Keskustelu:Öljyhuippu/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Öljyekonomia

"Huipun jälkeen toinen merkittävä käännekohta tapahtuu, kun öljyn tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin tuotetusta öljystä saadaan. Tällöin öljykenttä yleensä hylätään."

• Öljykentän hylkääminen riippuu omistajan vaihtoehdoista, siitä, paljonko uuden kentän perustaminen maksaa verrattuna öljynhintaan. Vanhoja kenttiä kannattaa hyödyntää vähäisemmälläkin saannolla, mikäli hinta on korkea, koska siihen on jo investoitu. Uuden kentän aloittamisaskel on korkeammalle, koska siihen pitää vielä investoida.

• • Niin, tuossahan lukee "öljyn tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin tuotetusta öljystä saadaan". Jos tuottamiseen käytetyn energian hinta on sama kuin öljystä saadun energian hinta, väite pitää paikkansa riippumatta kentän iästä ym. tekijöistä (tuottaminen maksaa enemmän kuin tuotos: hylätään). Tietysti voi olla ei-energiantuotannollisia syitä tuottaa öljyä (esimerkiksin jonkin muun tuotteen raaka-aineeksi), vaikka energiaa tuotannossa kuluu enemmän kuin saadaan. Tästä ei kuitenkaan ole vielä kokemuksia. --Tere 22. huhtikuuta 2007

Käyrän malli

"öljyn kokonaistuotanto noudattaa logistista käyrää" taitaa olla väärin. Muistaakseni sen pitäisi logistisen käyrän kertymä- tai tiheysfunktio tai jotain sinne päin.

-- muutettu: käyrä on laskettu logistisen funktion avulla, mutta ei kai itse ole logistinen...--tere 21. syyskuuta 2007 kello 12.37 (UTC)

[1]

-- Käyrä on muuten aika lailla vanha, se ulottuu vuoteen 2003, kulutus on tällä hetkellä (2005 kesäkuussa) 83.8, ennuste 86.8 loppuvuoteen. Vaan ken nuo taulukoiden piirrot taitaa lienee parempi muutoksen tekemään :) --sd 21. kesäkuuta 2005

Toinen hyvä käyrä olisi hintakehitys. Live-linkki www.nymex.com osoittaa raakatavarapörssiin, josta näkee myös päivän hinnat sekä hinnan kehityksen. --sd 3. elokuuta 2005

Arkistoitu vertaisarviointi 1

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Öljyhuippu

Suomensin artikkelin englanninkielisestä Wikipediasta. Öljyhuippu voi toteutuessaan olla todellinen uhka Suomelle, mutta siitä ei ole tiedotusvälineissä sanottu juuri mitään. Olisi mukavaa jos edes Wikipedia mainitsisi asiasta. Artikkelissa ei ole mitään hienoja kuvia, mutta asiaa on sitäkin enemmän. Linkit artikkelin lopussa ovat kaikki valitettavasti englanninkieliä, mutta en tiedä asiasta muuta suomenkielistä nettisivua tai kirjaa kuin syyskuu11 salaliitto sivun. --Tuike 4. maaliskuuta 2005 kello 21:04 (UTC)

• Artikkeli on oikein hyvä, mutta jonkin verran kannattaa vielä käydä kieltä läpi. Lisäksi linkkilista on mielestäni turhan pitkä. Sitä kannattaisi tiivistää ollennaisimpiin. --Samulili 8. maaliskuuta 2005 kello 20:01 (UTC)
  • Nyt on ainakin linkkejä karsittu siten, että Hubbertin teoriaa kannattavia ja vastustavia linkkejä on yhtä paljon. --Tuike 9. maaliskuuta 2005 kello 08:34 (UTC)
• Saisko käppyrän tai edes taulukon öljyn käytöstä. --Aulis Eskola 8. maaliskuuta 2005 kello 20:20 (UTC)
  • Lisäsin öljyn tuotantokäyrän sinne. --Tuike 9. maaliskuuta 2005 kello 10:47:13 (UTC)
• Nyt kun tämä on ehdolla suositelluksi, kävin tämän vähän huolellisemmin läpi. Kaiken kaikkiaan onnistunut artikkeli ja hyvä lisä suositeltuihin sivuihin. Listaan tässä vielä muutamia pikkujuttuja, joita voisi ehkä viilata. Kieli tuntui vähän kankealta ilmeisesti käännöksen jäljiltä ja muokkasin sitä aika rankalla kädellä, toivottavasti parempaan suuntaan. Se kaipaisi varmasti vielä lisääkin oikolukua. Kuvia on tällä hetkellä yksi käppyrä ja lisäämäni tankkerin kuva. Tästä aiheesta on tietysti vaikea keksiä hyviä kuvia, mutta ehkä jotain kuitenkin. Etsin vielä itse jotain sopivaa. Punaisia linkkejä on aika paljon, niille pitäisi tehdä jotain. Osa luonnontieteellisestä aineistosta oli selitetty vähän nurinkurisesti, niitä muotoiluja voisi ehkä vielä hioa. Mutta kuten sanottua, nämä nyt ovat lähinnä yksityiskohtia, suuret linjat on kunnossa. --Hasdrubal 7. huhtikuuta 2005 kello 19:57:51 (UTC)

Lukemista

• • Lisäsin päivittäisiin uutisiin viittaavan linkin, dokumentti näyttää olevan muutenkin aika lailla jäljessä vs. nykytilanne eli n. 84 on nykykulutus. Alkuperäisen kirjoittajan kannattaisi lukea nuo kuukausiraportit aspon sivuilta. --sd 15. huhtikuuta 2005 kello 15:52:13 (UTC)
    • Joo olen lukenut. Yksi mitä pitää tarkkailla on se milloin Aspo ennustaa öljyhuipun tapahtuvan, sillä uusimmassa uutiskirjessä on luvattu lisäennustuksia piakkoin. --Tuike 16. huhtikuuta 2005 kello 18:00:49 (UTC)

Uusiutuvat energialähteet

Tämä sisälsi virheelistä tietoa, kuten mm. motivan sivuilta näkee elikkä moottoreihin ei voi ilman muutoksia käyttää puhdasta biopolttoainetta. 5-10% blandaus onnistuu, mutta esim. puhdas biodiesel hyytyy lämpimämmässä kuin petroolipohjainen ja on korrosoivampaa ja pilaantuvampaa eli vaatii säilytysmuutoksia. Hyvä ulkomainen saitti on myöskin biodiesel.org elikkä http://www.biodiesel.org/resources/biodiesel_basics/default.shtm kertoo asiasta tarkemmin. Biodiesel ei myöskään ole ainoa biopolttoaine vaan etanoli- ja alkoholipohjaisia on, siksi yleistys.

Lisäksi muokkasin muita uusiutuvia lähteitä ja pistin pari mielenkiintoista uutta lähestymistapaprojektia perinteisten myllyjen lisäksi - aspon sivut antavat mielellään kovin negatiivisen maailmanlopun tunnelman siitä että öljy loppuu ja maailmantalous romahtaa, vaikka maailmalla on kova panostus uusiutuviin energialähteisiin ja öljyriippuvuuden vähentämiseen - öljykriisin v70 aikana Suomi oli paljon riippuvaisempi öljystä kuin nyt. Kun vaan vielä lopettaisivat autoilijoiden rankaisemisen biopolttoaineiden käytössä (=20-kertainen dieselvero jos et käytä bensaa/dieseliä).

--sd 15. huhtikuuta 2005 kello 16:32:13 (UTC)

Tämä artikkeli on pääosin käännös vastaavasta englanninkielisestä versiosta. Sen sävy oli vielä apokalyptisempi. Hienoa, että olet tarkistanut faktoja. Tällä hetkellä ASPO:n sanomisiin nojataan artikkelissa aika voimakkaasti. Lähteiden monipuolistuminen on siis tärkeää. Lisäksi olisi hyvä, jos joku täsmentäisi ASPO:sta kertovaan artikkeliin mitkä tämän yhdistyksen motiivit ja sidosryhmät mahtavat olla. Onko se puolueeton asiantuntijaorganisaatio vai mitä? Tämä ei ilmene edes vastaavasta englanninkielisestä artikkelista selvästi. --Hasdrubal 15. huhtikuuta 2005 kello 13:54:05 (UTC)

Vastapelurit

Tuo on mielenkiintoinen kysymys. Olen seurannut muutaman vuoden heidän tiedoituksiaan ja olen huomannut että aspo jo joko vähättelee tai vääristelee muita energiamuotoja, varsinkin uutta teknologiaa, mutta toisaalta tuo aika hyviä artikkeleita öljyalalta.

Aspo koostuu sanojensa mukaan tiedemiehistä ja yliopistojen tutkijoista. Vähän syvemmältä kun katsoo on moni myös ympäristöradikaali. Kyseessä voi olla myös eipäs-juupas keskustelu jossa akateeminen maine on kyseessä. Aspo myös käy aika aktiivisesti myymässä itseään ja järjestelee konferensseja ympäri maailmaa eikä taatusti ilmaiseksi.

Kyseessä voi myös olla tuomiopäivällä rahastaminen vähän samaan tapaan kuin v2000-ongelma. Tuomiopäivä myy hyvin niille jotka kehittävät varajärjestelmiä - heikot teollisuusalat voivat yhtäkkiä olla hyvin kysyttyjä. Kyseessä voi olla myös ongelman kärjistäminen niin että saadaan aikaan vihreä vallankumous. Veikkaisin ettei ole yhtä totuutta vaan monien intressien summa, aspo on aika hajallaan, mutta tuskinpa se pahantahtoisuuttaan on olemassa.

Vastavaikuttajia lienee paljon, sillä koska jos öljy vaihtuukin biopolttoaineeksi jota voidaan tuottaa paikallisesti niin opec menettää valtansa ja sen omaisuus hupenee. Öljy-yhtiöiden kilpailu lisääntyy kun polttoainetta voi tuottaa ja jaella muukin kuin öljyjalostusketjun omistaja. Autoteollisuus on kytköksissä öljyteollisuuteen ja öljy-yhtiöt omistavat jakeluketjun (bensa-asemat, tankkiautot ja tankkerit). Maat, jotka eivät omista öljyä voivat alkaa tuottaa biopolttoaineita esim. biodieseliä levästä (uusin saavutus) ja öljyllä kiristävät/vallitsevat maat voivat menettää vaikutusvaltansa. Yksi esimerkki on IEA (international energy agency) joka on ylioptimistinen puolestapuhuja.

Keinoja vastavaikuttaa on puhua energiatiheydestä, joka ei merkitse käytännössä mitään kun polttoainetta alkaa saada enemmän, syttyvyydestä joka hoidetaan lisäaineilla kuten arktinen diesel nyt, siitä ettei tuulta ja aurinkoa voi säädellä, vaikka niitä kannattaakin käyttää esim. vedyn erottamiseen ja toisiaan täydentävinä, pinta-alan ottamiselta pois maanviljelykseltä vaikka biopolttoaineisiin käytetään levää, selluloosaa, rasvajätteitä, kaatopaikkoja eikä ihmisravinnoksi kelpaavia tuotteita.

Kaikenkaikkiaan puolueeton foorumi asiasta olisi hyväksi, mutta en tiedä mitään sellaista.

--sd 18. huhtikuuta 2005 kello 11:23:13 (UTC)

Uusien energiamuotojen "vähättely ja vääristely" on sinänsä paikallaan, koska öljy oikeastaan mihin tahansa muuhun energiaan verrattuna lähes ilmaista (todella halpaa) ja monikäyttöistä. Sen korvaaminen esim. ydinenergialla ja vedyllä autoissa vaatisi maailmanlaajuisesti satoja uusia ydinvoimaloita, eikä ole realistista, jos huippu ei ole tulossa todella pitkän ajan kuluttua ja se myös tiedostetaan ajoissa.

Useimmat ASPO:n jäsenistä taas eivät ole ympäristöradikaaleja (käsitykseni mukaan), vaan öljyalalta tai todellakin tiedemaailmasta tulleita. Maailmanpelastushenkeä ja pientä "doom and gloomia" kyllä, mutta aihekin on todella vakava. Hieman ristiriitaisia kommentteja siis, mutta Y2K:nkin suurimmat ongelmat luultavasti vältettiin varautumisen ansiosta, öljyhuipusta ei liikaa tietoa ole liikkeellä, ja voi olla että on jo liian myöhäistä talousongelmien välttämisen kannalta.

Käytännössä kyse on myös aikataulusta: saadaanko koneet vaihdettua tarpeeksi nopeasti, jos huippu tulee lähitulevaisuudessa, ja miten talous reagoi. ASPO ei ehkä ole "objektiivisin mahdollinen" (täysi objektiivisuus ei ole mahdollistakaan), mutta ehdottomasti parempi kuin monet ongelman kieltäjät, jotka eivät ole edes aiheeseen perehtyneet tai vihjeettömät taloustieteilijät. --Kpe 26. huhtikuuta 2005 kello 20:19:36 (UTC)

Ydinvoima ei ole realistinen vaihtoehto, koska polttoainetta on OECD'n mukaan nykyvoimaloille n. 40 vuodeksi. Jos voimaloita tehdään lisää, polttoaine kuluu yhtä lailla nopeammin ja seuraa nopea uraanipiikki.

Mitä ilmaisuuteen tulee, niin sitä se ei ole enää eikä kovin halpaakaan, kuten viime aikoina on osoittautunut kun kysyntä on ylittänyt tarjonnan. Suuri osa eri energiamuotojen edullisuudesta johtuu niiden subventoinnista. Suomessa tuetaan öljyä, kivihiiltä, tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Jos tukiaiset poistettaisiin, keikahtaisi energian edullisuus aika lailla. Biodiesel on tällä hetkellä n. 30% halvempaa kuin petrodiesel ja alkoholi on samaa luokkaa kuin bensiini.

-- Alkoholi (etanoli) on itse asiassa n. puolet halvempaa. --sd 21. kesäkuuta 2005

Toisaalta enpä tiedä onko aiheellista odottaa loppuuko joku ja jos niin milloin loppuu. Öljy on kuitenkin rajallinen luonnonvara ja tuontitavaraa levottomilta alueilta. Parempi että on vara- tai korvaava järjestelmä kuten Brasiliassa, jossa ollaan vakvasti siirtymässä alkoholipolttoaineisiin.

Siinä olen kyllä yhtä mieltä kanssasi että vedyn käyttö autoissa pistäisi koko autokannan uusiksi ja se ei ole realistista. Sen sijaan biodiesel on hyvinkin helposti käyttöönotettavissa pikkutöillä, joten diesel-auton omistajat pääsevät vähällä. Bensa-autojen omistajilla onkin sitten isompi asia edessä, sillä heillä on edessään moottorin vaihto, mutta sekin onnistunee.

Toisaalta jos meillä on selvä käsitys siitä että piikkiä ei ole tulemassa pitkään aikaan niin miksi kummassa autotehtaat kehittävät vetyautoja, Suomessa kokeillaan tälläkin hetkellä valtiolla blandausta biodieseliin/alkoholiin ja maailman johtajat lausuvat kuorossa että kysyntä ylittää tarjonnan ja että tarjonta on hiipumassa ?

Verokohtelun muuttaminen auttaisi mielestäni parhaiten.

--sd 27. huhtikuuta 2005 kello 11:23:13 (UTC)

Yksi lisäkommentti : sama juttu tietysti noissa bensa-autoissa kuin vetyautoissakin. Vaikka moottorin (ja polttoainejärjestelmän sekä tankin) vaihtoon olisi varaa niin onko niitä saatavilla tarvittavassa mittakaavassa.

--sd 27. huhtikuuta 2005 kello 17:01:13 (UTC)

Bensa-autot ovat tosiaan eräänlainen ongelma. Mutta vaikka öljyn hinta esim. nelinkertaistuisi nopeasti, se rajoittaisi yksityisautoilua, mutta tärkeimmät kuljetukset saataisiin silti luultavasti hoidettua ja julkisilla tai junilla liikuttua. Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että yksityisautoilu tulee varmasti vähenemään rajusti ja ehkä pysymäänkin alhaalla.

Yleisen energiapolitiikan tasolla kannattaisi varmaankin panostaa paljon ja nopeasti vaihtoehtoisiin ja uusiutuviin energiamuotoihin (aurinko- ja tuulivoima kai etupäässä) tukipolitiikalla ja alkaa nostamaan bensaveroa samalla esim. hybridejä, maakaasua ja vetyä (?) tukien. Onneksi Suomessa energiantuotannosta muistaakseni vain muutama prosentti tapahtuu öljyn avulla.

27.4.2005 tuli muuten MTV3:n 45 minuuttia -ajankohtaisohjelmassa hyvä juttu peak oilista, "Halvan öljyn aika on ohi". Katseltavissa myös netissä, mutta se maksaa.

--Kpe 28. huhtikuuta 2005 kello 10:54:24 (UTC)

Nimimerkki sd kirjoitti:

"Ydinvoima ei ole realistinen vaihtoehto, koska polttoainetta on OECD'n mukaan nykyvoimaloille n. 40 vuodeksi. Jos voimaloita tehdään lisää, polttoaine kuluu yhtä lailla nopeammin ja seuraa nopea uraanipiikki."

Tuohon lukuun on laskettu nykyhinnoilla taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävät uraanireservit. Kylmän sodan jälkeen uraanin hinta romahti, koska kylmän sodan varastoja tuli runsaasti markkinoille. Kun uraanin hinta nousee, taloudellisesti hyödynnettävät reservit moninkertaistuvat, mikä ei kuitenkaan juurikaan nosta ydinsähkön hintaa, koska ydinsähkön kustannuksista polttoaineen osuus on pieni. Uraanin hinnan kaksinkertaistuminen nostaisi ydinsähkön hintaa vain noin 5-10 prosenttia.

-- Hinnan nouseminen ei ole merkityksellistä vaan se hetki jolloin kysyntä ylittää tarjonnan. Ja se, suostuvatko amerikan intiaanit vielä kaivamaan sitä reservaateistaan. Esim. erään reservaatin väestöstä 20% on kuollut uraanin kaivuun aiheuttamiin sairauksiin. Joka tapauksessa suurimmat valtiot kuitenkin ottavat siitä leijonanosan, esim. USA tuskin sallii vientiä yli oman tarpeensa. Ydinvoiman lisääminen on populistista mutta ei ratkaisu pidemmälle tähtäimelle koska yhden voimalan tekeminen vie vuosia ja suunnattomia rahapanoksia. --sd 21. kesäkuuta 2005

"Mitä ilmaisuuteen tulee, niin sitä se ei ole enää eikä kovin halpaakaan, kuten viime aikoina on osoittautunut kun kysyntä on ylittänyt tarjonnan. Suuri osa eri energiamuotojen edullisuudesta johtuu niiden subventoinnista. Suomessa tuetaan öljyä, kivihiiltä, tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Jos tukiaiset poistettaisiin, keikahtaisi energian edullisuus aika lailla. Biodiesel on tällä hetkellä n. 30% halvempaa kuin petrodiesel ja alkoholi on samaa luokkaa kuin bensiini."

Selitäpä miten Suomessa tuetaan öljyn käyttöä. Suomessahan päinvastoin verotetaan bensiiniä ja dieselöljyä todella ankarasti!

-- Biodiesel on vapautettu verosta vuoden 2005 alussa. Kuka tahansa saa tuottaa sitä kunhan rekisteröityy tuottajaksi. Kts. http://www.biodiesel.fi/ Nykysuuntaus on pikemminkin käyttöä edistävä ja sitä paitsi tulee EU'n direktiivistä lisätä biopolttoaineiden saatavuutta. Suurin vaikeus on, että se täytyy hakea tuottajilta eivätkä öljykartellien omistamat bensa-asemat tuo sitä saataville omille asemilleen. --sd 21. kesäkuuta 2005

"Toisaalta enpä tiedä onko aiheellista odottaa loppuuko joku ja jos niin milloin loppuu. Öljy on kuitenkin rajallinen luonnonvara ja tuontitavaraa levottomilta alueilta. Parempi että on vara- tai korvaava järjestelmä kuten Brasiliassa, jossa ollaan vakvasti siirtymässä alkoholipolttoaineisiin."

Biodieselin ja alkoholin energiahyötysuhde (= saatu energia/tuottamisen energiakustannukset) on fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan verrattuna surkea. Öljy- tai hiilipohjaisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla onnistuu vain harvaanasutuissa maissa, joissa on ympäri vuoden runsaasti auringonpaistetta, siis juuri sellaisissa kuin Brasilia.

-- Ei pidä paikkaansa. Tuottajamaa voi harjoittaa vientiä ja toisin kuin öljyssä, kaikki maat pystyvät tuottamaan etanolia, metanolia tai biodieseliä ja olla viejiä. Ennustetaankin Afrikan olevan jatkossa merkittävä etanolin viejä. Huono hyötyaste voidaan hoitaa autoissa esim. turbolla, esim. Saab julkisti etanoliautonsa kesäkuussa 2005. Etanolia voidaan sitä paitsi tuottaa selluloosasta. Tuo lausuma on kotoisin öljykartellien lobbauksesta, koska heidän jakeluverkostonsa ja infransa perustuvat öljyn jakeluun eivätkä he halua uusia pelureita markkinoille. Autoissa suuntaus näyttää olevan kohti etanoli/vetyhybridejä, joissa sähkömoottori on liikuttava väline ja lisäteho tuotetaan esim. etanolilla. --sd 21. kesäkuuta 2005

"Siinä olen kyllä yhtä mieltä kanssasi että vedyn käyttö autoissa pistäisi koko autokannan uusiksi ja se ei ole realistista. Sen sijaan biodiesel on hyvinkin helposti käyttöönotettavissa pikkutöillä, joten diesel-auton omistajat pääsevät vähällä. Bensa-autojen omistajilla onkin sitten isompi asia edessä, sillä heillä on edessään moottorin vaihto, mutta sekin onnistunee."

Biodieselin ja etanolin tuotanto vaatii runsaasti energiapanoksia mm. väkilannoitteiden muodossa. Näkemieni lukujen mukaan biopolttoaineiden energiahyötysuhteet vaihtelevat välillä 0.7 - 1.7 eli ne voivat hyvissä olosuhteissa olla juuri ja juuri kannattavia. Se taas tarkoittaa, että maaöljyn korvaaminen niillä edellyttäisi parhaimmillaankin todella valtavia peltoaloja. Esimerkiksi USA:n autokannan polttoainetarpeen tyydyttäminen maissiperäisellä etanolilla vaatisi koko USA:n viljelykelpoisen pinta-alan käyttöön oton. Biodiesel-hommat taitavat olla pohjimmiltaan lähinnä maatalouspoliittista puuhastelua.

-- Selittäisitkö miten selluloosan tai levän tuotanto vaatii väkilannoitteita ? Bioetanolia ja biodieseliä ei tehdä viljasta vaikka öljyala niin lobbaakin, vaan selluloosasta, levästä ja teollisuusjätteistä. Ne väkilannoitteet muuten tehdään maakaasusta, joten öljyhuippu vaikuttaa niihinkin. Mutta loppujen lopuksi kyse ei ole hyötysuhteista vaan siitä että energiaa pitää saada myös siinä tapauksessa että öljyä ei riitä kaikille. Jos siihen ei varauduta, Suomi pysähtyy kriisitilanteessa. Huonompi hyötysuhde ei siinä tapauksessa merkitse mitään. --sd 21. kesäkuuta 2005

Aiheesta muualla

Tämän otsikon alla voidaan keskustella miten aiheesta muualla alue pysyisi järjestyksessä, ettei tule liikaa linkkejä, kuten englanninkielisellä puolella, joka on varsinainen linkkilista.

Olen järjestellyt kirjallisuus osion kokonaan uutteen uskoon, koska se oli mielestäni liian täynnä. Siellä on nyt Heinbergin kirjat, jotka olen molemmat lukenut ja todennut hyväksi. ISBN numero viittaa brittiversioon, jota luultavasti saa Suomesta käsin paremmin. Deffeyesin uusinta kirjaa on kehuttu öljyhuippu piireissä hyväksi, joten laitoin sen myös kolmanneksi kirjaksi. En ole itse lukenut. Toukokuun lopussa ilmestyy Bushin entisen energianeuvonantajan, Matthew Simmonsin kirja, joka käsittelee Saudi-Arabian öljykenttiä ja niiden ehtymistä. Se kannattaa varmaan lisätä myöhemmin, mutta vasta tämän ilmestymisen jälkeen, kun ollaan todettu onko kirja mistään kotoisin. Hubbert lehtiartikkelin jätin myös, jos joku haluaa penkoa historiaa. --Tuike 28. huhtikuuta 2005 kello 20:42:33 (UTC)

Keskustelusivu oikeaan käyttöön

Toivon, että asiasta kiistelevät osapuolet pitävät mielessään seuraavan neuvon:

On Wikipedia, the purpose of a talk page is to help to improve the contents of the main page, from an encyclopedic point of view. Questions, challenges, excised text (due to truly egregious confusion or bias, for example), arguments relevant to changing the text, and commentary on the main page are all fair play.

Wikipedians generally oppose the use of talk pages just for the purpose of partisan talk about the main subject. Wikipedia is not a soapbox, it's an encyclopedia. In other words, talk about the article, not about the subject. [2]

Jos aiheesta on erimielisyyttä, yksimielisyys aiheesta tuskin syntyy täällä. Sitä vastoin voitte päästä yksimielisyyteen artikkelista, jos tuotte oikeudenmukaisesti esille erilaisia näkökulmia. --Samulili 2. toukokuuta 2005 kello 14:55:45 (UTC)

Epäorgaaninen oljy?

Eikös orgaaninen aine tarkoita sellaista ainetta missä on hiiltä? Luultavasti tuolla siis tarkoitetaan öljyä joka ei ole eläimistä lähtöisin, mutta eikö sanamuotoa voisi korjata? Anteeksi jos olen erehtynyt. --Miihkali 21. kesäkuuta 2005 kello 19:55 (UTC)

Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta aikoinaan jutun tiede sivuille ja käytti nimitystä epäorgaaninen öljy. --Tuike 26. heinäkuuta 2005 kello 19:39:48 (UTC)

"Suositeltu artikkeli"

Tämä pääsi yksimielisesti suositellun artikkelin äänestyksestä läpi. Pankaa vähän rimaa ylemmäksi. Tekstissä on tyhjä otsikko, kirjoitusvirheitä ja Suomesta sanotaan "täällä". --Hautala 5. syyskuuta 2005 kello 14.10 (UTC)

"Esimerkiksi 31.8.2005 tukkuhinta oli 1,159e ja paikallinen huoltoasema myi sitä hintaan 1,299 katteen siis olessa 1,40. Pidemmän ajan hintaseuranta osoittaa, että kun kate laskee alle 12c, nostetaan hintaa siten että katteeksi tulee 14-17c asemasta riippuen ja että tukkihinta on ollut 2005 elokuussa 1,121-1,159."

Onko noissa luvuissa mitään tolkkua? --Hautala 5. syyskuuta 2005 kello 14.25 (UTC)

Eikö niitä voisi muuttaa tai poistaa ihan itse pelkän valittamisen sijaan? Tämäkin artikkeli muuttuu jatkuvasti eri käyttäjien toimesta, joten kirjoitusvirheitä ym. tulee, eikä kaikkia virheitä korjata heti, vaikka se suositelluksi pääsikin. Kyseessä ei tietenkään ole sama versio artikkelista kun silloin. Englanninkielisestä nykyversiosta voi suomentaa lisää, jos siltä tuntuu. --Gomma 7. syyskuuta 2005 kello 17.12 (UTC)

No, suomenkielinen Wikipedia on demokraattinen ja tekijöidensä näköinen. Asiasta olisi yksinkertaisesti saanut paljon kattavamman, paremman ja tietoa-antavamman artikkelin kun olisi suomentanut kokonaisuudessaan suoraan en-wikipediasta. Nyt tämä on vain jonkinlainen ylimalkainen selostus asiasta. --SM 5. syyskuuta 2005 kello 14.44 (UTC)

Kuulostatte jälkiviisailta kun kerran artikkeli oli vertaisarvioinnissakin iät ja ajat :) [3] Tuo Hautalan lainaama kohta on muuten käyttäjä SD:n jotakin omaa (?) muutama päivä sitten lisättyä tutkimusta, jossa ei taida sopia artikkeliin ollenkaan, joten poistin siitä osan. --TBone 5. syyskuuta 2005 kello 15.00 (UTC)

Tämä olikin alunperin suora käännös, sitten tähän on tullut vaikka mitä muutoksia ja enkkuWikinkin artikkeli on muuttunut moneen kertaan aikojen saatossa. --Tuike 5. syyskuuta 2005 kello 18.35 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ei suositellun tasoinen, mutta koitetaan nyt potkia tasoa ylöspäin tai suositelluuslätkä pois. --Miihkali 31. tammikuuta 2006 kello 14.25 (UTC)

Artikkeleiden tason nostaminen on aina hyvä idea, ja se pätee etenkin suositeltuihin artikkeleihin. Mutta nyt jäi epäselväksi mistä kohtaa haluaisit tätä artikkelia parannettavan? --Trainthh 3. helmikuuta 2006 kello 22.24 (UTC)

Vähän myöhässä tulee, anteeksi vain... :(. Mutta syitä ovat ainakin se, että artikkeli on vähän lyhyt, ei varmaankaan kerro kaikkea mitä öljyhuippuun liittyy. Moni kohta on käytännössä tyhjä. --Miihkali 16. helmikuuta 2006 kello 13.43 (UTC)

Vihreä vallankumous

Ehdottaisin vihreästä vallankumouksesta kertovan tekstin muuttamista alla esitettyyn muotoon:

1940-luvulta lähtien elintarvikkeiden tuotannon tehokkuus on kasvanut hyönteismyrkkyjen, lannoitteiden ja maatalouskoneiden ansiosta. Tätä on kutsuttu vihreäksi vallankumoukseksi. Tämän - ja esim. yleismaailmallisen lapsikuolleisuuden laskun - ansiosta väestö on kasvanut paljon viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Hyönteismyrkkyihin käytetään öljypohjaisia hiilivetyjä ja monissa maissa lannoiteteollisuus on riippuvainen sekä raaka-aine - että energialähteenään öljystä ja maakaasusta. Suomessa lannoiteteollisuuden energialähteenä toimii vesivoima. Lannoitteita valmistetaan pääsääntöisesti epäorgaanisista materiaaleista ja ilman kaasuista. Lannoiteteollisuuden pohjana on ammoniakkisynteesi, joka tapahtuu ilman typestä ja vedystä noin 700 C lämpötilassa. Lannoiteteollisuus on hyvin energiaintensiivistä, ja lannoitetehtaat on perinteisesti perustettu Suomessa vesivoimalaitosten yhteyteen.

On arvioitu, että öljyn saatavuuden heikkeneminen ja energian hinnannousu johtaa nykyaikaisen maanviljelyksen romahdukseen ja elintarvikkeiden viennin taantumiseen, josta saattaa seurata jopa nälänhätää. Tällöin kyseessä voi olla liikakansoitus suhteessa energiavaroihin. --Ossi Viljakainen 1. kesäkuuta 2006 kello 04.38 (UTC)

Lähteet

Artikkeli on suositeltu sivu. Kuitenkin siitä monista oleellisista kohdista puuttuu lähde merkintä. Esimerkiksi otsikko "Katastrofi" alkaa sanoin "Eräät epäilevät", eikä kerrota edes ketä nämä "eräät" ovat eikä mitään lähdeviitettä anneta. --128.214.205.4 18. tammikuuta 2007 kello 10.41 (UTC)

Olen samaa mieltä. Laitoin artikkelin äänestykseen SS-statuksen poistosta. Parasta olisi tietysti, että joku ehtisi ja jaksaisi korjata ongelmat. --jkv 18. tammikuuta 2007 kello 16.37 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 3

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Öljyhuippu

Tämä mielenkiintoisesta aiheesta kirjoitettu artikkeli ei mielestäni täytä nykyisiä Suositeltu sivu -kriteereitä. Suurin ongelma on, että artikkelissa on lukuisia väitteitä, joiden esittäjää ei kerrota. Näin ollen tarkistettavuus-kriteeri ei täyty. Lisäksi täsmälliset lähdeviitteet puuttuvat. Myös artikkelin tyylissä olisi korjaamisen varaa, sillä osa asioista on esitetty hieman epätäsmälliseen tai yleistävään sävyyn ja on lähellä uutta tutkimusta. Toivottavasti tämä arviointi innostaa jonkun korjaamaan artikkelin puutteet. --jkv 18. tammikuuta 2007 kello 17.10 (UTC)

Artikkeli on kait suositeltu niin kauan kuin ei ole hävinnyt äänestyksessä statustaan. --O-VMikkelä 25. tammikuuta 2007 klo 12.33 (UTC)

Ei siitä voi äänestää, ennen kuin artikkeli on ollut vertaisarvioinnista. Säädän kohta kuntoon artikkelissa tekstin seassa olevat linkit lähdeviitteiksi. --Velma 26. tammikuuta 2007 kello 15.35 (UTC)

Merkittäviä muutoksia tehty

Vielä jäi tehtäväksi:

• Johdanto on aika pitkä ja ei ytimekäs
• Tarvitaan uudemmat lähteet ja tietojen ajantasaistamista
• Yhdysvalloista löydettiin liuskeöljyä, mikä on lisännyt öljyntuotantoa ja "lykännyt" öljyhuippua -- nykyinen liuskeöljybuumi puuttuu artikkelista kokonaan
• Kysyntä&tarjonta-osiota voisi laajentaa merkittävästi ja lisätä tilastotietoa/kuvaajan -- tarvittaisiin enemmän tietoa historiallisesta hinnankehityksestä ja kysyntä&tarjonta-määristä
• Kritiikkiä-osion ajankohtauumoilua siirretty osioon Ajankohdan ennustaminen, mutta nyt osio on liian pitkä -- jotenkin tuota pitäisi kyetä kiteyttämään ja poistamaan vuoden 2008 hintapiikin yksityiskohtaisuutta
• Markkinaratkaisu-osio on lyhyt ja sitä voisi laajentaa
• Poliittinen ratkaisu -osioon tarvittaisiin lähteitä ja konkretiaa. --Hartz (keskustelu) 27. huhtikuuta 2014 kello 19.11 (EEST)

Toisaalta kannattaa miettiä, voisiko tiedoille olla parempi paikka artikkeleissa Maaöljy tai Öljyntuotanto -- ne voisivat olla artikkelissa pääartikkeleina ja artikkeliin tuotaisiin ydinasioita ja kirjoitettaisiin niistä öljyhuipun näkökulmasta. --Hartz (keskustelu) 27. huhtikuuta 2014 kello 19.15 (EEST)

Artikkelin täytyy olla jotenkin suhteessa artikkeliin Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle -- ehkä se kannattaa yhdistää tähän artikkeliin (aikoinaan eriytetty)? Ehkä tuon artikkelin voisi poistaa? --Hartz (keskustelu) 27. huhtikuuta 2014 kello 19.19 (EEST)