Keskustelu:Heikki Hallanoro
Viimeisin kommentti: 2 kuukautta sitten käyttäjältä Mia Pelkonen aiheessa Merkittävyys
Merkittävyys muokkaa
Kesken jäänyt, mielestäni epämerkittävä henkilöartikkeli. --Abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2023 kello 10.29 (EEST)
- Hei,
- Artikkelia nyt laajennettu huomattavasti mm. discografia ja lähteet lisätty. Mia Pelkonen (keskustelu) 4. toukokuuta 2023 kello 17.40 (EEST)
- Tiedoille pitää merkitä lähteet viitteinä eli mikä tieto on mistäkin peräisin, kuten muissakin artikkeleissa. Levyt ovat omakustanteita ("Muusikko Heikki Hallanoro vastaa Nisperon musiikista.") En näe wikipeedstä merkittävyyttä. --Abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2023 kello 20.20 (EEST)
- Nisperon toimintaa pyörittää kylläkin Kalevan artikkelin perusteella Jarmo Stoor. Kustantamo on perustettu Kansan Tahdon artikkelin perusteella vuonna 2008, ja se on keskittynyt enemmänkin (marginaali)kirjallisuuteen kuin musiikkiin. Kommentissasi lainaama lause viittaa juuri tähän eikä omakustanteisuuteen. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 4. toukokuuta 2023 kello 20.57 (EEST)
- Taustaksi sille, että Hallanoron levyn on julkaissut Nispero, tuo lause kertoo, että Hallanoro vastaa Hallanoron levyjen julkaisemisesta Nisperossa. En osaa sitä muuksi tulkita. Ja koska kyse ei siis sinunkaan mukaan ole edes levy-yhtiö, Hallanoron levyjä ei voi pitää merkittävyyden perusteena. Yrityksen ei sen oman ilmoituksen mukaan ei ole tarkoitus tuotaa taloudellista tulosta. Kyse on kai siis harrastuksesta, tai se on, kuten se sanoo itse "kulttuurikummi". Liiketulos 6000 euroa viimeksi julkaistulta kaudelta kertoo samaa [1]. --Abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2023 kello 22.18 (EEST)
- Heikki Hallanoron levyt eivät ole omakustanteita. Nispero Kustannus on kirjailija Jarmo Stoorin kustannusyhtiö, jonka kirjoihin Heikki Hallanoro on säveltänyt musiikkia Jarmo Stoorin tilauksesta.
- Heikki Hallanoro ei ole töissä kyseisessä firmassa, vaan Nispero julkaisi Heikki Hallanoron romaanin Viivalla sekä sen mukana tulleen musiikkialbumin Säveltar. Tämän jälkeen Heikki Hallanoro on tehnyt musiikkia lähes jokaiseen Nisperon kirjaan ja Nispero on julkaisi myös Heikin kakkosalbumin Huurrehelmet, koska se liittyi kustantamon julkaisemaan kirjaan Viivalla. Kolmas albumi Perhosten Nektaria puolestaan liittyy Heikki Hallanoron tulevaan samannimiseen romaaniin https://desibeli.net/arvostelu/8554.
- Jarmo Stoor on Nispero Kustannuksen omistaja, kustannustoimittaja. Sen päätoimiala on kirjojen kustantaminen, mutta se on julkaissut kirjoihinsa liittyvää musiikkia, joka on kaikki Heikki Hallanoron säveltämiä. Mia Pelkonen (keskustelu) 5. toukokuuta 2023 kello 08.31 (EEST)
- Näin tosiaan on, että artistien ja yhtyeiden suhteen merkittävyyden suuntaviivana on pidetty albumin julkaisemista tunnetun levy-yhtiön kautta. Toisaalta pienenkin levy-yhtiön kautta julkaiseet artistit, jos ovat saavuttaneet listamenestystä, on katsottu merkittäviksi. Tässä tapauksessa julkaisijaa ei varsinaisesti voi pitää tunnettuna levy-yhtiönä. Merkittävyys voi toki tulla muutakin kautta, esimerkiksi huomattavan laajan tunnettuuden kautta, mutta artikkelista ei nyt oikein löydy perustetta säilyttämiseen. Ja vielä se, että merkittävänä kirjailijana pidetään tunnetun kustannusyhtiön kautta julkaisseita kirjailijoita. Tässä on tietysti liukumaa, milloin on kyseessä marginaalisempi julkaisija ja missä tunnetun kustannusyhtiön raja menee. Tämä ei välttämättä näytä merkittävältä kustannusyhtiöltä. Ymmärtääkseni kyseessä on yritys, jonka toimiala on Kahvilat ja kahvibaarit.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2023 kello 08.46 (EEST)
- Heikki Hallanorolta julkaistua musiikkia voidaan verrata elokuvamuusiikkiin, onhan se toiseen taidemuotoon kytkeytynyttä, tässä tapauksessa romaanikirjallisuuteen. Niinpä tavallinen levy-yhtiö ei ole sen luonnollisin julkaisupaikka, kuten ei ole elokuvamusiikillekaan, vaan sen julkaisijoita ovat elokuyhtätiöt tai niiden alaiset levy-yhtiöt. Niin on tässäkin tapauksessa. Musiikin julkaisija on kirjakustantamo, kuten soundtrackeille elokuvayhtiöön kytkeytyvä toimija.
- Heikki Hallanoron kirjoihin sävellettyä musiikkia kuullaan äänikirjoissa (Esim. Sieluhäkki, Jarmo Stoor), jotka on on julkaistu Storytel:in, BookBeatin ja ElisaKirjat -kaltaisissa palveluissa (Elisa Kirja, Storytel), ja käynyt aikanaan läpi tarkan seulan.
- Tällainen monitaiteellisuus oli julkaisuajankohtana ennenkuulumatonta - ja on hyvin harvinaista edelleen, että äänikirjoissa on suoraan kyseiseen tekstiin sävellettyä musiikkia eli lukija lukee tekstiä musiikin tahtiin.
- Mielestäni tämä on jo yksistään merkittävää - kun tehdään jotain mitä ei ole ennen tehty.
- Ja kuinka monta muuta taiteilijaa tulee mieleen, ei pelkästään Suomesta vaan koko maailmasta, joka olisi säveltänyt romaaninsa jokaiseen lukuun laulun, ja laulujen antaessa nimen kirjan jokaiselle luvulle. Kyseessä olevan Viivalla-kirjan lopussa lyriikkakokoelma ja kirjan mukana CD. Ja Heikillä on tekeillä toinen samanlainen romaanin ja musiikkialbumin kokonaisuus.
- Nispero Kustannus on pienkustantamo, jonka teoksia on palkittu ja heidän kirjailijoilleen myönnetään esim. apurahoja.
- Nispero toimii yhdessä Suomen suosituimmista kesäkahviloista, Tähtitornin kahvilan ja Kesäkirjakaupan yhteydessä, mistä johtuen toimialana myös Kahvilat ja kahvibaarit. Mia Pelkonen (keskustelu) 5. toukokuuta 2023 kello 12.54 (EEST)
- Tietosanakirjamerkittävyys ei tule suoraan siitä, että tekee jotain, mitä ei olisi ennen tehty. Aihetta pitäisi olla käsitelty aiheesta riippumattomissa toimituksellisesti uskottavissa lähteissä huomattavan laajasti ja merkittävyys sitä kautta tunnustettu. Näitä lähteitä olisi hyvä saada viitteiksi. Myös saadut merkittävät palkinnot ja tunnustukset voivat osoittaa taiteilijan merkittävyyttä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2023 kello 13.33 (EEST)
- Näin tosiaan on, että artistien ja yhtyeiden suhteen merkittävyyden suuntaviivana on pidetty albumin julkaisemista tunnetun levy-yhtiön kautta. Toisaalta pienenkin levy-yhtiön kautta julkaiseet artistit, jos ovat saavuttaneet listamenestystä, on katsottu merkittäviksi. Tässä tapauksessa julkaisijaa ei varsinaisesti voi pitää tunnettuna levy-yhtiönä. Merkittävyys voi toki tulla muutakin kautta, esimerkiksi huomattavan laajan tunnettuuden kautta, mutta artikkelista ei nyt oikein löydy perustetta säilyttämiseen. Ja vielä se, että merkittävänä kirjailijana pidetään tunnetun kustannusyhtiön kautta julkaisseita kirjailijoita. Tässä on tietysti liukumaa, milloin on kyseessä marginaalisempi julkaisija ja missä tunnetun kustannusyhtiön raja menee. Tämä ei välttämättä näytä merkittävältä kustannusyhtiöltä. Ymmärtääkseni kyseessä on yritys, jonka toimiala on Kahvilat ja kahvibaarit.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2023 kello 08.46 (EEST)
- Merkittävä suuntaviivojen mukaan per Viivalla -kirja. --Zache (keskustelu) 5. toukokuuta 2023 kello 13.03 (EEST)
- En pitäisi itsestäänselvänä, että Nispero Oy täyttää suuntaviivoissa tarkoitetun "tunnetun kustannusyhtiön" kriteerin. Suuntaviivojen esimerkkiluettelossa Ajatus, Atena, Like ja Teos ovat pienimmät mainitut. Aihe ei ole mielestäni saanut huomattavan laajaa käsittelyä aiheesta riippumattomissa toimituksellisesti uskottavissa lähteissä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2023 kello 13.24 (EEST)
- Mun mielestä olennainen seikka kustannusyhtiöissä on, että ne toimitettu jonkun kustantajan toimesta. (ts. siellä on henkilöitä jotka valitsee mitä kirjoja kustannetaan, tekee toimitustyötä, oikolukua, taittoa yms) eli siellä on ammattitaitoa tuon suhteen. Kustantamo sinänsä voi olla pienkustantamo ja yleensä onkin kun puhutaan marginaalisemmista kirjallisuuden alueista. --Zache (keskustelu) 5. toukokuuta 2023 kello 14.22 (EEST)
- Marginaalisen kirjallisuuden kustantajat tosiaan eivät välttämättä ole kustannusyhtiöitä siinä mielessä että ne välttämättä olisivat yhtiöitä. Usein kyseessä on yhden henkilön esimerkiksi toiminimellä harrastama pienimuotoinen tekeminen. Tällaista kautta julkaisevat henkilöt voivat olla merkittäviä kirjailijoina tai muun taiteen tekijöinä, mutta silloin merkittävyys käy ilmi jotain muuta kautta, esim. siten että henkilöt ovat jotenkin tunnustettuja, palkittuja, laajasti tiedettyjä ja heidän tekemisistään on vakavasti otettavaa arviointia ja sitä kautta kelvollista lähteistystä. Tunnetun kustannusyhtiön kriteeri on minun ymmärryksessäsi tarkoitettu kuvaamaan sellaista tilannetta, jossa kustantaja on niin vakuuttava, että merkittävyyskeskustelua ei ole tarpeen käydä, eli kun taustakoneisto on riittävän iso. Jos olisi tarkoitettu väljempää käytäntöä, niin tunnettu-sana olisi korvattu jollain muulla, mahdollisesti jopa kustannusyhtiökin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 6. toukokuuta 2023 kello 18.10 (EEST)
- No eipä vakuuta, varsinkin kun tämä Nispero ei ole tunnettu kustannusyhtiö.--93.106.13.207 6. toukokuuta 2023 kello 21.15 (EEST)
- Monella tavalla viivalla. Kun minäkin olen kuullut vaikkei ole henkilökohtainen tuttava ja vaikka on kulttuuria niin se puoltaa, ja rajatapaukset lienee syytä säilyttää. --Höyhens (keskustelu) 7. toukokuuta 2023 kello 20.43 (EEST)
- No eipä vakuuta, varsinkin kun tämä Nispero ei ole tunnettu kustannusyhtiö.--93.106.13.207 6. toukokuuta 2023 kello 21.15 (EEST)
- Marginaalisen kirjallisuuden kustantajat tosiaan eivät välttämättä ole kustannusyhtiöitä siinä mielessä että ne välttämättä olisivat yhtiöitä. Usein kyseessä on yhden henkilön esimerkiksi toiminimellä harrastama pienimuotoinen tekeminen. Tällaista kautta julkaisevat henkilöt voivat olla merkittäviä kirjailijoina tai muun taiteen tekijöinä, mutta silloin merkittävyys käy ilmi jotain muuta kautta, esim. siten että henkilöt ovat jotenkin tunnustettuja, palkittuja, laajasti tiedettyjä ja heidän tekemisistään on vakavasti otettavaa arviointia ja sitä kautta kelvollista lähteistystä. Tunnetun kustannusyhtiön kriteeri on minun ymmärryksessäsi tarkoitettu kuvaamaan sellaista tilannetta, jossa kustantaja on niin vakuuttava, että merkittävyyskeskustelua ei ole tarpeen käydä, eli kun taustakoneisto on riittävän iso. Jos olisi tarkoitettu väljempää käytäntöä, niin tunnettu-sana olisi korvattu jollain muulla, mahdollisesti jopa kustannusyhtiökin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 6. toukokuuta 2023 kello 18.10 (EEST)
- Mun mielestä olennainen seikka kustannusyhtiöissä on, että ne toimitettu jonkun kustantajan toimesta. (ts. siellä on henkilöitä jotka valitsee mitä kirjoja kustannetaan, tekee toimitustyötä, oikolukua, taittoa yms) eli siellä on ammattitaitoa tuon suhteen. Kustantamo sinänsä voi olla pienkustantamo ja yleensä onkin kun puhutaan marginaalisemmista kirjallisuuden alueista. --Zache (keskustelu) 5. toukokuuta 2023 kello 14.22 (EEST)
- En pitäisi itsestäänselvänä, että Nispero Oy täyttää suuntaviivoissa tarkoitetun "tunnetun kustannusyhtiön" kriteerin. Suuntaviivojen esimerkkiluettelossa Ajatus, Atena, Like ja Teos ovat pienimmät mainitut. Aihe ei ole mielestäni saanut huomattavan laajaa käsittelyä aiheesta riippumattomissa toimituksellisesti uskottavissa lähteissä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2023 kello 13.24 (EEST)
- Legendaarinen saksalainen levy-yhtiö Mons Records on julkaissut Heikiltä albumin Soul Songs, jota on kuunneltu muutamassa kuukaudessa jo yli 130 000 kertaa, yksin Spotifyssa. Heikki kuuluu tällä hetkellä kuunnelluimpien suomalaisten pianistien joukkoon.
- Mons Recordsille ovat levyttäneet mm. Duke Ellingtonin ja Ella Fitzgeraldin trumpetisti Clark Terry, tai Peter Gabrielin, Stingin ja Joni Mitchellin rumpali Manu Katchè, sekä Buddy Richin, Tito Puenten ja Jaco Pastoriuksen riveistä tuttu saksofonisti Bob Mintzer. Mia Pelkonen (keskustelu) 21. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)