Keltapetoyökkönen

perhoslaji

Keltapetoyökkönen (Cosmia trapezina) on melko yleinen tarhayökkösiin kuuluva perhonen ja yksi harvoista pedoista perhoslajeissa.

Keltapetoyökkönen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Tarhayökköset Hadeninae
Suku: Cosmia
Laji: trapezina
Kaksiosainen nimi

Cosmia trapezina
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Keltapetoyökkönen Wikispeciesissä
  Keltapetoyökkönen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Keskikokoinen yökköslaji, jonka yleisväri vaihtelee vaalean kellertävästä voimakkaan ruskeaan. Siiven poikkiviivat ovat yleensä hyvin näkyvissä, ja niiden välinen alue on muuta siipeä tummempi. Keskivarjo on himmeä. Munuaistäplä saattaa olla ympäristöään vaaleampi, ja sen takareunassa on helposti erottuva, tumma täplä. Siiven ulkoreunassa on rivi tummia nuolitäpliä. Takasiivet ovat harmaat, joskus reunastaan vaaleankeltaiset. Levätessään perhonen pitää siipiään kattomaisesti ruumiin sivuilla. Siipiväli on 22–33 mm.[2][3]

Kulmayökkönen (Enargia paleacea) on väritykseltään samanlainen kuin keltapetoyökkönen, mutta se on hieman kookkaampi.

Levinneisyys ja lentoaika muokkaa

Suomessa petoyökköstä tavataan Etelä-Lappiin asti. Laji lentää heinäkuun lopulta syyskuulle.[4]

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Aikuiset perhoset elävät kukkien medellä. Ne lentävät sekä valolle, että sokeripitoisten syöttien luokse. Munat talvehtivat.

Ravintokasvi muokkaa

Toukka on polyfagi, jonka ravinnoksi kelpaavat monet lehtipuut. Kasviravinnon lisäksi toukka syö myös muita toukkia sekä omia lajikumppaneitaan.[5]

 
Toukka.

Lähteet muokkaa