Keskustelu:Lainausmerkki

Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten käyttäjältä PtG aiheessa Ehdotus lupaavaksi artikkeliksi

Lainausmerkit eri kielissä muokkaa

Lainausmerkkien käyttöä eri kielissä selventävä taulukko näyttää muuten samankaltaiselta kuin japaninkielisen artikkelin vastaava mutta sisältää nähdäkseni silkkaa katakana-merkkisotkua. Lieköhän copy-pastetuksessa päässyt merkistö vaihtumaan? Padvi 1. tammikuuta 2009 kello 19.09 (EET)Vastaa

Taulukko (jossa ei enää näkynyt erityisempiä ongelmia – tosin itäaasialaiset merkithän eivät välttämättä näy oikein kaikissa järjestelmissä) on nyt siirretty erilliseen artikkeliin, koska se oli jo paisunut suhteettoman isoksi. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 27. elokuuta 2012 kello 22.59 (EEST)Vastaa

Heittomerkki muokkaa

"nykyään ei enää sanojen sisällä: ei yht’äkkiä, vaan yhtäkkiä" Miten sitten rei'itys, jok’ikinen, tai vaa'assa? Tästä kannattaisi lienee asiassa mainita. Kommentin jätti 84.231.91.165 (keskustelu – muokkaukset).

Kyllä. On jo: "kahden saman vokaalin välissä tavurajalla (vaa’alla, ruo’oissa, mutta: ruoissa)" -tKahkonen 11. kesäkuuta 2006 kello 22.30 (UTC)

Apostrofi muokkaa

Tiedoksi: Apostrofi tarkoittaa heittomerkki eikä lainausmerkki. 88.192.241.146 12. toukokuuta 2008 kello 17.04 (UTC)

Heittomerkistä erillinen artikkeli? muokkaa

Muutin artikkelin otsikon taannoin hieman kömpelöön muotoon ”Lainausmerkki ja heittomerkki”, koska artikkeli pyrkii käsittelemään kumpaakin. Artikkelin päähuomio kohdistuu kuitenkin lainausmerkkeihin, joten ehkäpä heittomerkistä kannattaisikin tehdä erillinen artikkeli. Vaikka heittomerkki on teknisesti ottaen sama merkki kuin (suomalainen) puolilainausmerkki, sen käyttö heittomerkkinä ei kieliopillisesta näkökulmasta liity oikeastaan mitenkään lainausmerkkikäyttöön. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 18.13 (EEST)Vastaa

Eiköhän heittomerkkiä käsittelevän sisällön tässä artikkelissa voisi helposti erottaa omnaksi artikkelikseen (tai ainakin sellaisen aluksi). Vaikea keksiä mitään syytä, miksi heittomerkistä ei kannattaisi tehdä omaa artikkelia. Monesti jostain aivan ilmeisestä aiheesta jää vuosiksi puuttumaan oma artikkeli vain siksi, että aihetta on aikanaan päätetty syystä tai toisesta käsitellä myös jonkin toisen artikkelin yhteydessä ja joku on tehnyt hakusanasta tähän toiseen artikkeliin johtavan ohjauksen. --Risukarhi (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 17.19 (EEST)Vastaa
Täten julistan Heittomerkin itsenäiseksi artikkeliksi. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 23.22 (EET)Vastaa

Ehdotus lupaavaksi artikkeliksi muokkaa

  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotettu. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2013 kello 19.17 (EET)Vastaa

Enpä tiedä. Lähteettömiä kohtia ja sitten käyttöohjeen tapaista tekstiä: kielenhuoltoa ja tekstinkäsittelyn ohjeita. Toisaalta vaikea ajatella, mikä olisi "perustietoa" välimerkistä.--Tanár 25. maaliskuuta 2013 kello 17.52 (EET)Vastaa
Muissa kielissä -osuus hieman lähteiden suhteen puutteellinen. --Höyhens (keskustelu) 26. maaliskuuta 2013 kello 16.33 (EET)Vastaa
En kannata. Vaatii perusteellisen muokkauksen. Ensinnäkin pitää todeta, että tässä on kyse suomen kielen lainausmerkeistä. Ja kun wikissä ollaan, niin heti määritelmässä pitää kertoa, mikä on se oikea suomen kielen lainausmerkki. iw-linkit ovat ok, koska muutkin kielet ketovat tästä oman kielenhuollon kannalta. Ulkomuoto ja typografia saa liian näkyvän aseman, eikö se voisi olla lopussa? Lainausmerkkien kirjoittaminen tietokoneella on... no niin hellyyttävää että menköön...--Nedergard (keskustelu) 26. maaliskuuta 2013 kello 21.07 (EET)Vastaa
Eli ulkomuotoa ja typografiaa käsitellään nykyisellään liian näkyvästi, mutta kuitenkin heti määritelmässä pitäisi kertoa, mikä on ”se oikea suomen kielen lainausmerkki”? Ongelmanahan tässä on, että ei ole yhtä oikeaa suomen kielen lainausmerkkiä, vaan suomalaiseen perinteeseen kuuluvat kiistatta ainakin kaareva lainausmerkki ja kulmalainausmerkki. Suoran lainausmerkin asema suomen kielessä on ehkä tulkinnanvarainen, mutta sitäkin käytetään suomenkielisissä teksteissä varsin laajasti, ja olisi artikkelin neutraaliuden kannalta ongelmallista väittää, että se ei lainkaan kuulu suomalaiseen kirjoitusjärjestelmään (vaikka Korpela tämmöistä kantaa näyttää ajavan). Minusta on tarkoituksenmukaista, että määritelmässä pyritään keskittymään lainausmerkin tehtäviin ja typografisia muunnelmia käsitellään erikseen.
En myöskään ymmärrä, miksi artikkelin pitäisi keskittyä nimenomaan suomen kielen lainausmerkkeihin. Sinänsä on luontevaa, että suomenkielisessä artikkelissa aihetta lähestytään ensisijaisesti suomalaisesta näkökulmasta, mutta ovathan muidenkin kielten käyttämät muunnelmat lainausmerkkejä. On siis syytä pyrkiä selittämään ainakin pääpiirteittäin, miten muiden kielten käytännöt poikkeavat suomalaisista.
Tekniset kirjoitusohjeet ovat turhan laveita. Esimerkiksi laajennetun suomalaisen näppäimistön ja alt-koodien kohdalla yleistä ohjeistusta voisi ehkä siirtää nimikkoartikkeleihin. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 27. maaliskuuta 2013 kello 13.33 (EET)Vastaa
Nämä mielipiteet ja kenen mukaan auttavat parantavaan merkittävästi artikkelia, jos joku niin tekee. --Höyhens (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 17.55 (EET)Vastaa

Ei ole kehittynyt arvioinnin aikana, eikä varmaan kukaan keskusteluun osallistuneista kannata. Arviointi pois. --PtG (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 16.30 (EEST)Vastaa

Palaa sivulle ”Lainausmerkki”.