Keskustelu:Maasilta

Maasilta selitetään artikkelissa merkityksessä silta maalla. Mutta onko mahdollista, että sana voisi lisäksi tarkoittaa myös maasta tehty silta? Myönnän, ettei lähde ole alkuunkaan pätevä, mutta Reijo Mäen Vares-dekkarin Nuoruustango prologissa käytetään sanaa jälkimmäisessä merkityksessä. Mäki kirjoittaa mm. "Lauri-isäntä muistutti vielä, että järvellä pitää olla varovainen, erityisesti maasillalla." ja edelleen: "nähtiin jo kaukaa, että maasilta oli koko komealta kolmensadan metrin matkaltaan tulvan peitossa" - maasilta merkityksessä "silta maalla" ei voine olla tulvan peitossa. Kuvailu jatkuu: "Jukka sanoi, että silta on nyt melkoisen pehmeänä...". Pelkona oli jäädä veden ympäröimään siltaan autolla kiinni. Eräänlainen maavalli tai -pato näyttäisi siis olevan kyseessä. Nykysuomen sanakirja ei näyttänyt tuntevan sanaa maasilta ollenkaan. Ehkä joku hieman vanhempi (n. 1940-1950-luku) tietosanakirja tai tienrakennusalan teos voisi avata tuonkin merkityksen.--Juha Kämäräinen 20. elokuuta 2007 kello 16.59 (UTC)

Nykysuomen sanakirjaa huomattavasti tuoreempi Kielitoimiston sanakirja tuntee myös merkityksen ”2. harv. kannas”. --Silvonen 20. elokuuta 2007 kello 17.04 (UTC)

Sopii siis tuohon Mäen kuvaukseen oikein hyvin: kannas, joka on matala ja toisaalta niin leveä, että sen päällä on jonkinlainen tie.--Juha Kämäräinen 20. elokuuta 2007 kello 17.09 (UTC)

Nykysuomen sanakirja kylläkin tuntee sanan maasilta: 1. silta, joka ei vie vesistön yli, vaan kulkee maanpinnan yläpuolella olematta vesijohtosilta. | Ilmaradat kulkevat katujen yläpuolella m:toja myöten. 2. maasta tehty silta. | Peltosaralta toiselle johtava m. Tornio on valtion kustannuksella yhdistetty m:llalla Ruotsiin. --Kuv. maakannas. | Hindostanin ja Pohjois-Dekanin kohotessa merestä muodostui m. Aasian mantereen ja ceylonilaisen ala-alueen välille. - Italian yritys yhdistää Somali ja Eritrea abessinialaisella m:lalla. 3. murt. maalattia. -Htm (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 23.17 (EEST)

Sanakirjassa on siis kummatkin. ratkaisevaa kai olisi, mikä nimitys ykkösmerkityksen tarkoittamalle asialle on nykyään yleisimmin käytössä esim. suomenkielisessä uudemmassa kirjallisuudessa, jossa aiheesta puhutaan. Maasilta muuten esiintyy Suomessa myös talonnimenä ja sukunimenä, ja silloin arvatenkin kakkosmerkityksessä. Ja kun tuonniminen talo on Hämeen Härkätien varressa, niin ehkä tiessä on ollut jokin tuollainen rakenne.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 00.50 (EEST)

Aika usein teksteissä jota hiljattain olen lukenut puhutaan vain silloista, joita toki maasillatkin ovat (1. merkityksessään). - 3. merkityksestä maalattia, mahtaakohan olla samaa murretta kuin Hiski Salomaan Tiskarin polkan haalinsilta (Sitten kun on tulluna torstai-ilta, nii polkasta notkuu se haalinsilta? - Htm (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 10.25 (EEST)

Salomaan kappaleessa silta tarkoittanee tanssilavan lattiaa ja sen rakenteita, vrt. NS: silta mm. kansanomainen nimitys lauta- tai lankkulattialle, permannolle.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 16.14 (EET)

Itse olen kuullut sanaa käytettävän siinä merkityksessä, että esim. jääkauden aikana syntyi maasilta Siperian ja Amerikan välille (mitä pitkin sitten intiaanien esi-isät oletetusta kävelivät Amerikkaan). Täällä näkyy olevan muuten sellaiset ohjaussivutkin kuin Beringian maasilta ja Beringinsalmen maasilta (jotka tosin eivät jostain syystä ohjaa samaan artikkeliin). Mielestäni tähän artikkeliin pitäisi laittaa vähintään Tämä artikkeli -loota alkuun tai siirtää tämä toiselle nimelle ja laittaa nykyiselle nimelle täsmennyssivu. Jälkimmäinen voisi olla parempi, sillä itse en miellä ihmisen tekemää rakennelmaa sanan ensisijaiseksi merkitykseksi. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2014 kello 16.06 (EET)

Viadukti = maasilta?

Termin viadukti rinnastaminen maasillan synonyymiksi ei oikein tunnu uskottavalta.

Wikin Silta-sivulla kerrotaan: Maasilta eli viadukti on siltarakennelma, joka ei ylitä vesistöä, vaan johtaa laakson taikka toisen tien tai rautatien ylitse, jolloin tiet risteävät toisensa eri tasossa. Sellaisia on varsinkin moottoriteiden eritasoliittymissä sekä rautatien ja maantien risteyskohdissa. Nykysuomen sanakirja (osa VI, s. 477) määrittelee viaduktin olevan laakson tm. syvänteen yli johtava silta. Mutta onhan laakson pohjalla (lähes) aina puro tai joki!

Saksankielisessä wikissä on 35 megatavun keskustelu viaduktin määrittelystä eikä lopputulosta näytä saataneen. Englanninkielisessä on vastaavaa keskustelua. Englanninkielisessä on määrittely: A viaduct is a bridge composed of several small spans. ... Viaducts may span land or water or both.

Englanninkielisessä ollaan mielestäni jäljillä. Voisiko viadukti olla monijänteinen holvisilta? –Kommentin jätti Huhdanjo (keskustelu – muokkaukset)

Suomenkielisessä sivistyssanakirjassa viadukti on määritelty kuten Nysärissäkin eli laakson tms. syvänteen yli johtava silta (viaductus, keskiajan latinaa). Laakson pohjalla joko on puro/ joki tai sitten ei ole. - Viaduktin rajaaminen pelkästään holvisiltoihin ei ole oikein tarkoituksenmukaista (paitsi jos sille löytyy luotettava ulkopuolinen lähde). -Htm (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 23.31 (EEST)

Vesistön ylitys

Artikkeli alkaa määritelmällä, jossa kerrotaan, että maasilta ei ylitä vesistöä. Sitten on esimerkkinä Millaun maasilta, joka ylittää Tarnjoen. Jokin mättää, luultavasti määritelmä. --Jmk (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 00.07 (EEST)

Kiinnität huomiota väärään sanaan. Tarn-joki on varsin vaatimaton ylitettävä Millaun maasiltaan nähden, mutta laakso on leveä ja syvä. Sama juttu Polcevera-joen kanssa.--Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 00.48 (EEST)

Niin, eli määritelmässä on klappia. Määritelmän ei siis ole tarkoitus sanoa, että silta ei ylitä vesistöä, vaan että se pääasiassa ylittää jotain muuta, esimerkiksi laakson tai ratapihan. Voi silti ylittää vesistönkin siinä samalla. --Jmk (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 01.16 (EEST)

Jep. Muotoilisin niin, että määritelmä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että sillan alla olisi pieni jokikin. Maasillan rakentamisen tarve on tullut kuitenkin jonkun muun esteen ylittämisestä, kuten esim. laakson (Millau) tai kaupungin (Morandi). Morandi-sillan alla on rautatiekin (joten se on myös ylikulkusilta). Maasillat ovat usein moottoritiesiltoja; pienet paikallistiet voivat luikerrella laakson pohjalle, joen yli tavallista siltaa ja taas ylös. Motareilla on loivemmat ajolinjat.--Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2018 kello 08.00 (EEST) (edit)Tai siis tasusviivat.--Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2018 kello 14.19 (EET)

Vasco da Gama -silta

Tästä sillasta ei ole artikkeliin asti löytynyt suomenkielistä lähdettä, joka olisi luotettava ja jossa olisi otettu kantaa viaduktiin. Ehkä jossain julkaisussa on kirjoitettu, mutta on vielä pimennossa. Joki on tuossa liki 10 km leveä (sillan linjaa pitkin mitaten). Ainakin saksan-, englannin- ja portugalinkielisissä Wikipedioissa on mainittu sillan koostuvan vinoköysisillasta ja sen molemmin puolin olevista pohjois-, Expo-, keski- ja eteläviadukteista. Valokuvasta päätellen pohjoisviadukti on kokonaan maan päällä, Expo osittain, sitten on vinoköysisilta (jossa reilu alituskorkeus), keskiviadukti veden päällä (tämän alittaa kaksi navigoitavaa väylää) ja eteläviadukti on osittain maalla. Sillan ylläpitäjän Lusoponten sivulla [1] on selvitystä. Tämän sillan yhteydessä viaduktille pitäisi hyväksyä määritelmä, jossa viadukti on silta, joka ylittää veden ja koostuu lyhyistä jänneväleistä. Akveduktitkin olivat lyhytjännevälisiä rakenteita. -Löytämäni määritelmä: "a bridge for carrying a road, railroad etc., over a valley or like, consisting of a number of short spans" ja hakasulkeissa < L via way + (AQUE)DUCT. Sama teos kertoo aqueducktista 1) Civ Eng a) a conduit or artificial channel for conducting water from a distance, usually by means of gravity b) a structure which carries a conduit or canal across a valley or a river. - Vasco da Gama -sillan pituus on artikkelissa hiukan ongelmallinen, nyt siinä väitetään sen pituudeksi tekstissä 17,185 kma ja boksissa 12,345 km. 4,8 km:n ero on aika suuri.--Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2018 kello 14.19 (EET)