Karl Ragnar Albin Pettersson (28. toukokuuta 1864 Helsinki20. joulukuuta 1933) oli suomalainen koneenrakennusinsinööri. Merkittävän osan elämäntyöstään Pettersson teki Merenkulkuhallituksessa ja sen autonomian ajan edeltäjässä Luotsi- ja majakkalaitosten ylihallituksessa. Karl R. Petterssonin mukaan on nimetty muun muassa Kustavin Isokarin majakan länsipuolella oleva Petterssonin matala sekä Airistolla Seilin saaren luoteispuolella oleva sektoriloisto Insinööri Pettersson. Pettersson on suunnitellut nimeään kantavan loiston, kuten useita muitakin loistoja.[1][2]

Pettersson valmistui vuonna 1885 Polytekniska Institutet i Helsingforsista eli Helsingin Teknillisestä Oppilaitoksesta. Hän työskenteli opiskeluaikanaan muun muassa laivatelakalla Helsingissä ja muutamaan otteeseen Pietarissa. Valmistuttuaan hän toimi Pietarin Putilowin tehtaalla asentajana ja suunnittelijana vuoteen 1891. Sieltä hän siirtyi Pitkärannan kupari- ja tinatehtaaseen. Vuodesta 1894 Pettersson oli Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksessa insinöörinä. Vuodesta 1912 vuoteen 1917 hän oli Kauppa- ja teollisuusministeriön palveluksessa. Suomen itsenäistyttyä perustettiin Merenkulkuhallitus, johon Pettersson nimitettiin yli-insinööriksi vuonna 1918. Vielä samana vuonna hänet nimitettiin merenkulkuneuvokseksi tekniselle osastolle. Pettersson jäi eläkkeelle vuonna 1919.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Kallio, Matti: Insinööri Pettersson Turun Alueen Insinöörit ry. Viitattu 23.5.2012. [vanhentunut linkki]
  2. Nyman, Harri & Ikkala, Marja-Leena (toim.): Meriväylien rakennusperintö, s. 47. Insinööri Pettersson. Museovirasto, 2009. ISBN 978-951-616-201-3. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 29.9.2013).