Kelhon kartano sijaitsee Lempäälässä Mäyhäjärven eteläpäässä Valkeakoskentien varrella. Kartano on rakennettu 1600-luvulla.

Historiaa muokkaa

Kartanon ensimmäinen ja pitkäaikaisin omistajasuku oli Speitz. Kartanon päärakennuksessa asui vuokralla 1914–1915 runoilija Bertel Gripenberg. Kelho oli silloin naapurinsa Sotavallan kartanon omistuksessa.

Vuosina 1917-18 Kelhossa oli tilanhoitajana Niilo Tarvajärven isä ja pikku-Niilokin joutui pakenemaan sieltä vesikelkan kyydissä sisällissodan taistelujen lähestyessä. Kartanon navetan ja Kelhon kansakoulun välisellä pellolla käytiin ankara taistelu punaisten ja valkoisten joukkojen välillä 7. huhtikuuta 1918. Tässä taistelussa kaatui noin 40 valkoista ja muun muassa silloinen jääkäriluutnantti Ragnar Nordström menetti toisen kätensä. Taistelu alkoi aamuneljältä ja vasta seuraavana yönä pimeyden turvin valkoiset pääsivät pakenemaan saarroksesta Mäyhäjärven jään yli Sotavaltaan.

Kartanon kaikki rakennukset paloivat taisteluissa ja nykyiset pihapiirin rakennukset ovat suurimmaksi osaksi peräisin 1920-luvun alusta. Päärakennuksen on rakentanut 1920 rakennusmestari Heikki Tiitola klassiseen tyyliin, ja siinä on hollantilaistyyliset ylöspäin kaartuvat räystäät. Kelho on nykyisin Perttulan suvun omistuksessa.

Lähteet muokkaa