Keskustelu:Kemiallinen ase

Artikkelin sijainti

Pitäisikö artikkeli siirtää nimen "Kemiallinen sodankäynti" alle? Pohdiskelin luokkaa, joka sisältäisi täydellisenä sodankäynnin muodot, mukaanlukien maa-, meri-, ilma-, sissi-, biologinen- ja kemiallinen sodankäynti jne. Tämä ei ole ihan hatusta tempaistu ajatus, vaan näkisin siirtoon olevan muutamia hyviä syitä:

• Ase on vain yksinkertainen esine, vrt. tykki/tykistö, tykin kehitys/tykistön kehitys.
• Tietyn aseen, esim. tykin ja panssarivaunun käytön luonteesta on käsitteellisesti hankalampi kirjoittaa kuin maasodankäynnin luonteesta kirjoittaminen.
• Esimerkiksi maasodankäynnin sijoittaminen artikkeliin maasota-ase vaikuttaa väärältä eikä suomi taivu tähän muotoon. Sama ilma- ja merisodankäynnin kanssa. Sodankäynnin muodoilla sen sijaan on vastaava suomenkielinen nimitys (poislukien ydinase, joka sijoittuisi samaan luokkaan nimellä ydinsota).
• Ainakin Enkkuwikissä on siirrytty sodankäyntimuotoihin ja vastaavat aseartikkelit ohjaavat sodankäyntiartikkeleihin.

Onko vastakkaisia mielipiteitä?--ukas 26. syyskuuta 2007 kello 14.31 (UTC)

Se, että puhutaan "sodankäynnistä", ei välttämättä tarkoita, että puhutaan saman merkitystason asioista. Esimerkiksi kemiallinen sodankäynti ja sissisodankäynti ovat molemmat osa maasodankäyntiä. Erityisen hankalaksi asian tekee se, että kemiallinen sodankäynti ei ole kuin osa "normaalia" maasotaa. Jos asiaa ajatellaan vaikkapa tykistön näkökulmasta, kemialliset aseet ovat lähinnä erikoisampumatarvikkeita, samoin kuin ydinaseetkin. Niitä on monissa doktriineissa käytetty aivan normaalien kranaattien tapaan osana hyökkäyksen valmistelua. Toisaalta maastokaasujen käyttö estämään jonkin alueen käyttö pitemmäksi aikaa on aivan täysin verrattavissa sirotemiinoitteen laskuun. (Näin siis esim. kylmän sodan aikaisen venäläisen doktriinin näkökulmasta.)

Meidän on siis valittava aina jokin näkökulma. Käytännössä on mielestäni järkevämpää käsitellä asejärjestelmien ja aselajien käyttöperiaatteita kuin sissisotaa tai maasotaa. Esimerkiksi Tykki-artikkelissa olisi järkevää käsitellä yksittäisten tykkien toimintaa parantaneita keksintöjä kuten vaikkapa palautinta, vakainta ja kollimaattoria. Sen sijaan artikkelissa Tykistö käsitellään koko aselajin (tai tykistöasejärjestelmän) kehitystä. Aivan vastaavasti tässä artikkelissa käydään läpi kemiallisia aseita, kun taas kemiallisen sodankäynnin periaatteet selitetään artikkelissa Kemiallinen sodankäynti sekä osana tykistön, jalkaväkitaktiikan ja ilmavoimien artikkeleita. Toisaalta artikkelin Ydinase tulee käsitellä ydinaseita ja niiden kehitystä. Ydinaseiden strategiselle ja taktiselle käytölle on luotava omat artikkelinsa. --M. Porcius Cato 26. syyskuuta 2007 kello 14.43 (UTC)

Selvä se ja hyviä pointteja. Artikkelit eivät tosiaan sulje toisiaan pois. Sivuhuomautuksena kemiallisen sodankäynnin käsittäminen osaksi normaalia maasotaa nykyaikana on yksinkertaistamista, koska kemiallinen ase on varsin monikäyttöinen verrattuna maasodankäynnin perusvoimiin eli siinä käytettäviin aseisiin ja yksiköihin. Tiettyjä pelisääntöjä käyttävä suurvalta voi ajatella kemiallisen aseen osaksi maasotaa, mutta kemiallisen aseen pelote esim. terroristien käytössä on suhteellisesti korkeampi siviiliväestön keskuudessa. Esimerkiksi pieni ja sotaisa äärimuslimiyhteisö ei uhkaa Yhdysvaltojen armeijaa maihinnousulla ja maasodalla jatkamisella, vaan sen siviiliväestöä mm. kemiallisilla ja biologisilla aseilla. --ukas 26. syyskuuta 2007 kello 18.07 (UTC)

Kopioituja lähteitä

Käyttäjä LMarianne lienee kopioinut 7. marraskuuta 2012 en.wikistä lähteet tarkistamatta niitä, sillä yhdelle kirjalähteelle ei ollut tietoja, mutta nyt on kaivettu en.wikistä. --Abc10 (keskustelu) 23. lokakuuta 2019 kello 09.38 (EEST)