksi minusta se kannattaa tehdä asiaan omistautuneessa artikkelissa.

Ongelma on siinä, että lukuisia muitakin syitä ja perusteita on ollut ja on edelleen sille miksi ydinvoimaa on joko päätetty rakentaa tai päätetty luopua siitä. Jos lähdetään luettelemaan yksittäisiä perusteita, niin on nähtävissä että artikkeliin alkaa hyvin pian tulla enenevissä määrin erilaisia syitä miksi ydinvoimaa on vähennetty tai lisätty tai miksi sitä vastustetaan tai kannatettan. Ja näitä syitähän riittää. Artikkeli on jo tällaisena kumpaakan puolta käsittelemättömänä tosi pitkä. Kun on olemassa toinen (myös pitkä) artikkeli jossa jo käsitellään tasapuolisesti ja laajasti sekä ydinvoiman lisäämiseen että vähentämiseen johtaneita argumentteja, kannattaa minusta niiden käsittely tehdä siellä koska ne tulee toki käsitellä, mutta tämä artikkeli uhkaa muuttua kannattajien ja vastustajien taistelutantereeksi jos se tehdään tässä (ks. en-wikin ydinvoima-artikkeli). Tämä uhka on minusta suuri ja vaatii itsehillintää sekä myönteisesti että kielteisesti ydinvoimaan suhtautuvilta että vältämme artikkelin muuttumisen kinastelevaksi. Ehdotan, että keskustelun ja argumenttien kuvailu siis tehdään edelleen omassa artikkelissaan tasapuolisesti. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 09:58:46 (UTC)

On totta, että artikkeli alkaa olla ylipitkä, mutta jos yleensä mainitaan "politiikka" ydinvoiman taantumisen syynä, kai sitä voi vähän tarkentaa? Tuskin noita syitä niin rajattomasti on. Toinen vaihtoehto olisi jättää politiikkakin mainitsematta ja kertoa vain että ydinvoima on esim. Saksassa taantunut jättämättä syyt kokonaan siihen toiseen artikkeliin. Päällekkäiset tiedot jonkun muun artikkelin kanssa tuskin sinänsä ovat vielä pahasta. --ML 12. heinäkuuta 2005 kello 10:13:56 (UTC)

Kannatan ennemmin jälkimmäisen tapaista järjestelyä koska muuten tulee tasapuolisuuden ongelma. Kun yksi ydinvoiman vähentämistä puoltava argumentti mainitaan, tasapuolisuuden nimissä pian epäilemättä lisätään lisäämistä puoltava argumentti. Ja sitten ovi onkin auki: jokainen lisää oman lempiargumenttinsa ja jokaista lisättyä argumenttia kohden tulee tasapuolisesti lisätä vastapuolen argumentti. Jos epäilet, että mahtaako tätä voida tapahtua paljoa, katso en-wikin artikkelia aiheesta. Ehdotan, että artikkelissa mainitaan vain lyhyesti, yksityiskohtiin menemättä ja neutraalisti jos ydinvoimakeskustelu ja ydinvoiman kannatus tai vastustus on vaikuttanut johonkin seikkaan ja annetaan linkki artikkeliin ydinvoimakeskustelu, jota voi sitten laajentaa kuvailemaan kattamaan täsmällisesti kaikki tarvittavat ydinvoiman lisäämistä tai vähentämistä puoltavat argumentit, perusteet ja mielipiteet. --Tungsten 12. heinäkuuta 2005 kello 10:32:00 (UTC)

Muita perusteluja muokkauksille

Ydinjätteiden "vähäinen määrä" on subjektiivinen arvio. "erityisen lupaava hyötöreaktori"-tapaiset hurraa-adjektiivit eivät tyylillisesti kuulu tietosanakirjaan, ja osaksi niiden takia artikkeli poikkeaa aika tavalla neutraaleista ydinvoiman esittelyistä, kuten vaikkapa Stukin sivuista. --ML 11. heinäkuuta 2005 kello 20:27:41 (UTC)

Taaskin "politiikkaa" lisäykset menevät vähän ihmeellisyyksiin, joka näkyy esim. tästä "Ruotsissa ydinvoiman käytön kannatus on laajaa (kts ydinvoimakeskustelu), mutta Ruotsin hallitus ylläpitää politiikkaa, joka tähtää ydinvoiman alasajoon.". Toisaalta "politiikan" sotkeutuminen ydinvoimaan esitetään selkeän negatiivisessä valossa, mutta toisaalta moneen otteeseen korostetaan ja heijataan yleisen mielipiteen ydinvoimamyönteisyyttä, joka siis nimenomaan liittyy ydinvoimaan poliittisena kysymyksenä. --ML 12. heinäkuuta 2005 kello 09:25:32 (UTC)

Tein joukon muutoksia.

• CANDUsta sanottiin että se on hyötöreaktori, jota voi käyttää aseplutoniumin valmistukseen. Hyötöreaktori se ei ole, eikä asia ole muutenkaan näin yksioikoinen. Nyt teksti kertoo CANDUn safeguards-ongelman täsmällisemmin, mutta lyhyesti. Lisätiedot voi minusta luontevimmin laittaa CANDUn omaan artikkeliin.
• Lopussa olleen eksplisiittisen maininnan ydinvoiman kriitikoiden huolista muutin neutraaliksi, tasapuoliseksi viittaukseksi ydinvoimakeskusteluun, jossa huolet käsitellään perinpohjaisesti.
• Kuljetusriskeihin laitoin kuvauksen riskin suuruudesta ja viittauksen artikkeliin jossa aihe käsitellään laajasti.
• Harrisburgin käsittelyn poistin ydinturvallisuusosiosta koska yksittäisiä onnetomuuksia on luontevin käsitellä ydinonnettomuudet-osiossa. Itseasiassa linkki sattuneisiin ydinonnettomuuksiin on varmaan kaikkein kätevin. Sitäpaitsi väite siitä, että ydinturvallisuusperiaatteiden noudattaminen olisi alkanut vasta Harrisburgin jälkeen on yksinkertaisesti virheellinen. Harrisburgissa se, ettei onnettomuus aiheuttanut vaaraa ympäristölle johtui nimenomaan mainituista ydinturvallisuusperiaatteista ja onnettomuus on yksi niistä tapauksista joilla periaatteiden toimivuus on koeteltu.
• Alhaisen turvallisuuden voimaloiden onnettomuusriskin merkitys muutettu takaisin vastaamaan mainittua lähdettä. Lähdeviitteen mukaista tekstiä ei tulisi noin vain muuttaa oman mielensä mukaisesti, kuten nyt oli tehty, koska silloin lukijalle annettu vakuutus siitä että tieto on peräisin luotettavasta ja julkilausutusta lähteestä ei enää pidä paikkansa.
• Väite Sellafieldin "onnettomuuden" (mikä se on?) vaarallisuudesta ympäristölle poistettu koska sille ei ole tukea lähteistä. --Tungsten 13. heinäkuuta 2005 kello 08:10:15 (UTC)

lisäsin ydinvoiman käyttöön reaktoreihin maininnan ydinvoiman osuudesta maailman tuotetusta ja kulutuetusta energiasta. luvut ovat erilaiset, koska ydinvoimalla tuotetusta energiasta iso osa menee hukkaan. --Certh 20. heinäkuuta 2005 kello 16:18:25 (UTC)

Luku muutettu vastaamaan tilastoja. Hukkaenergiaa ei yleensä tilastoida. --Tungsten 28. heinäkuuta 2005 kello 12:22:21 (UTC)

en ymmärrä tuon kolmen prosentin jättämistä pois. se nimenomaan antaa oikean kuvan mittasuhteista: kulutetusta energiasta ydinvoiman osuus on tuo 3%. tuotetun energian tilasto yksinään antaa väärän kuvan.--Certh 6. elokuuta 2005 kello 19:40:30 (UTC)

3%:lla ei ole tukea lähteistä. Hukkaenergiaa ei ole tilastoitu käyetyissä lähteissä eli kulutuksen täytyy loogisesti olla sama kuin tuotannon koska sähköä ei varastoida. --Tungsten 8. elokuuta 2005 kello 07:57:36 (UTC)

ei ihan näinkään. ydinvoimalassa tuotettua energiaa menee hukkaan enemmän kuin pienissä yksiköissä. en nyt ehdi etsimään lähdettä tuolle 3%lle, katson ehdinkö myöhemmin. Kyllä se jossain on. --Certh 8. elokuuta 2005 kello 19:23:00 (UTC)

Wikipedia on toissijainen lähde, eli sen tietojen pitää olla varmennettavissa. Odotetaan siis lähdettä. --Tungsten 9. elokuuta 2005 kello 06:38:37 (UTC)

minusta olisi hyvä poistaa tai perustella lausetta "mikä tekee ydinvoimasta vesivoiman veroisen maailman toiseksi merkittävimmän kasvihuonekaasupäästöttömän sähköenergianlähteen", koska ydinvoima kasvattaa hiilidioksidipäästöjä välillisesti kasvattaessaan energiankulutusta (mm. IAEA on tullut tähän lopputulokseen) ja vesivoimakin vapauttaa mm. metaania. Siis ydinvoima tuottaa hiilidioksidipäästöjä, vaikka ydinvoimalaitos ei tuotakaan.--Certh 20. heinäkuuta 2005 kello 16:07:33 (UTC)

Käsittely koskee nimenomaan koko elinkaaren päästöjä. Asia on varmennettavissa mm. artikkelin lähteisiin kuuluvasta EU-raportista Euroopan komissio: External Costs - Research results on socio-environmental damages due to electricity and transport, Bryssel, 2003, EUR 20198, ISBN 92-894-3353-1. --Tungsten 28. heinäkuuta 2005 kello 12:22:48 (UTC)

Nyt artikkeliin on lisätty kaavio, joka demonstroi eri energialähteiden koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt. Toivottavasti se selventää tätä seikkaa niin, että nyt artikkelista saa asiasta hyvän kuvan. --Tungsten 29. heinäkuuta 2005 kello 11:22:02 (UTC)

En minä elinkaaresta puhukaan, vaan siitä mitä ydinvoima energiamuotona tekee energiantuotannolle. sen vuoksi se lisää hiilidioksidipäästöjä, vaikka itse voimalaitos ei sitä teekään. sen vuoksi tuo lause on epätosi. ydinvoimala ei tuota co2 päästöjä, mutta ydinvoima välillisesti vaikutustensa kautta tuottaa paljonkin. --Certh 6. elokuuta 2005 kello 19:48:11 (UTC)

Elinkaaren päästöihin on laskettu mukaan energiantuotannon välillisesti aiheuttamat päästöt. Artikkelin kaaviossa voimalaitoksen päästöt on merkitty mustalla ja välilliset päästöt harmaalla. --Tungsten 8. elokuuta 2005 kello 07:57:36 (UTC)

Välilliset päästöt tarkoittavat tuossa taulukossa vain ja ainoastaan päästöjä, joita syntyy esim. uraanin louhinnasta ja kuljetuksesta. Siinä ei näy esim. kesäaikaisen uen syrjäyttämisen tai sähkönkulutuksen kasvun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. tätä asiaa ei huomioida tuossa kuvassa.--Certh 8. elokuuta 2005 kello 18:09:47 (UTC)

En näe miksi sellaiset asiat kuuluisivat tähän artikkeliin sen paremmin kuin mihinkään muuhunkaan tiettyä energianlähdettä käsittelevään artikkeliin. Mahdollisesti esittämiäsi aiheita voisi käsitellä artikkelissa johon ne sopivat luontevasti, esim. kesäaika, kasvun rajat tai energiatalous. --Tungsten 9. elokuuta 2005 kello 06:38:37 (UTC)

en ole sitä mieltä, että asiaa tässä pitäisi käsitellä. mutta mielestäni tuosta alusta olevasta lauseesta saa nykymuodossaan väärän käsityksen tuota taustaa vasten. Itse laittaisin esim muodossa: mikä tekee ydinvoimasta vesivoiman veroisen sähköenergianlähteen. Tuo muoto ei anna tilaa väärinkäsityksille tai välitä värittynyttä tietoa, ja kertoo silti saman asian, etenkin kun artikkelissa on tuo mainio kuva. --Certh 12. elokuuta 2005 kello 04:34:36 (UTC)

Se jättää kuitenkin kertomatta, että ydinvoima on merkittävä nimenomaan kasvihuonekaasupäästöttömänä energianlähteenä, kuten on vesivoimakin. Tämä on minusta olennainen asia joka pitäisi kertoa, eikä sitä muuta se että jotkin muut asiat (kesäaikaisen unen syrjäyttäminen, sähkönkulutuksen kasvu, autoilu ym.) kuin ydinvoima tai vesivoima voivat lisätä päästöjä. --Tungsten 12. elokuuta 2005 kello 06:35:16 (UTC)

ydinjätehuolto

Teksti antaa ymmärtää, että ydinjätteen loppusijoitus kallioluoliin olisi jo ratkaistu. "Kun aktiivisuus on laskenut tarpeeksi jäteet kierrätetään tai toimitetaan tavalliseen jätehuoltoon. Ne jätteet, joiden kohdalla odottaminen kestäisi liian pitkään - noin vuosisadan tai enemmän - säilytetään vartioiduissa varastoissa tai loppusijoitetaan paikkaan jossa vartiointi ei ole tarpeen, yleensä suljettuun kallioluolaan." -kuitenkaan näitä vartioimattomia loppusijoituspaikkoja ei ole kokeiltu kuin hyvin pienillä jätemäärillä koeluontoisesti --Certh 12. heinäkuuta 2005 kello 18:19:55 (UTC)

Lainattu kohta käsittelee matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitusta. Tätä tehdään nykyään jatkuvasti ympäri maailman, myös Suomessa. Mistään ratkaisemattomasta asiasta ei siis ole kysymys. Ajattelitko mahdollisesti ennemmin korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitusta, joka käsitellään artikkelissa toisessa kohdassa? (Kts. STUK:n luettelo maailmalla käynnissä olevasta loppusijoituksesta [7]) --Tungsten 13. heinäkuuta 2005 kello 10:24:46 (UTC)

Mitä tietoa lukija saa kappaleesta "Ydinjätteen ja -polttoaineen kuljetukseen liittyy riskejä, kuten liikenneonnettomuus kuljetuksen aikana. Myös kuljetuksen kaappaus tai terrorismi on huomioonotettava teoreettinen riski, mutta toistaiseksi näin ei ole tapahtunut." Kappaleesta on poistettu ydinaineisiin liittyvän riskin vertailu tavanomaisen liikenneonnettomuuden riskiin "tarpeettomana". Nyt kappaleessa mainitaan vain liikenneonnettomuuden riski, jollainen liittyy käsittääkseni mihin tahansa kuljetukseen riippumatta lastista. Toisaalta kappaleessa mainitaan uhakana kuljetusta vastaan suunnattu terroristi-isku, vaikka kukaan ei ole tiettävästi sellaista koskaan yrittänyt tai edes suunnitellut. Eikö tällainen täysin spekulatiivinen terrorismin uhka voida liittää ihan mihin tahansa toimintaan? Minusta kappale pitää joko poistaa mitään ei-triviaalia informaatiota antamattomana tai sitten siinä pitää käsitellä edes jotenkin nimenomaan ydinvoimaan liittyvää asiaa ja verrata sitä realistisesti muuhun samankaltaiseen toimintaan. --Tungsten 13. heinäkuuta 2005 kello 11:41:42 (UTC)

Muutin artikkelia niin, että siinä annetaan linkki toiseen artikkeliin jossa kuljetusasia on käsitelty perusteellisesti. Koska kohdassa käsiteltiin ilmeisesti vain käytetyn ja käyttämättömän polttoaineen kuljetusta, siirsin sen kohtaan ydinpolttoainekierto. --Tungsten 14. heinäkuuta 2005 kello 07:08:25 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi

Ydinvoima

Löyisin Wikipediasta tälläisen artikkelin. Vaikuttaa aika hyvältä. Mielipiteitä? --Iiro Laiho 24. huhtikuuta 2005 kello 09:33:05 (UTC)

Tuon kuvan tekijänoikeus pitäisi vissiin selvittää? --Tuike 2. toukokuuta 2005 kello 18:41:01 (UTC)

Vaatii ainakin erillisen historiaosion, paljon yksityiskohtaisemman hyödyt vs. haitat -tarkastelun (ranskalaiset viivat ei riitä), kaavioita ja toimintaperiaatteen yksityiskohtaisempaa selittämistä. --Hasdrubal 2. toukokuuta 2005 kello 19:04:23 (UTC)

• Artikkeli saisi olla asiasisältöisempi. Aihe on pääasiassa tieteellis-tekninen, jollainen artikkelin pääsisällönkin tulisi olla. Lukijan pitäisi ennenkaikkea saada täsmällinen kuva ydinvoiman taustalla olevista luonnonilmiöistä ja tekniikasta sekä ydinvoimalaitoksen toimintaperiaatteesta. Ydinvoiman eduista ja haitoista kinastelu on toissijaista. Ydinvoimaa koskevien poliittisten kiistojen kuvaus sopisi oikeastaan ennemmin omaan artikkeliinsa, vaikkapa aiheella ydinvoimakeskustelu, ja kinastelu itsessään kuuluu keskustelupalstoille - ei tietosanakirjaan. --Tungsten

• Tehty korjauksia. Nyt olen aika tyytyväinen, mutta kuullaanpa muiden mielipiteitä. --Tungsten 27. kesäkuuta 2005 kello 14:16:41 (UTC)

• Artikkeli sai paljon hyvää sisältöä. Pitäisi kai ehdottaa uudelleen suosituksi sivuksi. --iirolaiho (kitinää) 29. kesäkuuta 2005 kello 09:42:44 (UTC)

• Ei ehkä ihan vielä kuitenkaan. Erittäin hyvään suuntaan on menty, mutta ehkä olisi syytä antaa muutama viikko aikaa hiomiselle ja keskustelulle, kun keskustelua näistä aiheista on ainakin toistaiseksi riittänyt. Mutta todella huomattavaa parannusta tapahtunut viime aikoina, kiitos etenkin Tungstenin. (Toivottavasti pidetään huolta myös siitä, etteivät kuvat ole liian leveitä ja ne näkyvät hyvin pienemmilläkin näytöillä.)--Hasdrubal 29. kesäkuuta 2005 kello 21:13:45 (UTC)

• Hypetykset fuusiovoimasta ja kiihdytinvoimaloista ja hyötyreaktoreista voisi jättää vähemmällä, koska niitä ei tulla lähitulevaisuudessa käyttämään tai hyödyntämään. Fuusiovoiman hyödyntäminen on nykynäkymin siirretty kahden sukupolven päähän tulevaisuuteen, eikä se mitenkään kosketa nykyajan ydinvoima-asiaa. Edut ja haitat -osio kyllä vaatii joitain perusteluja tai lähteitä. Kenen mielestä on haitta että ydinenergia on "valtarakenteita suosivaa"? Parempi olisi perustella: "ydinvoima vaatii järjestäytyneen yhteiskuntarakenteen etteivät rosvojoukot vie uraania, ja hippien ja anarkistien mielestä valtio ja suuryhtiöt ovat huono asia."

• Lisäasiaa sivulle saisi mm. ydinvoiman historiasta Manhattan-projektin reaktoreista lähtien. Samoin nuo yksittäiset sivut grafiittihidasteinen kevytvesireaktori, painevesireaktori, kiehutusvesireaktori ja hyötöreaktori olisi parempi yhdistää ydinvoimalan rakennetta käsittelevän otsikon alle. Reaktoreita on muuten laivoissa ja sukellusveneissäkin. Polttoainesykli vaatii oman käsittelynsä louhinnasta ja rikastuksesta uudelleenkäsittelyyn/loppusijoitukseen saakka.

Haittoja on yli kaksi kertaa etuja enemmän, toimintaperiaatteesta tulisi kertoa laajemmin ja kuvallisesti ja ehkäpä ulkoasua (tai sitten vain lauseita) voisi jotenkin selkeyttää. Lisäksi, kuvan tekijänoikeuksien selvittäminen tosiaan olisi tärkeä asia, koska se on tämän artikkelin ainoa kuva. - Zeal 4. toukokuuta 2005 kello 21:22:50 (UTC)

• Artikkeli alkaa olla jo niin pitkä, että voisi olla järkevää miettiä jonkun osion (osioiden) eriyttämistä. --TBone 29. kesäkuuta 2005 kello 09:54:15 (UTC)

Kiihdytinreaktori

Tässä pitäisi selittää kiihdytinreaktorin toimintaperiaatetta, eikä vain kertoa, että sillä voidaan hävittää ydinjätettä. —iirolaiho 21. elokuuta 2005 kello 04.53 (UTC)

Kuvan ydinvoimaloiden teho

Liekö kuvassa olevien ydinvoimaloiden teho 52 000 MWh eikä 5200 MWh?

Tehon yksikkö on MW. MWh on energian yksikkö. --Tungsten 13. syyskuuta 2005 kello 08:57:12 (UTC)

Nestemäisellä metallilla jäähdytetty reaktori

Pistin sen pois edistyneistä reaktoreista, sillä minulle ei aukea, mitä edistynyttä siinä on. Toki monet hyötöreaktorit jäähdytetään nestemäisellä metallilla, mutta siinä ei ole mitään edistynyttä verrattuna vaikka siihen, että käytettäisiin kaasua tai superkriittistä vettä (kaksi jälkimmäistä ovat neljännen sukupolven reaktoreita, niistä löytyy tietoa vaikka [8]). —iirolaiho (kitinää) 23. syyskuuta 2005 kello 11:49:34 (UTC)

Arkistoitu vertaisarvionti 2

Ydinvoima

Tämä artikkeli on jo ollut vertaisarvioinnissa ( ehkä parikin kertaa, en muista tähänhätään enkä viitsi tarkistaa ), eikä mitään suurempia vikoja ole tullut esille. SS äänestyksessäkään ei ole tullut kauheasti vastustajilta mitään selkeää parannusehdotusta, joten josko nyt onnistuisi. Tästä artikkelista saisi hyvän suositellun sivun, kun artikkeli on kerran niin laaja että melkeen pahaa tekee, joten väännetään tästä nyt suositeltu sivu... --Miihkali 19. syyskuuta 2005 kello 15:03:36 (UTC)

Vaikuttaa aika hyvältä, mutta faktoja voisi tarkistaa. Ellei virheitä tai harhaanjohtavuuksia löydy, pistetään äänestykseen. Olisi hyvä, jos saataisiin noinkin kiistanalaisesta aiheesta suositeltu sivu. --iirolaiho (kitinää) 23. syyskuuta 2005 kello 12:09:35 (UTC)

• Poistin maininnan, että fuusiolla olisi muka tuotettu energiaa tutkimuskäytössä. Rakenteilla oleva ITER on ensimmäinen fuusioreaktori, joka pystyisi tuottamaan edes hetkellisesti enemmän energiaa kuin kuluttaa. —iirolaiho (kitinää) 23. syyskuuta 2005 kello 12:09:35 (UTC)

Ool korekt! --Miihkali 25. syyskuuta 2005 kello 07:41:39 (UTC)

Montakohan kertaa tämä on täällä jo ollut? Saman sivun laittamisessa tänne jatkuvasti on se huono puoli, että ehdotuksia on muutenkin liikaa arvioijiin nähden. (Mistä puheen ollen, tännekin voisi olla joku linkkikin jossain). --ML 28. syyskuuta 2005 kello 14:51:03 (UTC)

Vain kerran. Äänestyksessä se on ollut kaksi kertaa. --iirolaiho (kitinää) 29. syyskuuta 2005 kello 08:10:01 (UTC)

Toisin kuin Miihkali väittää, tämän artikkelin neutraliutta kohtaa on tullu hyvin paljon kritiikkiä ja korjausehdotuksia. Näitä ei ole toteutettu. Käärmettä pyssyyn ja niin pois päin. -Samulili 30. syyskuuta 2005 kello 09:53:49 (UTC)

Saattoi tulla vähän huonoa jälkeä, mutta ainakaan tähän hätään en muistanut SS äänestyksestä mitään selkeää parannusehdotusta, lähinnä juuri tämän neutraaliusongelman. Totta, artikkelissa on ydinvoimaa kannattava sävy, mutta artikkelissa on myös tietoa todella paljon. Neutraaliusongelma ehkä on, mutta se on hyvin pieni, ikäänkuin liuennut muuhun artikkeliin. Jos siinä on jotain selkeästi epäneutraalia, niin sen voi toki poistaa. Jos artikkelissa mättää, niin ilmoita täällä. --Miihkali

Kävin läpi keskustelusivulla ja edellisessä vertaisarvioinnissa tulleen palautteen, ja on todella niin, että kaikkiin konkreettisiin parannusehdotuksiin on reagoitu joko vastaavalla muutoksella artikkelissa tai etsimällä keskustelemalla parasta tapaa korjata artikkelia. Yleisellä tasolla tapahtuva artikkelin kommentointi on saattanut jäädä liian epämääräisenä pelkäksi kommentiksi keskustelussa. Parannusehdotukseksi kun ei oikein riitä pelkkä kommentti tyyliin "minusta artikkeli vaikuttaa puolueelliselta" koska jos sitä ei mitenkään yksilöidä, on asiaan hyvin vaikea paneutua. Kaikkiin konkreettisiin kommentteihin neutraaliutta koskien on joko vastattu tai artikkelia muutettu. Minun nähdäkseni artikkelin kehitys voi edelleen jatkua samanlaisessa hyvässä hengessä ja kaikkien kommentit ja parannukset ovat hyvin tervetulleita. --Tungsten 4. lokakuuta 2005 kello 11:23:20 (UTC)

Huomiota herättää kuvituksen oivaltava ja poikkeuksellisen runsas käyttö, mikä ainakin minun silmään näyttää virkistävältä. --Rdnk 15. lokakuuta 2005 kello 13:57:24 (UTC)

Totta. Kuvituksen osalta tästä kannattaa ottaa mallia --Miihkali 20. lokakuuta 2005 kello 14:55:08 (UTC)

Vaihdoin joitakin sanavalintoja ja poistin mainintoja ydinvoiman käytännön turvallisuudesta (laskennallinen turvallisuus -kappale on ennallaan), lisäsin muutamia viittauksia.