Keskustelu:Suomen kielipolitiikka

Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Suomen kielipolitiikka.
Kirjoita uusi teksti vanhan alapuolelle. Napsauta tästä aloittaaksesi uuden aiheen. Muista allekirjoittaa viestisi napsauttamalla . Uusi Wikipediassa? Tervetuloa! Jos tarvitset apua, kysy kahvihuoneessa.	Ole kohtelias ja toivota uudet käyttäjät tervetulleiksi Älä käytä keskustelusivua mielipidepalstana Oleta hyvää tahtoa Vältä henkilökohtaisia hyökkäyksiä
Arkistot: 1

Artikkeli Suomen kielipolitiikka oli suositeltu artikkeli, mutta menetti statuksen äänestyksessä.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
23.1.–5.2.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
5.–19.2.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
3.1.–25.1.2016	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
25.1.–8.2.2016	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vanha SA vuodelta 2006. Viitteistys vaatisi täydennystä, ja artikkelissa näyttää olevan aika paljon 404:ää. --Msaynevirta (k · m) 3. tammikuuta 2016 kello 01.54 (EET)

Muistuu mieleen hajadetalji: Olisiko se ollut Nils Erik Villstrandin kirjassa Valtakunnanosa (en muista ihan varmasti) että johonkin asti ruotsin kuninkailla oli tapana osata myös suomea, mutta viimeistään silloin kun tuli saksalaissukuisia kuninkaita, tämä tapa jäi pois. Tämä nyt ei liene hirvittävän merkittävä detalji, mutta jos tämän jaksaisi lähteistä kunnolla penkoa, niin se ehkä vähän nyansoisi kokonaiskuvaa. --Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 11.42 (EET)

Olen nyt merkinnyt noita kuolleita linkkejä. --Tappinen (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 11.44 (EET)

Mielestäni osio "Kielipoliittinen tilanne nykyisin" pitäisi käydä kokonaan läpi; kymmenessä vuodessa jotkut asiat ovat vanhentuneet tai niiden relevanttius on laimennut. Päälimmäisinä tietysti muiden kielten numerot, mutta myös ehkä jotkut Ida Asplundin kommentit. --Tappinen (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 12.30 (EET)

Viimeisestä kommentista on kulunut kaksi viikkoa, joten arkistoin vertaisarvioinnin kahden päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --Msaynevirta (k · m) 20. tammikuuta 2016 kello 18.58 (EET)

VA arkistoitu. --Msaynevirta (k · m) 25. tammikuuta 2016 kello 12.21 (EET)

Ruotsin kieli on osa suomalaista yhteiskuntaa, ei osa kansalaisen kansallista identiteettiä

Suomen kielipolitiikka -artikkelin kohta 2.2. Ruotsi alkoi aiemmin seuraavasti: “Vain harva ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluva kokee tulleensa syrjityksi äidinkielensä vuoksi ja Folktingetin tekemän tutkimuksen (Vårt land, vårt språk — kahden kielen kansa, 1997) mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää ruotsin kieltä osana kansallista identiteettiään”[23] Viite 23 on http://issuu.com/folktinget/docs/svefifi

Korjasin sen muotoon: ...”ja Folktingetin tekemän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista pitää ruotsin kieltä olennaisena osana suomalaista yhteiskuntaa.” Samaten korjasin viitteen oikeaksi (Allardt 1997).

Perustelut: Folktinget tilasi Taloustutkimukselta haastattelututkimuksen suomenkielisen enemmistön asennoitumisesta kaksikielisyyteen, ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisuuteen. 1996-97 suoritetun tutkimuksen tulosten perusteella Erik Allardt kirjoitti raportin “Vårt land, vårt språk - Kahden kielen kansa”. Kyselytutkimuksessa esitettiin 44 eri väitettä, joihin vastaajien piti ilmoittaa kantansa. Ensimmäinen väite oli: “Minusta ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.” Vastaukset jakaantuivat seuraavasti: täysin eri mieltä 11%, jokseenkin eri mieltä 19%, jokseenkin samaa mieltä 44%, täysin samaa mieltä 26%, eos. 1% (summa on 101% tn. kokonaislukuihin pyöristämisen vuoksi). Toisin sanoen 70% vastaajista oli joko osittain tai täysin sitä mieltä, että ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa. Kyselytutkimuksen raportissa ei ollut mukana väitettä “Pidän ruotsin kieltä osana kansallista identiteettiäni.” Raportin kirjoittaja Allardt ei myöskään missään kohdassa raporttiaan esitä, että tutkimustuloksia voisi tulkita siten, että niiden voitaisiin väittää osoittavan, että 70% suomalaisista pitää ruotsin kieltä osana kansallista identiteettiään. Esitettyjen 44 väitteen joukosta tn. tarkimmin vastaajan henkilökohtaista suhdetta ruotsin kieleen valottaa väite nro 9: “Tunteenomaisesti ruotsin kieli on minulle vain yksi kieli muiden joukossa.” Väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä on 73% vastaajista.

Folktinget on julkaissut esitteen (tms.) “Suomenruotsalaiset” http://issuu.com/folktinget/docs/svefifi (Wikipedian artikkelissa aiemmin ollut viite 23). Siinä he s. 14 kirjoittavat: “Folktinget teki vuonna 1997 tutkimuksen (Vårt land, vårt språk – kahden kielen kansa), jossa kartoitettiin suomalaisten asenteita ruotsin kieleen. Tulos osoittaa, että noin 70% väestöstä pitää ruotsia osana kansallista identiteettiään.” Esitteen kirjoittajien väite on väärä.

--Ihminen ja eläin (keskustelu) 2. huhtikuuta 2016 kello 17.31 (EEST)