Keskustelu:Sosiaaliturva
muokkaa
Mikko Paananen taas kerran asiattomasti solvasi ja poisti asiallista sisältöä. Hän ei taaskaan perustellut kunnolla poistoaan. –Kommentin jätti 62.236.76.8 (keskustelu – muokkaukset)
- Näyttää siltä, että Mikko Paanesen poistamasas tekstissä oli paljon mielipiteitä ja väitteitä, mutta hyvin vähän lähteitä eikä väitteiden esittäjiä oltu eritelty. Mielestäni poisto oli aivan asiallinen ennenkuin yllämainitut puutteet on korjattu. --Joonas (kerro) 23. helmikuuta 2006 kello 10.02 (UTC)
- Poisto oli asiaton, koska poistaja ei tiennyt aiheesta ilmeisesti mitään, vaan poisti perusteettoman luulon perusteella. Joonas poisti taas asiattomasti lähdeviitteitä sisältävää asiallista tekstiä. –Kommentin jätti 62.236.76.8 (keskustelu – muokkaukset)
"faktat riittävät, argumenttiluetteloita puolesta/vastaan ei tarvita" muokkaa
Tuo on perusteeton väite. Sosiaaliturvaa koskevassa artikkelissa on järkevää käsitellä sosiaaliturvaa koskevaa tietoa ja keskustelua. –Kommentin jätti 62.236.76.8 (keskustelu – muokkaukset)
- Jos haluat esittää argumenaatiota/keskustelua, ole ystävällinen ja kerro kuka sanoo tai on jotain mieltä. Ei: "Sosiaaliturvaa on arvosteltu" vaan "N N on arvostellut sosiaaliturvaa". Kannattaa myös tutustua lähteiden oikeaan merkitsemiseen esim. artikkelista Suomen kielipolitiikka. --Joonas (kerro) 8. maaliskuuta 2006 kello 19.34 (UTC)
"Laman jälkeen on ollut 10 vuotta talouskasvua, mutta toimeentuloturvan taso ei ole juuri noussut, vaikka hinnat ja palkat ovat nousseet kymmeniä prosentteja.[2] Toimeentulotuki on Suomessa sidottu indeksiin, mutta opintotuki ei ole."
Mitä tämä tarkoittaa? Jos toimeentulotuki on sidottu indeksiin, niin eikö se silloin kasva hintojen noustessa? 62.240.94.199 16. maaliskuuta 2010 kello 20.16 (EET)
>"Pienituloisten kotitalouksien asema on heikentynyt kahden viimeisen vuosikymmenen aikana sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna."
Tässä olisi syytä puhua tuloista ja varallisuudesta eikä utuisesta "kotitalouksien aseman heikentymisestä". Toimeentulotuen pienentyminen ei ole kovin relevanttia, koska se edustaa vain hyvin pientä osaa kaikista tulonsiirroista. Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastossa (http://www.stat.fi/til/tjkt/2011/tjkt_2011_2012-12-14_tie_001_fi.html) on sentään jotain tolkkua verrattuna tämän sivun tekstiin. Tilastokeskuksen mukaan pienituloisten reaalitulot ovat nousseet selvästi ja varallisuus jopa dramaattisesti.
Kappaleessa "Suomen sosiaaliturvan tason vertailua" kirjoitetaan Suomen sosiaaliturvan tasosta pelkästään negatiiviseen sävyyn vaikka se on maailmanlaajuisessa vertailussa ihan hyvää tasoa -> kirjoittajalla/kirjoittajilla on tainut olla tästä asiasta liian vahva kanta, että olisivat pystyneet kirjoittamaan wikipedialaatuisen objektiivisen sivun. –Kommentin jätti 84.249.215.209 (keskustelu – muokkaukset)
Sosiaalimenojen vertailua muokkaa
Noissa kannattaisi ottaa huomioon palkkataso. Kyse on työvoimavaltaisesta alasta ja Norjassa ja Luxemburgissa ainakin sosiaalimenojen korkean tason selittänee korkea palkkataso. --Hartz (keskustelu) 12. joulukuuta 2013 kello 11.23 (EET)
- Poistin absoluuttisen vertailun artikkelista. Suhteessa BKT:hen olisi parempi tyyliin: http://www.nationmaster.com/graph/eco_net_soc_exp_of_gdp-economy-net-social-expenditure-gdp, mutta vertailu on silti vaikeaa erilaisuuden vuoksi. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 23.57 (EET)
Työntekoa estävä sosiaaliturva muokkaa
Artikkelissa on OECD:n ja muiden kantoja, että esimerkiksi työttömyysturva lisää työttömyyttä. Joku on lisännyt sinne mielipiteen, että ehkä palkat vain ovat riittämättömiä. Jos yrittäjä tai työntekijä ei pysty työllään saamaan niin paljon rahaa asiakkailta, että siitä jäisi kustannusten, verojen ja sivukulujen jälkeen merkittävästi enemmän käteen kuin työtä tekemättä, sosiaaliturva rankaisee liikaa työnteosta. Minusta tätä voi jonkin verran korjata muutenkin kuin laskemalla työkykyisten sosiaaliturvan tasoa. Suojaosa on tästä esimerkki. Sen kuitenkin valitetaan vain siirtävän ongelmaa toiseen kohtaan. Kai OECD:llä sitten on perusteluja sille, miksi sen mukaan myös tasoa pitäisi laskea. Tuollainen mielipide, että palkka olisi viallinen, kertoo kuvitelmasta, että asiakkaat voisi pakottaa maksamaan enemmän jonkun työstä. Sellaiset eivät kuulu Wikipediaan. --Forp (keskustelu) 7. elokuuta 2018 kello 14.41 (EEST)
- Kyllähän palkankorotukset näkyvät korkeampina tuotteiden hintoina eli tuotteiden hintoja voidaan nostaa. Toisaalta jos palkkoja alennetaan, tuotteiden hintoja voidaan laskea. Ei kai tämä sen vaikeampaa ole? Sehän toimii molempiin suuntiin. Tietty kansantaloudellinen haitta voi aiheutua siitä että pizza maksaa 25 euroa, mutta jos palkankorotukset tehdään valtakunnallisesti eli koskee kaikkia alan työntekijöitä eikä kukaan luista rikkomalla yhteistä sopimusta, tämä onnistuu ay-liikkeen joukkovoimalla. Todellakin voi pakottaa maksamaan 25 euroa pizzasta, mikäli kysyntä edelleen kohdistuu tähän 25 euron pizzaan. --Hartz (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 12.54 (EEST)
- Tästä on hyvä esimerkki vähimmäispalkan nosto 15 dollariin USA:ssa. --Hartz (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 12.56 (EEST)
- Vähimmäispalkan nosto jenkeissä on tuottanut vielä aika vähän tuoretta dataa, osassa tutkimuksissa on havaittu negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen, osassa ei. Palkankorotuksiin yleensä päädytään, kun inflaatio on laskenut reaaliansiot aiempaa heikommiksi, ja eläminen vaikeutuu. Monet tekevät useaa työtä Usa:ssa ja silti elävät köyhyydessä. Etköhän hiukan liioittele pelätessäsi ammattiyhdistysliikkeen leviävän pitserioihin asti. Ihan hyvin tällä työntekijäpuoleltaan usein järjestäytymättömällä alalla on onnistunut tuplata pitsan hinta kymmenen vuoden takaisesta vitosesta nykyiseen kymppiin ilman liittojakin. Yhteistyössä (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 13.55 (EEST)