Katōmado (jap. 火灯窓, ”tulivaloikkuna”, myös 花頭窓 tai 華頭窓, ”kukkahuippuikkuna”) on japanilaisessa arkkitehtuurissa käytetty ylöspäin kapeneva tai kellon muotoinen ikkunatyyppi. Se omaksuttiin Japaniin alun perin Kiinasta yhdessä zenbuddhalaisuuden kanssa[1] osana zen-tyylistä arkkitehtuuria, mutta 1500-luvun lopulta lähtien sitä alettiin käyttää myös muita buddhalaisia lahkoja edustavissa temppeleissä, šintolaisissa pyhäköissä, linnoissa ja samuraiden asuintaloissa.[2] Ikkuna ei alun perin ollut sivuiltaan kaareutuva, mutta sen muoto muuttui ajan kuluessa: pystypuitteita levennettiin ja ne alkoivat kaareutua alaspäin.[2] Myös sanan ”katōmado” kirjoittamiseen käytetyt kanji-merkit ovat muuttuneet vuosisatojen aikana alkuperäisestä ”tulivaloikkunasta” ”kukkahuippuikkunaan”, sillä puu- ja paperirakentein tehdyn ikkunan nimen kirjoittamista tulen merkillä pidettiin huonona enteenä.[3]

Engaku-ji historiallisine katōmado-ikkunoineen.
Katōmado, jonka sivut kaareutuvat.

Vanhin olemassa oleva katōmado-ikkuna on Engaku-jin temppelin shariden-pyhäinjäännöshallissa (1558–1570) Kamakurassa. Sen uskotaan noudattelevan alkuperäistä Japaniin saapunutta tyyliä, ja sen pystypuitteet ovat suorat.[2] Toinen hyvin tunnettu esimerkki ovat Ishiyama-deran temppelin päähallin Genji-no-ma-huoneen (jap. 源氏の間) ikkunat Shigan prefektuurissa. Tästä syystä katōmadoa voidaan kutsua myös nimellä genjimado (jap. 源氏窓, ”Genji-ikkuna”).

Lähteet muokkaa

  1. Coaldrake, William Howard: Architecture and authority in Japan. New York: Routledge, 1996. ISBN 0-415-10601-X.
  2. a b c Katoumado Japanese Architecture and Art Net Users System. Viitattu 02.08.2010.
  3. Kyoto City Web / Preview Kyoto / Kato-mado Window Kioton kaupunki. Viitattu 02.08.2010.

Aiheesta muualla muokkaa