Kelluskeiholehti
Kelluskeiholehti (Sagittaria natans) on sarpiokasvien (Alismataceae) heimoon, keiholehtien (Sagittaria) sukuun kuuluva kasvilaji. Kelluskeiholehti on vesikasvi, kuten muutkin keiholehtilajit, ja kasvaa usein kokonaan veden alla. Kelluskeiholehti muistuttaa pystykeiholehteä (Sagittaria sagittifolia) ja lajit voivat myös risteytyä keskenään. Lajit ovat erotettavissa toisistaan lehtien ulkonäön, heteiden ponsien värin sekä hedelmien koon perusteella.[1]
| Kelluskeiholehti | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Alismatales |
| Heimo: | Sarpiokasvit Alismataceae |
| Suku: | Keiholehdet Sagittaria |
| Laji: | natans |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sagittaria natans |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kelluskeiholehden lehdet ovat pitkäruotisia ja lehtilavat kelluvat veden pinnalla. Lehtilavat ovat muodoltaan soikeita ja tyviltään pyöreitä tai herttamaisia. Joskus lehtilavan tyvellä voi olla lyhyet lehtiliuskat. Veden alla kasvavilla muodoilla lehdet ovat pitkänkapeita ja nauhamaisia. Kelluskeiholehden kukinto on terttumainen ja kukat ovat valkoisia. Heteiden ponnet ovat kirkkaankeltaisia. Kelluskeiholehti kukkii heinä–elokuussa. Hedelmät ovat noin 3–4 mm pitkä pähkylöitä.[1]
Kelluskeiholehteä tavataan Suomessa lähinnä Etelä-Lapissa, Kainuussa sekä etelämpänä Itä-Suomessa[2].
Kelluskeiholehti on yksi Suomen kansainvälisistä vastuulajeista.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Anna-Lena Anderberg: Den virtuella floran: Trubbpilblad (Sagittaria natans) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 29.4.2018.
- ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2016: Kelluskeiholehti (Sagittaria natans) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 29.4.2018.