Keskustelu:Svinhufvud af Qvalstad

Artikkelin nimi?

Sukuartikkeleihin paremmin perehtyneet voinevat ratkaista tulisiko artikkelin olla tällä nimellä vai Svinhufvud af Qvalstad (vaiko pelkkä Svinhufvud). Luulisin kuitenkin, että näiden muutamien (Kekkonen, Paasikivi jne. kohdalla itse suurmies on merkittävämpi kuin hänen sukunsa tai sukunimensä, joten ehkä tuo Ohjaa tänne -malline sopii tähänkin parhaiten. Tai miten vaan, itselläni ei ole ehdotonta kantaa.--Urjanhai 6. marraskuuta 2009 kello 15.11 (EET)

Siirsin sivun nimeltä Svinhufvud (suku) nimelle Svinhufvud af Qvalstad. -- Petri Krohn 8. marraskuuta 2009 kello 05.41 (EET)

Kattavuus ja lähteistys

Alun Ruotsi yhteyttä lukuunottamatta artikkeli keskittyy ainoastaan Rapolan kartanossa "asuneeseen" sukuhaaraan. Tässä muodossa artikkeli mielestäni täyttää Suomeen keskittyneen artikkelin tunnusmerkit eli sisällöllisesti keskeneräinen. (Aatelis)Sukuartikkeliin luulisi löytyvän myös muita lähteitä kuin kartanoon keskittyvän.--Phiitola 25. kesäkuuta 2010 kello 09.51 (EEST)

Artikkeli pitäisi mielestäni siirtää nimelle Svinhufvud, jolla suku yleisesti tunnetaan. Yleinen tunnettuus on Wikipedian käytäntö, eikä se että jostakin löytyy joku arkistotieto, josta kukaan ei ole kuullut. Silloin ei ehkä tarvittaisi ruotsalaissukua kuin mainintana alkuperästä. Nämä sukuartikkelin Wikipediassa ovat rasittavia: yleensä lähteettömiä, huonosti lähteistettyjä, lähteitä väärin luettu etc. --Ulrika 25. kesäkuuta 2010 kello 10.01 (EEST)

Kun Svinhufvud ohjaa tähän, niin sekaannusta ei pitäisi syntyä. Lisäksi on muitakin Svinhufvud-sukuja, ja siksi tämä muoto artikkelin nimelle lienee täsmällisin ja selvin. Tuo lisämääre ei ole siis "joku arkistotieto" vaan se muoto, jota lähteet käyttävät; emme me voi esimerkiksi eläinten ja kasvienkaan nimiä mennä vääntelemään väittäen että niistä "kukaan ei ole kuullut" jos emme itse ole sattuneet kuulemaan. Ja painotan myös, että sukututkimus on tiede, ja alalla toimii tieteellisiä seuroja, ja on tieteellisiä julkaisuja, ja esimerkiksi maamme historian professoreista monet ovat ansioituneet sukututkijoina, ja vaikkapa tässä lähteenä käytetyn julkaisun kirjoittaja, koulutukseltaan filosofian tohtori ja arvoltaan dosentti, on muistaakseni ollut Suomen sukututkimusseuran hallituksessa ja on työkseen vakavasti otettavana arkeologian tutkijana Helsingin yliopistossa. Normaalilla lähdekritiikillä siis suvuista voidaan kirjoittaa yhtä kriittisesti kuin mistä tahansa muustakin - tai sitten olla kirjoittamatta, jos lähteitä ei ole. Ja päin vastoin, jos jollain alalla esiintyy paljon hömpää, niin eikö se juuri velvoita kirjoittamaan aiheesta wikipediaan kritiikkiä noudattaen, niin kuin esimerkiksi itse teet monen aiheen kohdalla?--Urjanhai 25. kesäkuuta 2010 kello 19.57 (EEST)

Olen pahoillani jos olen pahoittanut kaikkien vakavien sukututkijoiden mielen, eikä se ole tahallista. Wikipediassa sukututkimus ja erityisesti sen hyödyntäminen on saanut silmissäni hömppätutkimuksen leiman erään nimeltä mainitsemattoman käyttäjän huolettoman toiminnan ansiosta. Oma perehtyneisyyteni aiheeseen on vähäinen, joten olen saattanut tähdätä väärin. Joka seurasi monien joukosta esimerkiksi tämän artikkelin vaiheita alusta loppuun, ei välttämättä ihmettele asennettani, siinä määrin huolimatonta lähteiden käyttö oli, mikä ei tietysti nyt jälkikäteen ajatellen välttämättä ollut lähteiden vika. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että artikkeli ei ole merkittävä. --Ulrika 28. kesäkuuta 2010 kello 10.23 (EEST)

Enpä nyt ole niin vakava. Tähän liittyen voit muuten arvioida, onko sinistämäni linkki Karl Taxell merkittävä. --Urjanhai 28. kesäkuuta 2010 kello 13.52 (EEST)

Vertailukohtia omistajista ei nyt heti tule mieleen, mutta kun Ariman lasitehdas kuuluu Suomen lasitehtaiden historian kannalta merkittäviin yrityksiin, voisin pitää riittävän merkittävänä, varsinkin kun oli omistajana melko pitkään. Mitä hän teki vuoden 1919 jälkeen? Vai heittäytyikö eläkepäiville 15 vuodeksi? Kun olet näköjään kirjoittanut lasitehtaankin artikkelin, ja siinä sanotaan, että myi kartanon paikalliselle maanviljelijälle, niin tuli mieleen että MTK:n Esa Härmälä liittyy jotenkin siihen tilaan, ellei peräti ole sieltä kotoisin. Olisiko se paikallinen maanviljelijä ollut Härmälän esi-isä? --Ulrika 28. kesäkuuta 2010 kello 14.28 (EEST)

Muistelisin, että Juho Härmälä (josta kerrotaan muun muassa Helvi Hämäläisen muistelmissa) tuli lähteiden mukaan Arimaan omistajaksi 1930-luvulla, joten häntä ennen omistajana lienee ollut joku muu. Esa Härmälän suhteesta Arimaahan en valitettavasti ole onnistunut löytämään lähteitä, joten tieto puuttuu toistaiseksi. --Urjanhai 28. kesäkuuta 2010 kello 14.48 (EEST)

Ja Karl Taxellista kerrotaan lähteissä, että hän pahoitti mielensä vuoden 1918 valkoisesta terrorista Arimaalla, mikä oli eräänä syynä tehtaasta luopumiseen tuotannollisten syiden ohella, mutta en muista kerrottiinko lähteissä, mitä hän teki myöhemmin.--Urjanhai 28. kesäkuuta 2010 kello 14.51 (EEST)

Jos tuo syy kerran on lähteistettyä tietoa, miksei se lue Ariman artikkelissa? --Ulrika 28. kesäkuuta 2010 kello 15.27 (EEST)

Koska tuollainen syventävä anekdootti vaatisi muutakin laajennusta ettei jäisi irralliseksi. Ehkä Wikipedia joskus valmistuu.--Urjanhai 28. kesäkuuta 2010 kello 17.18 (EEST)

Tai taitaisi se tuohon sopia suoraankin, kunhan muistan, oliko se Rahikaisella vai Annalalla vai molemmilla.--Urjanhai 28. kesäkuuta 2010 kello 17.20 (EEST)

Tuo on aiheellinen huomio, ja artikkelia on mahdollisuus varmaan tältä osin hyvinkin täydentää (joskin on eri asia, ehdinkö nyt tehdä sitä, mutta tyydyn kyllä hylkääväänkin arvioon).--Urjanhai 25. kesäkuuta 2010 kello 20.00 (EEST)

Lisäsin pari kattavahkoa lähdettä.--Phiitola 26. kesäkuuta 2010 kello 14.09 (EEST)

Kolmantena on vielä: Carpelan, Tor: Ättartavlor för de på Finland riddarhus inskrivna ätterna. Helsinki: Frenckellska tryckeri aktiebolagets förlag, 1958. (ruotsiksi). Mutta siirrän nuo toistaiseksi Aiheesta muualle osioon, kun niihin ei tekstin tämänhetkisessä versiossa ole viitteitä. Tuosta vanhimmasta tosin en nyt muista, oliko se sama, jossa oli esimerkiksi Munck af Fulkila -suvun kohdalla virheitä, jotka kahdessa uudemmassa oli korjattu.--Urjanhai 26. kesäkuuta 2010 kello 17.41 (EEST)

eipä sattunut olemaan tuota Carpelania hyllyssä...;-)--Phiitola 26. kesäkuuta 2010 kello 21.03 (EEST)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -arviointi

Lupaavan artikkelin kriteerit

1. Artikkelin tulee olla kunnossa ja sisältää perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää.
2. Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
3. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
4. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
5. Lähteet tulisi mainita.
6. Kielen tulisi olla selkeää.
7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
8. Mahdottomia ei vaadita.

Esimerkkejä lupaavaksi kelpaavista artikkeleista: Wikipedia:Lupaavat artikkelit

Ei ole oma ehdotus. Tuntuu jotenkin lyhyeltä, kun artikkeliin on saatu 9 henkilöä kuitenkin luetteloitua ja presidenttikin löytyy. En kannata. --Lakritsa 27. kesäkuuta 2010 kello 12.41 (EEST)

Joskus on valitettu, kun sukuartikkeleissa on lueteltu kuulemma liikaa henkilöitä. Juuri nyt en taida ehtiä tätä laajentaa, joten tyydyn mihin tahansa konsensukseen, johon yhteisö päätyy, ja katson mahdollista laajennusta sitten joskus toiste paremmalla ajalla. Sinällään en näkisi lyhyyttä lupaavan artikkelin esteenä, jos perusasiat on esitetty, mutta ehkä tuossa siltä kannalta tosiaan voisi täydentää esitystä esim. suvun ruotsalaisista vaiheista ja mahdollisista muista sukuhaaroista sikäli kuin sellaisia on, tai sitten voisi eri henkilöiden selostuksia laajentaa tms. --Urjanhai 27. kesäkuuta 2010 kello 13.01 (EEST)

Artikkeli keskittyy kokonaan suvun vaiheisiin Suomessa, mutta kun otsikkona on koko suvun nimi, niin pitäisi käsitellä myös Ruotsin sukuhaaraa. Voi tietysti olla, että siinä ei ole presidenttejä ;) mutta ehkä jollain muulla tavalla merkittävää porukkaa kuitenkin. On mielestäni siis tällaisenaan liian suppea lupaavaksi, kun kaikkia perustietoja ei ole mainittu.--Tanár 27. kesäkuuta 2010 kello 22.45 (EEST)

Aiheellinen huomio. Vuoden 1809 jälkeen suku ei ole ollut edustettuna Ruotsissa mutta vaiheet sitä ennen ovat tosiaan mielenkiintoinen kysymys, joka olisi syytä selostaa. --Urjanhai 27. kesäkuuta 2010 kello 22.55 (EEST)

En voi myöskään kannattaa ennen kuin Ruotsin sukuhaara on lisätty. Jafeluv 30. kesäkuuta 2010 kello 11.48 (EEST)

Arkistoin tämän keskustelun ja otan ehdotuksen pois, ettei turhaan roiku listoilla. Sitten jos Urjanhai tai joku muu innostuu laajentamaan Ruotsin sukuhaaran puolelta, niin takaisin arviointiin.--Tanár 6. heinäkuuta 2010 kello 13.46 (EEST)

Arvionnin jälkeenhän muuten taidettiin saada Ruotsin sukuhaaran jälkeläisistä (vaikka ei ehkä mieskantaiseen sukuun kuuluvista), jos ei presidenttejä, niin prinssi.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 18.03 (EET)