Keskustelu:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa

Viimeisin kommentti: 6 vuotta sitten käyttäjältä Urjanhai aiheessa Käsitteet kuntoon

Tänne yritetään tunkea väitettä, jonka mukaan kiinteistöjen ja rakennusten omistajat ovat "niitä tahoja joiden toimesta kulttuuriympäristöt ovat syntyneet". Kulttuuriympäristöt eivät ole syntyneet rakennusten ja kiinteistöjen nykyisten omistajien toimesta. --ML 20. toukokuuta 2010 kello 23.48 (EEST)Vastaa

Kulttuurin alkuperäinen merkitys tulee viljelystä, oikeastaan siitä viljelypalstasta, joka on villistä luonnosta kesytetty. Samaten kuin viljely edellyttää jokavuotista ahertamista kyllä kulttuuriympäristön syntyminen on jokavuotinen tapahtuma. Sen huomaa nopeasti. Kun pelto jätetään viljelemättä, kohta se on pensaikkona ja ryteikkönä. Samaten silloin kun vanhan kulttuuriympäristön tärkeimmän luonnonvaran, eli suojelemisen arvoiseksi arvioidun rakennuksen omistajan tahtotilassa tapahtuu jokin ikävä muutos. Kyllä kulttuuriympäristö hyvin nopeasti muuttuu muistoksi valokuvissa. Henkilökohtaisesti, kun olen itsekin kyseisiä kivirekiä kiskonut, kyllä jättäisin alkuperäisen väitteen artikkeliin. Oli oikeasti ikävä, ettei Museovirastolla ole tarvittavia resursseja, tuoda vuorovaikutusta myös rakennusten ja kiinteistöjen tasolle. Mikäli haluamme arvokkaaksi koetun ympäristön säilyvän lapsillemme, on kaikkien etu korostaa ja arvostaa kiinteistön omistajan roolia kulttuuriympäristön jatkuvassa syntymisessä. Arsy 21. toukokuuta 2010 kello 15.16 (EEST)Vastaa

Jos valituksia ja lausuntoja siteerataan artikkelissa laajasti, niin ainakin pitäisi mainita (minkä maininnan lisäsin, mutta näköjään se poistettiin) että lause perustuu inventoinnista tehtyyn valitukseen, eikä esittää valituksissa esitettyjä näkökantoja objektiivisina tosiasoina. Tuo kiistan kohteena oleva lainauksen loppuosa on lisäksi sellainen retorinen ja subjektiivinen heitto, joka ilmaisee vain mielipiteen, enkä ole varma kuuluisiko tällaisen retorisen heiton siteeraaminen enää neutraaliin selostukseen. Joka tapauksessa jo teksitissä, eikä ainoastaan viitteessä, on mainittava kuka sanoo, koska näitä väitteitä tai mielipiteitä ei esitä Wikipedia, vaan Ympäristöministeriö lausunnossaan ja valittaja valituksessaan.--Urjanhai 21. toukokuuta 2010 kello 16.31 (EEST)Vastaa

Mistä kyseisen valituksen saisi luettavaksi? Minun näkemykseni eivät liittyneet millään tavalla valitukseen. Ehdottomasti nyt laadittu inventointi on tarkoituksenmukaisempi kuin edellinen, mutta olettaisin, että on kaikkien tahojen intressi nyt jo miettiä mitenkä seuraava inventointi vastaisi vielä paremmin tarkoitustaan. Käsitykseni mukaan valmistelussa vuorovaikutteisuuden supistaminen kohde tasolta (kiinteistöjen ja rakennusten omistajat) johtui vain resurssien puutteesta. Täysin riippumatta mistään valituksista ja niiden kohtalosta, kyllä kysymys asiasta eikä mistään retoriikasta. Kysymyksessä on hyvin olennainen ja merkittävä asia. Arsy 21. toukokuuta 2010 kello 16.59 (EEST)Vastaa

Tuo on aivan aiheellista pohdintaa. Retoriikaksi tulkitsin lähinnä väitteen, että kiinteistöjen omistajat olisivat niitä tahoja, jotka ovat kyseiset ympäristöt synnyttäneet. Kun suurimmassa osassa kohteita niiden ikä lasketaan sadoissa vuosissa, niin silloihan nuo kohteet on synnyttänyt pikemminkin se sukupolvien ketju, joka niitä on ylläpitänyt ja vaalinut, ja nykyiset omistajat ovat vain yksi lenkki tässä ketjussa.--Urjanhai 21. toukokuuta 2010 kello 17.13 (EEST)Vastaa
Noinkin asia voidaan hyvin esittää. Yksi kulttuuriympäristö tai vaikkapa yksi rakennus sisältää pitkän, monitahoisen ja vaikuttavan menneisyyden. Monet näyttävistä kulttuuriympäristöistä ovat syntyneet nimenomaisesti mosaiikisen omaehtoisen mutoutumisen kautta. Parhaimmilaan yksi rakennus on voinut muuttua kymmeniä eri kertoja. Ei suinkaan alkuperäinen rakentaja, vaan monet, myös nykyiset sukupolvet, ovat laittaneet omat puumerkkinsä arvostetuimmissa kulttuuriympäristöissä. Siinä mielessä pelto vertaus on hyvä, jos viljely estyy työllä raivatut kulttuurialueet pusikoituvat nopeasti.

Ketju vertauksesta. Viimeisenkin lenkin jälkeen jää ketju. Kyllä, lukuisien kokemuksien pohjalta voin todeta, kulttuuriympäristön tuhoutuminen on lopullista. Jotenkin, ehkäpä nyt retoriikan keinoin korostan, jokaisessa kulttuuriympäristössä on käynnissä elämän, muutoksen ja sopeutumisen tai kuolemisen leikki. Kysymys on tietenkin paljon isommasta kuviosta, mutta tärkein taistelupaikka jokaisesta kulttuurihistoriallisesta rakennuksesta on omistajan tahtotilassa, sielä rakennus joko säilyy tai tuhoutuu. Arsy 21. toukokuuta 2010 kello 17.53 (EEST)Vastaa

Käsitteet kuntoon muokkaa

Erikoisesta yleiseen: poistettu ylimääräinen linkki (Maanviljelysympäristö -> Maanviljely). "Maanviljelysympäristö" on eri asia kuin "maanviljely". Se voi liittyä maanviljelykselle tyypilliseen luonnonmaisemaan, maaperän laatuun, ojitusvaatimuksiin tms. --Jayaguru-Shishya (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 13.16 (EET)Vastaa

Putoan ajatuksesi kulusta jo tuossa "erikoisesta yleiseen" -kohdassa. --Otrfan (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 13.21 (EET)Vastaa
Maanviljelysympäristö on maanviljelyksen alle kuuluva alakäsite, "spesifikäsite". =P
Maanviljelysympäristö on myös maanviljelykseen liittyvä ympäristö. Silloin linkki voi olla myös artikkeliin maanviljely, koska aiheesta maanviljelysympäristö ei välttämättä ole tarpeen kirjoittaa omaa artikkeliaan. Muut tekemäsi vastaavat linkkien muutokset olivat muistaakseni perusteltuja, mutta juuri tuolle sanalle tuskin kannattaa luoda omaa artikkeliaan ainakaan juuri tuolla nimellä. Jos käsite tuosta yhteydestään avattaisiin, niin se tarkoittaisi lähinnä samaa kuin "maaseudun kulttuuriympäristöt". Tätä lähellä olevia, jo olemassa olevia artikkeleita ovat ainakin kulttuurimaisema (ei rajoitu maaseutuun ja on siis laajempi), kulttuuriympäristö (samoin) ja perinnemaisema (tämä rajoittuu perinteisiin elinkeinoihin, ja on siis suppeampi). Nykyisellään sanoisin, että "maanviljelysympäristöt" pystytään käsittelemään näiden yhteydessä. Ja kun niitä tuottaa maanviljely, niin linkki on riiittävän tarkka. Jos nyt ehdottomasti halutaan olla linkittämätt' artikkeliin maanviljely niin parempi silloin olla linkittämättä mihinkään kuin luoda punalinkkiä jonka sinistämisen tarpeellisuudesta ei ole varmuutta.--Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 18.49 (EET)Vastaa
Selvä, olkoon näin. Mielestäni ihan asiallisesti perusteltu. --Jayaguru-Shishya (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 18.55 (EET)Vastaa
Maatalousmaa kuvastaa tuota aika hyvin, ja on kuitenkin ilmeisesti alkuperäisen pyynnön lähteenä.. vaikkakin Suomen wikin artikkeli on todella puutteellinen aiheeseen liittyen. Kannattaa katsoa tuon erikieliset versiot ja lähteet. Urjanhai ei kai oikein tajunnut helposti selvitettästä asiasta mitään, joten harmi, että asia torpattiin.--2001:14BA:8300:0:0:0:0:902F 25. toukokuuta 2017 kello 03.53 (EEST)Vastaa
Alkuperäisen pyynnön lähteenä se tuskin on voinut olla, koska artikkeli maatalousmaa on luotu 2015 kun yllä oleva keskustelu on käyty 2014. Jos nyt lähdetään toisten muokkauksia moittimaan, niin sivua äsken muokatessasi poistit viitatun lähteen kun linkki ei enää toiminut. Paremmin olisi palvellut tarkistettavuutta, jos olisit katsonut löytyykö sivua jostain arkistoituna tai muuttuneesta osoitteesta ja sen jälkeen, löytyykö muuta sivua, jossa sama asia on selostettu (ja sellainen aivan varmasti löytyy). --Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2017 kello 23.37 (EEST)Vastaa
Ongelmahan tuossa syntyi siitä, että suora punalinkki maanviljelysympäristö oli toimimaton, koska kysessä oli asiayhteydestä selviävä lyhyt tiapäisilmaisu eikä varsinaisesti mikään vakiintunut käsite. Se ei tarkota minkään "asian" vaan ainoastaan tuon yhden toimimattoman punalinkkivalinnan torppaamista. Käyttäjän Jayaguru-Shishya yleinen pyrkimys linkittää ennemmin spesifejä kuin yleisiä käsitteitä, oli oikea, minkä sanoinkin tuossa, enkä siis torpannut tätä asiaa. --Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2017 kello 00.53 (EEST)Vastaa

Lupaava artikkeli -ehdotus muokkaa

  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Perusasiat viitteineen lienee esitetty. Neutraaliuden voinee tarvittaessa tsekata.--Urjanhai 11. kesäkuuta 2010 kello 20.55 (EEST)Vastaa

Artikkeli on kovin lyhyt muihin lupaaviksi valittuihin verrattuna. --Compance 11. kesäkuuta 2010 kello 23.15 (EEST)Vastaa
Johtuu siitä että jengi on pistänyt arviointiin lähinnä pitkiä artikkeleita jotka lähentelee tasoltaan hyviä, mutta ajatuksena oli nimenomaan se, että pituudeltaan riittää tiivis perusasiat sisältävä artikkeli eikä luoda hyvä artikkeleille korvaavaa luokkaa. Alunperin ehdotuksessa oli myös konkretisoimassa asiaa, että lyhimmillään 5 kilotavun artikkelit olisi riittäviä, mutta pituusmainintoja ei pidetty tarpeellisena. Joka tapauksessa tarkoitus oli sanoa, että pituus ei ole ongelma kunhan olennaisimmat tiedot löytyy. --Zache 12. kesäkuuta 2010 kello 10.36 (EEST)Vastaa
Lukaisin läpi, minusta perusasiat löytyy ja on muodoltaan sopiva lupaavaksi eli kannatan. --Zache 12. kesäkuuta 2010 kello 22.32 (EEST)Vastaa
Minustakin tämä on muuten ok, mutta se tuli mieleen että tilanne elää vielä, koska valitusta ei ole käsitelty. Olisko parempi odottaa, että siitä on saatu päätös aikaiseksi, jolloin artikkeli olis siinä mielessä "valmis"? Mutta jos tämä ei muita hämää, niin menköön sitten minunkin puolestani lupaavaksi.--Tanár 13. kesäkuuta 2010 kello 18.48 (EEST)Vastaa
Lupaavaksi vaan. Jos sisältö vanhenee käsiin niin saadampa ainakin ensimmäinen testi artikkeli sille, mitä vanhentuneiden artikkelien kanssa tehdään. --Zache 13. kesäkuuta 2010 kello 19.12 (EEST)Vastaa
Palaa sivulle ”Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa”.