Keltamesisieni
Keltamesisieni (Armillaria mellea, syn. Armillariella mellea) on okranvärinen tai kullanruskea, oliivinvärinen mesisienilaji. Sienen lakki on tummanruskeiden suomujen peitossa. Jalka on valkea ja siinä on valkokellertävä rengas. Heltat ovat valkoiset ja muuttuvat vanhemmiten punertaviksi. Maku on mieto, mutta vanhemmissa sienissä metallimainen. Lähisukulainen on pohjanmesisieni (Armillariella borealis). Sieni on syötävä, mutta voi aiheuttaa kiehauttamattomana pahoinvointia. Se kasvaa rykelminä lahoilla ja elävillä puilla sekä kannoilla, mutta ei Suomessa[2].[3] Laji on laajasti levinnyt Aasiaan, Afrikkaan, Amerikkaan ja Eurooppaan.
| Keltamesisieni | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Helttasienet Agaricales |
| Heimo: | Physalacriaceae |
| Suku: | Mesisienet Armillaria |
| Laji: | mellea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Tieteellinen nimi Armillaria mellea on aikoinaan tarkoittanut muitakin mesisieniä, myös Suomessa kasvavia.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 22.8.2008
- ↑ Pertti Salo, Tuomo Niemelä, Ulla Nummela-Salo, Esteri Ohenoja (toim.): Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus, s. 113,234. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2005.
- ↑ Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 31-32. suomeksi toim. Lasse Kosonen. WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3.
- ↑ Nils Suber: Sienimetsässä (alkup. ruots. "I svampskogen", s. 29. Suomentanut Toivo Rautavaara (toimittanut suomeksi). Porvoo/Helsinki: WSOY, 1952.