Keskustelu:Metsästys

Tuota jaottelua en ole nähnyt aiemmin missään. Mutta mielestäni metsästysmuodot voidaan minemomaan jakaa riistalajin, surmavälineen tai menetelmän mukaan.

Siitä voidaan keskustella, onko munittaminen enää pyyntiä. Siinä ja siinä.--Pale 22. lokakuuta 2005 kello 09:00:25 (UTC)

Korjauspyyntö

• Metsästys - Osittain sekavaa, huonosti jäsenneltyä tekstiä. Huomattavia puutteita asiatasolla. Linkitykset kehnoja, listaukset jokseenkin erikoisia (esim. suurriistan metsästyksessä mainitaan vain muinoin eläneitä eläimiä...). --Elo 13. toukokuuta 2006 kello 19.51 (UTC)

Lisää korjauspyyntöjä:

Supikoira on supikoira ja supi on pesukarhu. Ne ovat kaksi täysin eri lajia. Ne eivät ole edes sukua toisilleen. Ammutaankohan Utahin kalliopiiroksessa todella hirveä? Voisiko kysymyksessä olla esimerkiksi kauris tai peura. Salo 23. elokuuta 2006 kello 08.50 (UTC)

Korjattu.

Poistin pienpetojen pyynnin yhteydestä maininnan siitä, että minkki ja supikoira voivat levittää vesikauhua. Kyseessä on tarpeeton mustamaalailu, eikä siinä otettu huomioon sitä, että myös esim. kettu on yksi potentiaalisimmista vesikauhun levittäjistä. Lisäksi metsästystä paljon keskeisempi keino torjua vesikauhua on levittää maastoon rokotesyöttejä.J-FIN 27. joulukuuta 2011 kello 01.28 (EET)

Poisto oli sitäkin aiheellisempi, kun otetaan huomioon se seikka että Suomessa ei edes esiinny vesikauhua. --Compance 27. joulukuuta 2011 kello 15.59 (EET)

Lisäsin uuden kappaleen metsästyksen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Se on hieman päällekkäinen myöhemmän "metsästyksen merkitys" kappaleen kanssa, mutta eroten juuri yhteiskunnallisen merkityksen korostuksen kannalta. Mielestäni metsästyksen merkitystä voisi käsitellä sekä yhteiskunnan, että muiden, kuin ihmisten kannalta, kuten luonnon monimuotoisuuden, jne. kannalta. Ehkäpä yhden kappaleen voisi eriyttää tätä varten ja esim. metsästyksen aiheuttamat sukupuutot voisivat olla tämän alaotsikko.J-FIN 27. joulukuuta 2011 kello 23.06 (EET)

Arvostelua ja puolustusta

Poistin pitkän kappaleen kokonaan, koska se oli kirjoitettu väärin Wikipedian periaatteiden valossa. Kritiikki osio pitäisi kirjoittaa artikkeliin siten, että esitellään (täysin neutraalein sanan muodoin) - ja erittäin mielellään lähteiden kanssa - yleisintä kritiikkiä, mitä artikkelin aihetta kohtaan on esitetty. Myös kritiikin puolustusta voidaan esitellä, mutta nämä kaksi on pidettävä erillään. Erityisen tärkeää on, että lukijalle ei tule sellainen kuva, että kirjoittaja puolustaa jotain tiettyä kantaa. Kritiikki-osiossa pitää esitellä vain eleettömästi yleisin kritiikki. --128.214.205.4 23. elokuuta 2006 kello 09.09 (UTC)

Osio on kirjoitettu täydellisesti metsästystä puolustavasta näkökulmasta ja se on täynnä lähteettömiä, spekuloivan oloisia väitteitä. --ML 23. kesäkuuta 2007 kello 03.02 (UTC)

Muutenkin artikkeli on aika POV. Eron vetäminen suomalaiseen ja kansainväliseen metsästykseen on kyseenalainen. Hirvestyksellä on ainakin Etelä-Suomessa selvä elitistinen leima, eikä sitä harjoiteta välttämättömyyden tarpeesta tai edes taloudellisista syistä, vaan huvin ja urheilun vuoksi. Ei mielestäni ole itsestäänselvää, miten se eroaa muiden maiden yläluokkaisista metsästystavoista. --ML 23. kesäkuuta 2007 kello 03.21 (UTC)

Artikkeli pitäisi kirjoittaa kokonaan uudestaan ja poistaa kaikki lähteettömät mielipiteet. Nykyisellään se on aika kammottavaa luettavaa. --Ulrika 23. kesäkuuta 2007 kello 04.33 (UTC)

Jos artikkelissa keskitytään Suomeen, miksi sen kuvat ovat kaikki ulkomailta? Kyllä suomalaisilla metsästäjillä on varaa lahjoittaa muutama kuva Commonsiin. Tikkakit 11. tammikuuta 2009 kello 20.24 (EET)

Poistin maininnan siitä, että hirvenmetsästys vaatii yleensä hyvää taloudellista tai yhteiskunnallista asemaa. Vaikkakin jotkut hirviporukat ovat ns. elitistisiä, niin suurimmaksi osaksi hirviporukkaan pääsyssä on erittäin heterogeenisia käytänteitä ja ne liittyvät enemminkin seurojen sisäisiin sääntöihin ja vallankäyttöön.

Suurimmaksi osaksi hirvenmetsästystä harrastavat täysin tavalliset metsästäjät.J-FIN 5. helmikuuta 2010 kello 00.40 (EET)

Julkisuutta saa vain herrat. Muut eivät sitä kaipaakaan, pääasia että on hirveä pakastimessa. --Kalmo 5. helmikuuta 2010 kello 00.57 (EET)

Metsästystä kritisoivat myös muut kuin pelkät eläinsuojelijat. Metsästystä haluavat rajoittaa ja jopa kieltää kokonaan tietyissä paikoissa paikallinen väestö. Esimerkkinä tästä voi mainita vaikkapa sorsastuksen kieltämisen Natura alueilla. --88.192.178.11 25. huhtikuuta 2010 kello 17.35 (EEST)

Sorsastuksen kritisointi paikallisten toimesta ei niinkään liity Natura- alueisiin, vaan sorsastukseen ylipäätään. Kritisoijat ovat usein mökkiasukkaita, jotka kokevat metsästyksen häiritsevän mökkeilyä. Ilmiö liittyy vahvasti rantarakentamiseen.  –Kommentin jätti J-FIN (keskustelu – muokkaukset)

Mikä on tämän metsästystavan nimi?

On olemassa ikivanha metsästystapa, jossa saaliseläintä seurataan, tavoitteena päästä esimerkiksi keihäänheittoetäisyydelle. Saaliseläin ajoittain säikähtää ja juoksee pakoon. Jonkin ajan kuluttua eläin väsyy juoksemiseen ja tyytyy kävelemään. Metsästäjä seuraa saaliseläintä enimmäkseen tasaista ja taloudellista vauhtia eikä väsytä itseään. Tällä tavoin saaliseläin väsyy nopeammin kuin metsästäjä ja siksi lopulta joutuu metsästäjän saaliiksi. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Persistence hunting joka selittää juuri tätä metsästystapaa, mutta suomenkielistä vastinetta en tiedä. ⸻Nikolas Ojala (keskustelu) 24. maaliskuuta 2021 kello 19.47 (EET)

Väsytysmetsästys. --Anr (keskustelu) 25. maaliskuuta 2021 kello 01.58 (EET)