Keskustelu:Luettelo Suomen vesistöistä

Miksi Vuoksen vesistö listataan Suomenlahteen laskevaksi, vaikka se laskee Laatokkaan? Jos vesistöt nimetään mereen laskevan joen mukaan, niin miksi ei puhuta Nevan vesistöstä? --Oami 25. joulukuuta 2008 kello 14.51 (EET)

Huomio on aiheellinen. Kun suomessa vanhastaan, joskin ilmeisestikin vain sopimuksesta ja selvyyden vuoksi (esim. kohdassa Aiheesta muualla mainittu teos ja Suomen kartaston V laitos ja ymmärtääkseni myös ympäristöhallinto nykyään), on tapana käsitellä Laatokkaan laskevia vesistöjä eri vesistöinä, eikä puhua niistä osana Nevan vesistöä (niin kuin oikein olisi), niin silloin voisi tässäkin erottaa Laatokkaan laskevat vesistöt omaksi kohdakseen. Onhan se joka tapauksessa suurempi ero kuin esim. Perä- ja Selkämerellä.--Urjanhai 20. tammikuuta 2009 kello 00.48 (EET)

Ja sitten vielä aivan muodollinen pikkutarkennus: kuvituksena on kaunis kuva, joka kuitenkin kuvan tiedostonimessä esiintyvästä sanasta Sarek pääteltynä ei ole Suomesta, niin kuin artikkelin uusi otsikko edellyttää, eli löytyykö sopivaa vesistökuvaa Suomesta?--Urjanhai 22. tammikuuta 2009 kello 21.21 (EET)

Ilmoitus käännöksestä: Norjan vesistöjen pinta-alat tässä muokkauksesta perustuvat käännökseen norjankielisestä Wikipediasta ja Pohjoiseen jäämereen Venäjällä laskevien vesistöjen pinta-alat käännökseen englanninkielisen Wikipedian artikkeleista en:Tuloma River, en:Kovda River ja en:Kem River.--Urjanhai 31. joulukuuta 2009 kello 00.09 (EET)

Yllämainittujen tilalle löytyivät sittemmin ulkoiset lähteet.--Urjanhai 31. joulukuuta 2009 kello 13.13 (EET)

Vasta luotuani taulukon, satuin huomaamaan, että on Malline:Nts. Täytyy joskus värkätä sekin tuohon.--Urjanhai 1. heinäkuuta 2011 kello 18.07 (EEST)

Suomen vesistöalueet -kirjassa lueteltiin myös 3. jakovaiheen vesistöalueet? Olen merkinnyt sen lähteeksi, mutta ottanut tiedot taulukosta. –Makele-90 (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 14.11 (EET)

Onko tuolle taulukolle jotain otsikkosivua ja mahdollisesti vielä muita taulukoita? Ne voisi lisätä resurssiksi sopiviin paikkoihin. --Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 16.01 (EET)

Tiedot löytyvät tältä sivulta Maanpeite ja valuma-alueet -otsikon alta. Sieltä löytyy myös samanlainen taulukko päävesistöalueista. Taulukon CL-sarakkeet ovat maanpeiteaineistosta otettuja tietoja, jotka kertoo kuinka monta hehtaaria kyseistä maanpeittoa on kyseisellä vesistöalueella. Koodien merkitykset löytynee jostain. –Makele-90 (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 16.41 (EET)

Luokassa Estby ån vesistö kävi ilmi, että kirjassa on eroavaisuuksia tuohon taulukkoon, jonka tiedot ovat siis Oivasta. Muutan nuo lisäämäni kirjaviittaukset viittaamaan tuohon SYKEn taulukkoon. –Makele-90 (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 17.09 (EET)

Sopii. --Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 17.15 (EET)

Artikkelin rakenne

Muokkasin hieman artikkelia ja lisäsin muun muassa maininnan rannikkoalueen päävesistöistä (81–86). Myös merialueet ovat päävesistöjä (91–99), mutta niitä ei ole nyt mainittu artikkelissa. –Makele-90 (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 19.35 (EET)

Siinä voi olla ja onkin kaikenlaista pikku säätöä. Huomasin muuten myös järviwikistä, että siellä on joku ihan oma V-kirjaimen sisältävä koodinumero sellaisille järville, jotka osuvat numeron saaneiden pienten rannikkovesistöjen välisille rannikkokaistoille, esim. Finnträsk Espoossa. Lisäksi joillain kunnilla (esim.- pääkaupunkiseutu) on hyviä julkaisuja juuri näistä pienistä rannikkovesistöistä. Luettelona tätä artikkelia voisi pyrkiä kehittämään vaikka joillekin arviointitasoillekin, mutta juuri nyt lähitulevaisuudessa voi olla että en ehdi siihen itse kovin paljoa osallistua. --Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 23.58 (EET)

Oikeastaan kun näistä pienistä rannikkovesistöistä nyt alkaa olla artikkeleita, niin ne voisi ehkä lisätä systemaattisesti myös luetteloon joskus kun joku saa aikaiseksi. Ja kun Järviwikistä katsomalla löytyy vielä näiden välisille välialueillekin numerointitapa, niin voisi katsoa, pystyisikö myös niitä integroimaan taulukkoon. Nythän taulukossa on esim. jokunen Helsingin kaupunkipuro, jolla ei numeroa ainakaan Ekholmin kartassa, ja Littoistenjärvikin taitaa osua tällaiseen ([1]). Jos nämä olisivat taulukossa maantieteellisessä järjestyksessä niin vastaavasti numerotunnukset lajittelisivat ainakin nuo pienet rannikkovesistöt myös noiden päävesistöalueiden mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2014 kello 22.16 (EET)

Muistelisin, mutta en ehdi nyt tarkistaa, että nuo rannikkoalueet ovat ainakin Oivan paikkatietoaineistossa, ja joka tapauksessa ne ovat järviwikissä. Ne voisi oikeastaan lisätä tuohon, koska jo nyt alkaa olla artikkeleita sekä pienien rannikkovesistöjen että niiden välisten rantakaistojen järvistä ym.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2015 kello 10.14 (EEST)

Tähän voisi ehkä pyrkiä lisäämään pienet rannikkovesistöt. (Ainakin siltä osin kuin niiden kohteista on artikkeleita.) Rannikkokaistoja ei ehkä kannata lisätä paitsi jos on niillä olevia pienvesiä, koska osa rannikkokaisatoista on aivan olemattoman pieniä. Ongelmana näkyy myös olevan että uuden ja vanhan vesistöaluejaon välillä maankohoaminen (ehkä joskus vesirakennuskin) on muuttanut vesistösuhteita. Siksi joskus nykyinen uomatieto ja nykyinen valuma-aluejako poikkeavat toisistaan. Käyttäjä:J Hokkanen on nyt kirjoittanut artikkelin Suomen vesistöalueet. En ole katsonut (kun en ole ehtinyt) miten se vaikuttaa artikkelien suhteeseen, mutta pääsaääntöisesti yleiset jutut pitäisi siirtää sinne ja vain luettelon rakenteeseen ja ymmärrettävyyteen liittyvät jutut pitää tässä.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 10.27 (EET)

Kuitenkin kun rannikkojen välialueilla on numerot, niin ne voisi lisätä käsitellyille välialueidsen pienvesille.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 10.30 (EET)

Huomattava ilmiö on myös, että nykyisessä 1993 valuma-aluejaossa ei ole huomioitu lainkaan Suomen puolelle ulottuvia Norjan vesistöjä. EDIT: Siis vaikka tälle rajaosuudelle onkin Ekholmin julkaisussa oma numeronsa 85, niin tämän rajaosuuden vesistöjä ei sisälly Ekholmin julkaisun karttoihin ja vesistöaluelistauksiin. Järviwikissä näihin kuuluvien järvien vesistöaluenumerona on nolla. (Mutta järviwikistä puuttuu paljon järviä, ja peruskartoista myös järvien nimiä.) Kuitenkin uudessa uomatiedossa on uomia myös osalle Norjan vesistöjen latvoja. Norjan Vassdrag og energidirektoratin karttapalvelussa on näistä kaikista tarkat tiedot.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 10.53 (EET)

Kirjoitin tosiaan tuon artikkelin, lähtien Ekholmin kertomista asioista. Sinänsä sitä tulisi ajanmukaistaa sillä se toistelee 1993 asioita, joita on sen jälkeen muutettu. Samassa yhteydessä voisi mainita tarkemmin, miten uusi vesistöjakotyö etenee. En enää kirjoita Suomen vesistöt-artikkeliin mitään, sillä minulle ei ole niihin lähteitä. Käyn läpi kaikki vesistöalueet ja tulostan niihin minimitiedot Excelistäni, johon olen koonnut järviwikin tietoja. Se Excel-tiedosto on sivutuote Suomen yli 100 ha järvien omasta projektista, jossa pyrin esittämään mahdollisimman monesta 2400 järvestä artikkelin parinvuoden sisällä. Toivottavasti ketään ei ala ärsyttämään vesistöartikkeleiden lyhyt ja samanlainen kirjoitusasu.--J Hokkanen (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 12.09 (EET)

Kannattaa säätää sisältö niin että varmasti ei ole HOK-vaaraa.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 12.23 (EET)

Mitä on muutettu ja missä tuon vuoden 1993 jälkeen? Olen havainnut että joitain yksittäisduä suurimpia virheitä vuoden 1993 1:50 000 digitoinnissa ja Ekholmin 1993 julkaisun kartoissa on nykyisessä siihen perustuvassa valuma-aluejakopaikkatietotuotteessa korjattu (esim. Torronsuon eteläpuolella monta järveä kattanut alue on korjattu nyk. paikkatietoituotteessa verrattuna paperijulkaisuun, mutta siinäkin osa on jäänyt korjaamatta jos vertaa uuteen valuma- aluejakoehdotukseen, jossa vasta on korjattu loputkin), mutta pienempiä aivan räikeitä digitointivirheitä on vielä korjaamatta runsaasti.

Uusi valuma-aluejako on vasta ehdotus, eikä sitä ole taidettu julkaisata missään paitsi palautteenantokarttapalvelu ja rajausatyökalu, joissa kuitenkin näkyvät vain valuma-aluerajat mutta ei niidenn nimiä ja numeroita. Auomaattisesti korkeusmallista luotuna se korjaa monia vanhan, nykyään käytössä olevan valuma-aluejaon virheitä (esim. Hirvijärvi, Hevonlinnanjärvi), mutta voi sisältää myös omia uusia virheitään ainakin nykyisessä luonnosversiossaan. (Joitain tällaisia olen varta vasten tutkinut maastossa.)

Nykyinen uomatieto taas korjaa vanhan valuma-aluejaon virheitä osittain, siihen on päivitety esim. joitakin vuoden 1993 jälkeen tulleissa peruskartoissa näkyviä maankohoamisen vaikutuksia. Esim. Kotolahti Merikarvialla Isojärvenojassa luetaan nyt järveksi. Kuitenkin esim. järviwiki käyttää vielä vanhaa valuma-aluejakoa, joka osaksi on ristiidassa sen käyttämän uudemman uomatiedon kanssa (bäkyy esim. em. kotolahden kohdalla).

Koska nykyinen valuma-aluejako on edelleen käytössä ja uusi on vain ehdotus, jota ei ole taidettu julkaista missään esimn. nimien ja numeroinnin osalta, niin vanhaa on kai pakko käyttää, vaikka uuden avulla voikin korjata sen virheitä.

Osa virheistä on korjattu myös paperijulkaisun ja nykyisen paikkatietotuotteen välissä, ja uusi ehdotus korjaa niitä lisää. Uusi myös muuttaa valuma-alueiden sisäistä jaotusta jaotteluperusteen osalta sen ohella että valuma-aluerajat muuttuvat, mutta koska numeroita, numerointiperiaatetta ja nimiä ei ole missään julkaistu, sitä on mahdoton vielä käyttää muutoin kuin yksittäisiin faktantarkistuksiin ja virheiden korjauksiin. Nykyisessä paikkatietotuotteesakin korjaukset vuoteen 1993 nähden ovat vain osittaisia.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 12.44 (EET)

Huomaa esim. että ne muutetut rannikkovesistöalueiden numerot löytyvät ekholmin liitteestä. Samoin ne varmaan ovat nyk. paikkatietoaineistossa. Tämä artikkeli tietenkin noudattaa näitä jo ekholmin julkaisussa EDIT: korjattuina olevia ja nykyiseen paiokkatietotuottereseen sisältyviä muutoksia, koska uutta EDIT: vuodesta 2015 vasta ehdotuksena ollutta, korkeusmallista automaattisesti generoitua jakoa uusine numerointeineen ei ole vielä nimien ja numeroiden osalta julkaistu missään.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 12.47 (EET)

Kommentti viimeiseen huomioon. Kannattaa tääläkin käyttää viimeistä ja korjattua tietoa. Pitäisikö tekstissä varmuuden vuoksi huomauttaa, että käytetyt numeroinnit ovat vuotta 1993 jälkeistä käytäntöä. Niiden lähteistäminen voisi kuitenkin olla ongelmallista, itselläni ei ole muuta tietotukea kuin tuo Ekholmin kirja saatuna lainastosta.--J Hokkanen (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 13.16 (EET)

Huomaa, että Ekholmin kartoissa (ja näköjään taulukkomuotoisessa vesistöalueluetteloissakin) on vanhat korjaamattomat numerot, mutta koska korjatut numerot on annettu Ekholmin kirjan lopussa olevassa liitteessä, niin ne pitää julkaisua lähteenä käytettäessä vain muistaa katsoa sieltä liittestä. Järviwikissä numerot näkyvät olevan korjattuina, joten myös siellä on sama korjattu tieto. Jos olen tuohon kopioinut jotain numeroita korjaamattomina, niin se on huolimattomuusvirhe.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 13.55 (EET)

Koska korjaus on Ekholmin julkaisussa yksiselitteisesti annettu, niin silloin uuden numeroinnin käyttö on oikeaa lähteenmukaista käyttöä, jota artikkelissa tietenkin on noudatettu (paitsi jos on tehty huolimattomuusvirheitä) eikä siitä tarvitse erikseen huomauttaa.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 13.58 (EET)

Tuohon oikeastaan voisi ja pitäisi lisätä kaikki pienet rannikkovesistöt numeroineen ja myös välialueet. Numeroinnin saa helposti esim. järviwikistä. Voisin hyvin lisätä, mutta juuri nyt en ehdi. Joskus samalla välialueella voi olla useampiakin pieniä valuma-alueita, jotka näkyvät uomaverkostossa ja value-työkalussa. Kun uusi valuma-aluejako joskus tulee, niin silloin nämäkin saattavat tulla huomioiduksi. --Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2020 kello 13.35 (EEST)

Vesistöalue Varsinainen Perämeri (99)

Kirjoittelen nyt Purmonjoki-artikkelia ja huomasin tällaisen vesistöalueen Varsinaisen Perämeren vesistöalue (vesistöaluetunnus 99). Sen alueella on joitakin järviä, muun muassa Luodonjärvi, ja siihen laskee neljä jokea, jotka ovat omissa päävesistöalueissaan. Pitäisiköhän se (99) lisätä vesistöaluelistaan?--J Hokkanen (keskustelu) 27. joulukuuta 2022 kello 11.45 (EET)