Kesälahti
Kesälahti (ruots. Kesälax) on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunta liitettiin Kiteen kaupunkiin 2013, jolloin Kesälahdella asui 2 326 ihmistä.[3] Kunnan pinta-ala oli 583,08 km2, josta 195,19 km2 oli vesistöjä.[2] Väestötiheys oli 6,00 asukasta/km2. Kesälahden naapurikunnat olivat Kerimäki, Kitee, Parikkala, Punkaharju ja Savonlinna. Aikaisempia naapurikuntia olivat Parikkalaan vuonna 2005 liitetyt Saari ja Uukuniemi sekä Savonlinnaan vuonna 2009 liitetty Savonranta. Kesälahden korkein kohta on Särkvaara.
| Kesälahti | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kitee |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Keski-Karjalan seutukunta |
| Kuntanumero | 248 |
| Hallinnollinen keskus | Kesälahden kirkonkylä |
| Perustettu | 1873[1] |
| Liitetty | 2013 |
| – liitoskunnat |
Kitee Kesälahti |
| – syntynyt kunta | Kitee |
| Pinta-ala |
583,08 km² [2] (1.1.2012) |
| – maa | 387,89 km² |
| – sisävesi | 195,19 km² |
| Väkiluku |
2 326 [3] (31.12.2012) |
| – väestötiheys | 6 as./km² (31.12.2012) |
Vuoden 2006 alussa Kesälahteen liitettiin Parikkalasta 31 hehtaarin laajuinen alue, Sarvisalon saaren itäinen pää, Otrapää. Siihen saakka kuntien rajalinja oli Uudenkaupungin rauhan (1721) mukaisesti viivasuora. Tämän takia Sarvisalon itäisen kärjen väestö oli asunut aluksi Uukuniemen ja sittemmin Parikkalan puolella. Aloite rajansiirrosta tuli asukkailta itseltään, koska yhteydet palveluihin olivat Kesälahden suuntaan tiiviimmät.
Kesälahden nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1950 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Aili ja Niilo Pulkka. Vanha, vuonna 1831 rakennettu puukirkko tuhoutui jatkosodassa 1941 Neuvostoliiton ilmapommitusten sytyttämässä tulipalossa. Vanhan kirkon aikainen kellotapuli on yhä jäljellä.
Kiteen ja Kesälahden valtuustot hyväksyivät kuntaliitossopimuksen 26.4.2012. Kuntaliitos tuli voimaan 2013 alussa ja Kesälahdesta tuli osa Kiteen kaupunkia.[4]
Kylät muokkaa
Hummovaara, Kesälahti, Mehonmäki, Ristlahti-Purujärvi, Suurikylä (Suurkylä), Rasti-Salokylä, Varmo, Totkunniemi, Marjoniemi, Ruokkee, Villala, Sarvisalo (Sarvisaari) ja Rajavaara.
Kesälahden kirkonkylän taajamassa oli vuoden 2019 lopussa 835 asukasta.[5]
Nähtävyyksiä muokkaa
- Kesälahden kotiseutumuseo, Kesälahti
- Lönnrotin petäjä, Hummovaarassa
- Pirunpöytä, Hummovaarassa
Ruokakulttuuri muokkaa
Kesälahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla muikkukeitto ja juustomaito.[6]
Tunnettuja kesälahtelaisia muokkaa
- Helmi Jalovaara, opettaja, toimittaja ja teosofi
- Sami Kero, valokuvaaja, syntynyt Kesälahdella[7]
- Alpo Kupiainen, toimittaja ja suomentaja, syntynyt Kesälahdella 1888
- Kerttu Kupiainen, runoilija, kesäasukas
- Unto Kupiainen, runoilija, kesäasukas 1950-luvulta alkaen[8]
- Oku Luukkainen, DJ, radiojuontaja, kesäasukas
- Pave Maijanen, muusikko, kesäasukas
- Pekka Pennanen, maanviljelijä ja poliitikko
- Simo Rahunen, pesäpalloilija
Lähteet muokkaa
- ↑ Perustietoja Kesälahden kunnasta 26.3.2007. Kesälahden kunta. Arkistoitu 26.10.2007. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.
- ↑ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kitee-ja-kesalahti-hyvaksyivat-kuntaliitoksen/art-1288464982788.html?pos=1288423908673[vanhentunut linkki]
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2019 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 19.9.2021. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 131. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Otsikko. Karjalainen, 16.6.2011, s. 21. pohjois-karjalan Kirjapaino.
- ↑ Kesälahti.net kesalahti.net. Viitattu 16.6.2011. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesälahti Wikimedia Commonsissa
