Wikipedia

Kasvainvirus

Kasvainvirus, onkovirus tai onkogeeninen virus on virus, joka voi aiheuttaa kasvainten muodostumista ja syöpää.[1]

Maailman terveysjärjestön vuoden 2002 arvion mukaan virustartunnat aiheuttivat 17,8 % kaikista syövistä ihmisillä.[1]

Syöpää aiheuttavia viruksia voidaan torjua ennalta rokottamalla niitä vastaan. Muun muassa seksin kautta tarttuvaa ihmisen papilloomavirusta (HPV) vastaan voidaan rokottaa HPV-rokotteella. HPV:n tyypit 16 ja 18 liittyvät syöpiin, 6 ja 11 sukupuolielinten syyliin. HPV aiheutti vuoden 2011 arvion mukaan vuosittain noin 530 000 kohdunkaulan syöpätapausta, joista noin 70 % johtui HPV:n tyypeistä 16 ja 18. Lisäksi HPV tiettävästi aiheuttaa 90 % anaalisyövistä ja 50 % peniksen, emättimen ja suunielun syövistä.[2] Maksasyöpää aiheuttavaa hepatiitti B:tä (HBV) vastaan voidaan rokottaa[3] mm. hepatiittien A ja B yhdistelmärokotteena (esim. kauppanimi Twinrix).[4] Hepatiitti C:tä (HCV) vastaan ei voida rokottaa, mutta sitä voidaan hoitaa viruslääkkein. Maailmanlaajuisesti kuolleisuus HBV:hen ja HCV:hen olivat 2013 määrällisesti lähes yhtä suuret myös muidenkin komplikaatioiden kuin maksasyövän osalta.[3]

Virus Aiheuttajana ihmisten kaikista syövistä[1] Virukseen liittyvät syöpätyypit ihmisillä
Ihmisen papilloomavirukset (HPV) 5,2 % HPV:n tyypit 16 ja 18 liittyvät kohdunkaulan, anuksen, peniksen,[5] emättimen ja suunielun syöpiin.[1]
Hepatiitti B (HBV) 4,9 % (yhteensä) Hepatokarsinooma (maksasyöpätyyppi).[6]
Hepatiitti C (HCV) Hepatokarsinooma.[6]
Epstein–Barrin virus (EBV) 1 % Burkittin lymfooma (imusolmukesyöpätyyppi), Hodgkinin lymfooma, elinsiirron jälkeinen lymfoproliferatiivinen tauti (PTLD) ja nenänielun karsinooma.[7]
Kaposin sarkoomaan liittyvä herpesvirus (HHV-8) 0,9 % Kaposin sarkooma (ihosyöpätyyppi), Castlemanin tauti ja primaarinen effuusiolymfooma.[8]
Ihmisen T-soluleukemiaviruksen tyyppi 1 (HTLV-1) 0,03 % Aikuisten T-soluleukemia/lymfooma (ATLL).[9]
Merkelinsolupolyoomavirus (MCV eli MCPyV) Merkelinsolukarsinooma (ihosyöpätyyppi).[10]
Ihmisen sytomegalovirus (CMV tai HHV-5) Mykoepidermoidinen karsinooma (mm. sylkirauhasen tai kyynelpussin syövän tyyppi).[11]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Donald Maxwell Parkin: The global health burden of infection-associated cancers in the year 2002. International Journal of Cancer, 15.6.2006, 118. vsk, nro 12, s. 3030–3044. PubMed:16404738. doi:10.1002/ijc.21731. ISSN 0020-7136. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ Natalie Kash, Michael A. Lee, Ramya Kollipara, Christopher Downing, Jacqueline Guidry, Stephen K. Tyring: Safety and Efficacy Data on Vaccines and Immunization to Human Papillomavirus. Journal of Clinical Medicine, 3.4.2015, 4. vsk, nro 4, s. 614–633. PubMed:26239350. doi:10.3390/jcm4040614. ISSN 2077-0383. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ a b Jeffrey D Stanaway, Abraham D Flaxman, Mohsen Naghavi, Christina Fitzmaurice, Theo Vos, Ibrahim Abubakar: The global burden of viral hepatitis from 1990 to 2013: findings from the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet, 10.9.2016, 388. vsk, nro 10049, s. 1081–1088. PubMed:27394647. doi:10.1016/S0140-6736(16)30579-7. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Centers for Disease Control and Prevention (CDC): FDA approval for a combined hepatitis A and B vaccine. Morbidity and mortality weekly report, 21.9.2001, 50. vsk, nro 37, s. 806–807. PubMed:11785573. ISSN 0149-2195. Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ Mark Schiffman, Philip E. Castle, Jose Jeronimo, Ana C. Rodriguez, Sholom Wacholder: Human papillomavirus and cervical cancer. Lancet, 8.9.2007, 370. vsk, nro 9590, s. 890–907. PubMed:17826171. doi:10.1016/S0140-6736(07)61416-0. ISSN 1474-547X. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ a b Jianming Hu, Laurie Ludgate: HIV-HBV and HIV-HCV coinfection and liver cancer development. Cancer Treatment and Research, 2007, nro 133, s. 241–252. PubMed:17672044. ISSN 0927-3042.
  7. ↑ E. Klein, L. L. Kis, G. Klein: Epstein-Barr virus infection in humans: from harmless to life endangering virus-lymphocyte interactions. Oncogene, 26.2.2007, 26. vsk, nro 9, s. 1297–1305. PubMed:17322915. doi:10.1038/sj.onc.1210240. ISSN 0950-9232. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Ryan J. Sullivan, Liron Pantanowitz, Corey Casper, Justin Stebbing, Bruce J. Dezube: Epidemiology, pathophysiology and treatment of Kaposi sarcoma-associated herpesvirus disease: Kaposi sarcoma, primary effusion lymphoma, and multicentric Castleman disease. Clinical infectious diseases, 1.11.2008, 47. vsk, nro 9, s. 1209–1215. PubMed:18808357. doi:10.1086/592298. ISSN 1058-4838. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Marcia Bellon, Christophe Nicot: Telomerase: a crucial player in HTLV-I-induced human T-cell leukemia. Cancer Genomics & Proteomics, tammikuu 2007, 4. vsk, nro 1, s. 21–25. PubMed:17726237. ISSN 1109-6535. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Huichen Feng, Masahiro Shuda, Yuan Chang, Patrick S. Moore: Clonal integration of a polyomavirus in human Merkel cell carcinoma. Science, 22.2.2008, 319. vsk, nro 5866, s. 1096–1100. PubMed:18202256. doi:10.1126/science.1152586. ISSN 1095-9203. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Michael Melnick, Parish P. Sedghizadeh, Carl M. Allen, Tina Jaskoll: Human cytomegalovirus and mucoepidermoid carcinoma of salivary glands: cell-specific localization of active viral and oncogenic signaling proteins is confirmatory of a causal relationship. Experimental and Molecular Pathology, helmikuu 2012, 92. vsk, nro 1, s. 118–125. PubMed:22101257. doi:10.1016/j.yexmp.2011.10.011. ISSN 1096-0945. Artikkelin verkkoversio.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kasvainvirus&oldid=18772488”