Kerrostuma on maan sisässä olevaa maa-ainesta, joka on suunnilleen samanlajista ja levittäytyneenä levymäisesti laajelle alueelle. Kerrostumat muuttuvat kiveksi maan sisällä paineessa tai kuumuudessa. Kerrostumat näyttävät sivusta katsottuna raidoilta, jotka erottuvat toisitaan esimerkiksi värinsä, vaaleutensa tai rakeisuutensa takia. Kerrostumia tutkitaan muun muassa stratigrafiassa.

Kerrostumat voivat syntyä joko maalla tai vedessä. Maalla ne voivat syntyä esimerkiksi tuulen kuljettamasta maa-aineksesta tai biologisessa systeemissä kerrostuvasta eloperäisestä aineesta, kuten soiden turve. Vedessä, yleensä meressä, syntyneet kerrostumat ovat syntyneet sedimentaation tuloksena veteen päätyneestä maa-aineksesta tai vedessä eläneiden eliöiden jäänteistä, kuten esimerkiksi piilevien kuorista. Muun muassa luoliin kulkeutuneesta aineksesta, kuten karikkeesta voi syntyä turvetta ja myös eläinten jäänteistä voi syntyä luolissa kerrostumia.[1]

Lähteet muokkaa

  1. Aimo Kejonen, Tuomo Kesäläinen, Sakari Kielosto,Seppo I. Lahti, Veli-Pekka Salonen: ”Eloperäiset luolakerrostumat”, Suomen luolat, s. 38. Salakirjat, 2015. ISBN 978-952-5774-80-1.

Katso myös muokkaa

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.