Keisarinpikarililja

putkilokasvilaji

Keisarinpikarililja eli keisarinkruunu (Fritillaria imperialis) on monivuotinen sipulikasvi, joka kukkii toukokuussa. Kasvin korkeus on 70–120 cm. Varsi on tiheälehtinen, mutta harvenee ylöspäin ja on vähän matkaa kukinnon alapuolelta täysin lehdetön. Varren latvassa on noin 8–20 ylälehden ruusuke, jonka alapuolella sijaitsevat 3–5 nuokkuvaa suurta pikarimaista kukkaa.[1] Kukan väri voi olla keltainen, punainen tai oranssi. Jokaisen kehälehden tyvessä on rauhanen, jossa on mesipisara. Kukan tyvessä on kehä mustia pilkkuja.

Keisarinpikarililja
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Liliales
Heimo: Liljakasvit Liliaceae
Suku: Pikarililjat Fritillaria
Laji: imperialis
Kaksiosainen nimi

Fritillaria imperialis
L.

Katso myös

  Keisarinpikarililja Wikispeciesissä
  Keisarinpikarililja Commonsissa

Kasvi on kasvaa luonnonvaraisena Turkin kaakkoisosissa, läntisessä Iranissa, Intian luoteisosassa ja Afganistanista, ja kasvaa siellä kivikkoisilla rinteillä, pensaikoissa ja pellonpientareilla kalkki- ja ravinnepitoisilla alueilla. Se tuotiin 1500-luvulla Konstantinopolista Wieniin, josta se levitettiin Hollantiin ja Englantiin. Suomessakin kasvia on viljelty jo hyvin pitkään.

Istutusaika on syyskuussa aurinkoiseen tai puolivarjoisaan paikkaan noin 20 cm syvyyteen ja 20–30 cm istutusvälein. Keisarinpikarililja vaatii lämpimän, hyvin ravinteisen ja kalkitun sekä syvämultaisen kasvualustan. Sen nuput ovat kylmänarkoja ja paleltuvat herkästi.[2]

Keisarinpikarililjan uskotaan karkottavan myyriä voimakkaantuoksuisen sipulinsa avulla, jonka takia sitä on käytetty kukka- tai kasvimaassa "myyrien karkottajana". Keisarinpikarililja on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.

Tarun mukaan keisarinpikarililja oli niin ylpeä kasvi, että se ei kumartanut Jeesuksen ristiinnaulitsemisen johdosta. Sen takia se on siitä asti vuodattanut alati kyyneleitä. Mesipisarat ovat antaneet sille myös nimityksen Marian kyynel.

Lähteet muokkaa

  1. Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran: Kejsarkrona (Fritillaria imperialis) Den virtuella floran. 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 15.6.2009. (ruotsiksi)
  2. Siirtolapuutarhat.net

Aiheesta muualla muokkaa