Keskustelu:Jessikka Aro

Onkohan tuo MV-juttu kuinka relevantti tässä artikkelissa?[1] Stryn (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 22.45 (EEST)

"Kaikkihan" tietävät Aron amfetamiinitaustan nettijuttujen perusteella ja se on ollut Aron mukaan "The hardest blow". Lisäksi hän tunnustaa käyttäneensä amfetamiinia säännöllisesti kaksikymppisenä. Sitä ei vain mainita missään kotimaisessa uutislähteessä. Lisäksi NYT:n jutussa on muutakin taustatietoja, kuten se että Bäckman on kaivanut nuo tuomiot esille ja tuonut julkisuuteen. --Mikko Paananen (keskustelu) 11. lokakuuta 2016 kello 23.41 (EEST)

Sakkotuomioita ei kai ole tapana kirjoitella artikkeleihin, etenkään tapauksissa, joista ei ole kirjoitettu laajasti. -kyykaarme (keskustelu) 12. lokakuuta 2016 kello 00.46 (EEST)

Jos viittaat sakkotuomiolla huumetuomioon, niin siitä on kyllä kirjoitettu laajasti New York Timesia ja Helsingin Sanomia myöten. Siitä myös lähti käsittääkseni liikkeelle ketju, jonka osana MV lehden perustajaa on vaadittu vangittavaksi törkeän kunnianloukkauksen vuoksi. Lisäksi Aro on useaan otteeseen kertonut joutuneensa internetissä trollien vainoamaksi, jollaiseksi tuokin tapaus on yhdistetty. --Cary (keskustelu) 12. lokakuuta 2016 kello 13.02 (EEST)

Pitäisi kirjoittaa siitä, mikä määrittelee ammatillisia ansioita

Artikkelin häirintää, rikostuomiota ja oikeusjuttuja koskevia osia voisi tiivistää. Ne eivät määrittele tai luonnehdi toiminnan/kirjailijan uraa kokonaisuudessaan. Kirjojen ja artikkeleiden käsittelemiä aiheita, teemoja ja vastaanottoa voisi lisätä joko tässä tai omissa artikkeleissa--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. toukokuuta 2024 kello 13.34 (EEST)

Selvennyspyyntö

@Kulttuurinavigaattori: lisäsit selvennyspyynnön. Lisäsin yhden sanan, toivottavasti se selventää. Käsittääkseni myös sakko on tuomio. -- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 12.42 (EEST)

Kiitos nyt selviää asiasta vähän, mutta miten lehti käytti hyväkseen tuomiota, se jää lukijalle epäselväksi. Sakko on tuomio, mutta siitä käytetään tavallisesti sanaa rangaistus, sakkorangaistus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 14.00 (EEST)

MV-lehti käytti tuomiota vääristäen eli vätti Aron saaneen tuomion huumeiden levittämisestä, vaikka tuomio tuli hallussapidosta. Se käy ilmi myöhemmästä lauseesta.-- Htm (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 15.12 (EEST)

Molemmat ovat kelvollisia ja yleisiä sanoja. Sakkotuomio korostaa oikeuden toimintaa, sakkorangaistus rikoksen tms. tekijää. Esim. "oikeus tuomitsi tekijän sakkorangaistukseen". Tai "Oikeus antoi sakkotuomion." --abc10 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 14.49 (EEST)

Finna.fi

Finnan linkkiä ei voi käyttää tai siihen pitäisi lisätä jotain koodia, koska se ei toimi näyttöpuolella. Poistelin etunimi, koska Wikipediassa ei ole tapana toistaa etunimeä enää alun jälkeen, ellei ole jokin erityinen syy. Kirjan kritiikki pitäisi siirtää myöhemmäksi johdannosta, jossa ei ole tapana aesittää arviooita. --abc10 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 16.30 (EEST)

Toisaalta, jos kritiikin siirtäisi johdannosta myöhemmäksi ja säästäisi maininnat palkinnoista, voisi syntyä yksipuolinen käsitys tuotannon arvostuksesta. Siinä mielessä on paikallaan, että jo alussa on arvioivaa yhteenvetoa. Arvio ei myöskään koske pelkästään jälkimmäistä kirjaa, vaan lähteen perusteella myös ensimmäistä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 16.51 (EEST)

Kritiikit saavat johdannossa esitettyinä turhan paljon painoarvoa, eli ne lyttäävät teokset kokonaisuudessaan. Niillä on paikkansa teosten esittelyn yhteydessä, jolloin ne voi suhteuttaa paremmin siihen, mikä osuus yksittäisillä kritiikeillä ja yksittäisillä virheillä on teosten kokonaismerkityksen kannalta. Voihan palkinnotkin kertoa vasta myöhemmin, jos katsotaan, että ne eivät tulleet ihan ansiosta. Tosiasiassa ei niitä kuitenkaan turhasta ole myönnetty. Kun lueskelen tietokirja-arvioita, tuntuu ettei sellaista kirjaa olekaan, jossa ei olisi jotain vikaa. Moitteita tulee, jos ei muuta niin vähintään: "kirja on hyvin raportinomaisesti (ja hieman tylsästi) kirjoitettu tyyliin 'sinä vuonna ja päivänä siellä ja siellä...'" Minulla on jäänyt vaille huomiota Kulttuuriykkösen keskustelu.--abc10 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 17.52 (EEST)

kyllä sen kritiikkiosion voi ottaa siitä alusta pois. Lähinnä yritin pistää sillä jotain viitettä siihen, että kirjat eivät ole täysin varauksetonta vastaanottoa saaneet, mutta jos se tuntuu tarpeettoman lyttäävältä niin sen voi ottaa siitä pois. Palkinnot pitäisin mainittuna siinä alussa, koska suurin piirtein kaikilla muillakin on tärekimmät saavutukset ja tunnustukset mainittuna johdannossa.. -Zache (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 17.57 (EEST)

Johdannossa mainitaan, että molempia kirjoja olisi kuvattu epätasaisiksi mainitsematta tarkemmin, miten ja missä. Kirjojen vastaanotosta olisi hyvä mainita niiden omissa artikkeleissa, toivottavasti Putinin maailmansota saa pian oman artikkelinsa. Lukaisin pikapikaa tuon kirjan ja huomasin, että sen pääaihe ei ole suinkaan tuo kohuttu, traaginen ja (Puolassa) traumaattinen lentoturma, vaan mukana on aineistoa mm. Berliinistä käsin toimivasta Venäjän propagandakanavasta, kirjoittaja on käynyt Ghanassa, Länsi-Afrikassa tutkimassa Pietarin trollitehtaan kaltaista Venäjä-vetoista yritystä ja myös Pronssisoturin vaiheet ovat mukana. Kyseessä on siis yritys vetää yhteen kokonaisuus Putinin ja Venäjän informaatiosodasta ja vaikutuksista. Minusta hankaluutena on nyt, että on juututtu tarkastelemaan asiaa vain ja ainoastaan tuota Puolaa käsittelevää tragediaa, eikä ole maltettu huomioioda kokonaisuutta. Oisko niin, että tiedon sipaleista koostuva kirja on väistämättä sirpaleinen, eikä informaatiosota taida olla aiheista helpompia. Aron aihetta koskeva tuotanto on notterattu myös globaalilla tasolla, eikä tähän alaan perehtyneitä monen käden sormilla voi laskea.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 19.16 (EEST)

Minusta tuo noudattaa Artikkelin rakenne -ohjetta ja sen kohtaa, jossa kerrotaan, että "Pitkässä artikkelissa johdannon avulla lukijalle annetaan aiheesta nopealukuinen yleiskäsitys". Eli kuten Zache toteaakin. Yleensä johdantoa ei tarvitse tai pidä viitteistää, jos sama on ilmaistu leipätekstissä. Nyt on viitteetkin, joissa yhdessä on todettu epätasaisuus ekasta kirjasta ja toisessa, että Smolenskin tapauksen osalta Aron käsitys poikkeaa valtavirtanäkemyksestä. Ja nimenomaan tämä on hämmentänyt esimerkiksi Wielińskiä, mistä viite myöhemmin. Sama on todettu useissa kirja-arvioissa. Heti alkuun ilmestyi toki yksioikoisia puffeja, mikä on tietysti ymmärrettävää. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 19.45 (EEST)

Eipä Putinin maailmansota-kirjasta ole ilmestynyt vielä paljon varsinaisia kirjakritiikkejä. Luin yhden Demokraatti-lehdestä, mutta siinäkin pitäydyttiin useita kertoja tuon puolalaisen koneen onnettomuuden seurauksien ruodintaan. Afrikan informaatiovaikuttamisyritys ohitettiin muistaakseni yhdellä lauseella. Hesarin haastattelemat ihmiset tuntuvat valittavan, että kirjassa on heille tuttuja aiheita, vaikka kirja lienee suunnattu laajalle yleisölle. Tuo Faktabaarin faktantarkistus on hyvä, mutta sekin pitäytyy lentoturman lähteiden puntaroinnissa, eikä faktantarkistusta voi pitää varsinaisesti kirjallisuuskritiikkinä. Toivottavasti saadaan useampien kirjoittajien kritiikkejä, että voidaan kirjoittaa kirjasta artikkeli ja yhteenveto vastaanotosta, joka perustuu luotettavaan kirjan kokonaisarvioon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. kesäkuuta 2024 kello 20.57 (EEST)

Laatuarviointi

Noin 6 eri muokkaajaa työstäneet tätä artikkelia isosti viimeisen kuukauden aikana. Lupaavaksi. 37.33.216.177 8. kesäkuuta 2024 kello 12.29 (EEST)

Woman of Courage tunnustuksen lähde

Lisäsin tiedon Arolle 7.6. myönnetystä Woman of Courage palkinnosta ja lähteenä on Aron X-tili. Voidaanko hyväksyä tietolähde, en löytänyt US lähetystön sivulta tietoa enkä muualtakaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 20.32 (EEST)