Kauttuan paperitehdas

paperitehdas Eurassa

Kauttuan paperitehdas on Eurassa sijaitseva paperitehdas. Sen omistaa japanilaiseen Nippon Paper Industriesiin kuuluva Jujo Thermal. Aiemmin koko tehdas oli Ahlströmin omistuksessa ja vuoteen 2015 saakka Ahlstrom Tampere Oy:llä oli Kauttuan paperitehtaalla yksi paperikone ja Jujo Thermal Oy:llä kaksi paperikonetta. Ahlstromin paperikone suljettiin juhannusviikolla 2015. Kauttuan paperitehtaan tuotantokapasiteetti on yhteensä noin 82 000 tonnia erikoispapereita. Tehtaalla työskentelee yhteensä noin 309 henkilöä. Työntekijöitä edustaa Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 r.y.

Kauttuan paperitehdas.

Tehtaan paperikoneet muokkaa

Pääraaka-aineena valmistettavissa papereissa on koivu- ja mäntysellu. Vuosina 1951–1953 tehtaassa valmistettiin myös wc-paperia.

Nykyiset muokkaa

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PK1 Voith 1907– (uusittu 2000) Tasoviira (Langsieb) 2 800 mm Combi-NipcoFlex-puristin 600 m/min 46 000 t/a, Tarra- ja märkäliimattavat etikettipaperit nestekaasukuivaus, on-line päällystysyksikkö ×2 (Jujo Thermal Oy) Kuivaussylinterin räjähdys kesäkuussa 2001
Paperikone PK2 A. Ahlström Oy, Karhulan Konepaja 1936– Tasoviira 2 800 mm (alkuper. 2 450 mm) ? ? 36 000 t/a, lämpöherkkien papereiden pohjapaperi (alkuper. MG-paperi) nestekaasukuivaus (Jujo Thermal Oy), alkuper. yankee-kuivaussylinterin valmistaja Karlstads Mekaniska Werkstad

Entiset muokkaa

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PK3 ? 1944–1995 Tasoviira 2 800 mm ? ? ? Kone poistettu. Sylinteri räjähti 1995[1]
Paperikone PK4 A. Ahlström Oy, Karhulan Konepaja 1939–2015 Tasoviira 1 800 mm (alkuper. 1 600) ? ? 10 000 t/a, Krepatut teollisuuspaperit ja kahvinsuodatinpaperit Suljettu. Höyrykuivaus (Ahlstrom Kauttua Oy), alkuper. yankee-sylinteri KMW:n valmistama. Koneen purkutyöt aloitettiin tammikuussa 2016.

Historia muokkaa

Paperinvalmistus Kauttualla alkoi vuonna 1907. Tiilisen tehdasrakennuksen suunnitteli porilainen arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordman.

Paperitehdas teki laajaa yhteistyötä Ahlströmin omistaman Euran Paperi -nimisen jalostustehtaan kanssa. Eräs jalostustehtaan tärkeimmistä tuotteista oli Neuvostoliittoon toimitettu vahattu karamellipaperi, jonka raakapaperi tehtiin Kauttuan paperitehtaalla. Karamellipaperin valmistus paperitehtaalla aloitettiin vuonna 1944 ja loppui, kun PK3 tuhoutui vuonna 1995. Taidepainopaperi Kaubelart oli Suomen ensimmäinen päällystetty kiiltävä paperi, josta tuli myöhemmin hyvän laadun standardi päällystetyille papereille. Lämpöherkän paperin tuottajana Kauttuan paperitehdas on ainoa tuotantolaitos Pohjoismaissa. Tehtaille on myös rautatieyhteys, mutta viennin päätyttyä Neuvostoliittoon rautatiekuljetukset on lopetettu ja osa rataa purettu.

Merkittäviä vuosilukuja muokkaa

  • 1907 Ensimmäinen paperikone
  • 1917 Sanomalehtipaperin tuotanto alkoi (myös pakkaus-, kirjoitus-, ja painopaperit)
  • 1933 Käärepaperin tuotanto alkoi
  • 1937 Paperinjalostus alkoi
  • 1965 Päällystetty taidepainopaperi (Kaubelart) Beloit-Italian valmistamalla päällystyskoneella (PÄK1)
  • 1972 Hiilivapaat kopiopaperit (A-COPY PÄK2 työleveys 1600 mm))
  • 1972 Prosessinohjaustietokone IBM 1800 'TIKO'
  • 1985 Tarrapaperi
  • 1990 Lämpöherkkä paperi. PÄK1 modifioitiin tuottamaan myös lämpöherkkää paperia
  • 1992 Jujo Thermal Oy perustettiin (omistajat Ahlstrom Oyj, Nippon Paper Industries, Mitsui & Co)
  • 1995 PK3 tuhoutui ja karamellipaperin tuotanto loppui. PK3 suljetaan.[1]
  • 2005 Paperikone PK1 ja tehdasrakennus siirtyi Jujo Thermal Oy:lle
  • 2006 Uusi päällystyskone rakennettiin PÄK1n paikalle (CM4)
  • 2007 Paperitehdas 100 vuotta, Jujo Thermal 15 vuotta
  • 2013 Ahlstrom myy Jujo Thermal Oy:n kokonaan japanilaiselle Nippon Paper Industries-yhtiölle
  • 2015 PK4 suljetaan

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Liikkanen, Ritva: Paperikoneen sylinteri räjähti Kauttuan tehtaalla Helsingin Sanomat. 10.12.1995. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 20.5.2021.