Karjalanpiirakka
Karjalanpiirakka on perinteinen karjalainen leivonnainen, jossa ohuen hapattamattoman ruiskuoren sisällä on riisipuuroa, ohraryynipuuroa, perunasosetta tai kasviksia. Se on alkujaan pohjois- ja rajakarjalainen herkku, muilla karjalaisalueilla piirakat tehtiin nostatetustalähde? taikinasta.[1] Karjalanpiirakka on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi vuonna 2002[2][3]. Suojaus koskee ainoastaan nimeä ”karjalanpiirakka”. Jos piirakka ei täytä yllä mainittuja vaatimuksia, voidaan käyttää esimerkiksi nimeä ”riisipiirakka".[4][5]
Karjalankielisiä sanoja karjalanpiirakalle ovat muun muassa piiroa, kalitta ja šipainiekku.lähde?
Historia muokkaa
Täytettyjä piirakka-tyyppisiä leivonnaisia tunnetaan Suomesta Kiinaan ulottuvalta alueelta. Karjalaisten piirakoiden avointa ja soikeaa mallia alettiin kutsua karjalanpiirakaksi erotukseksi muualla tehdyistä piirakoista. Nykyisenlaista karjalanpiirakkaa on leivottu 1600–1700-luvulta alkaen nykyisen Itä-Suomen alueella, josta se on levinnyt muun muassa siirtokarjalaisten mukana ympäri Suomea ja muuallekin. Ensimmäiset kirjalliset tiedot karjalanpiirakasta ovat vuodelta 1686.[1]
Ensimmäiset merkit ohran viljelystä Suomessa ovat vuodelta 4200 eaa.[6] Perunan kasvatus aloitettiin Suomessa 1720-luvun loppuvuosina.[7] Riisiä on tuotu Suomeen jo 1600-luvulla. Silloin siihen oli varaa vain rikkailla säätyläisillä. Vielä 1800-luvulla riisipuuro oli harvinaista juhlaruokaa. 1800-luvun aikana riisiä saatiin jo maaseutukauppoihin ja siten vähitellen myös tavallisten kansalaisten ulottuville.[8]
Aito perinteinen tuote muokkaa
Karjalanpiirakalle haettiin Euroopan unionin nimisuojaa merkinnällä aito perinteinen tuote (APT) vuonna 2002. Rekisteröintihakemuksessa on määritelty, miten tuote valmistetaan ja mitkä ovat sille asetetut vähimmäisvaatimukset.[1] Päätös julkaistiin helmikuussa 2003[9].
Erityinen tuotanto tai valmistustapa muokkaa
Kuoritaikinaan laitetaan vettä, suolaa ja ruis- tai vehnäjauhoja. Täyte on yleensä ohra- tai riisisuurimoista keitettyä puuroa tai perunasosetta. Näiden sijaan voidaan käyttää myös keitettyjä, survottuja kasviksia (esim. lanttua, porkkanaa, naurista tai haudutettua kaalia tai sieniä). Kuoritaikina kaulitaan mahdollisimman ohuiksi, lähes läpikuultaviksi, pyöreiksi piirakankuoriksi. Kuoren ohuus takaa karjalanpiirakan rapeuden. Kuoren reunat käännetään täytteen päälle ja rypytetään. Piirakat paistetaan uunissa korkeassa, noin 250–300 °C:n lämmössä 15–20 minuuttia. Piirakat voidellaan voisulalla tai voi-maitoseoksella heti paistamisen jälkeen. Nopea paisto ja korkea lämpötila ovat oleellisia tuotteen mehevyyden säilyttämiseksi.[1] Riisipuurossa saa vuonna 2019 korjatun asetuksen[10] mukaan käyttää tavallisen maidon tilalla myös laktoositonta maitojuomaa.[11]
Erityisluonteen täyttymisen edellyttämät vähimmäisvaatimukset muokkaa
Valmistusvaiheessa varmistetaan tuotantolaitoksessa, että kuoritaikina kaulitaan mahdollisimman ohuiksi pyöreiksi tai soikeiksi halkaisijaltaan noin 10–24 cm:n suuruisiksi piirakankuoriksi, täyte levitetään sen päälle 1–2 cm:n etäisyydelle reunoista ja reunat käännetään rypyttäen täytteen päälle niin, että piirakka jää keskeltä avoimeksi, sillä nämä ovat perinteisen valmistusmenetelmän kannalta määrääviä tekijöitä. Valmistusvaiheessa varmistetaan tuotantolaitoksessa, että piirakat paistetaan 250–300 °C:n lämmössä 15–20 minuutin ajan, sillä korkea lämpötila ja nopea paistoaika aikaansaavat rapean kuoren ja vaikuttavat siten karjalanpiirakan makuun.[1]
Karjalanpiirakkaan liittyvää muokkaa
Karjalanpiirakan perinteinen lisuke on munavoi. Savonlinnan Kauppatorilla niiden päälle laitetaan pieniä suolamuikkuja.
Karjalanpiirakan leivontakilpailuja, SM-kisoja ja maakuntakisoja, pidetään vuosittain, yleensä eri kesätapahtumien, muun muassa Rääkkylän Kihauksen yhteydessä. Joensuun torilla Martat leipovat ja paistavat yleisön nähden karjalanpiirakoita kesäisin joka arkipäivä Marttakahvion yhteydessä olevassa piirakkapajassa, jossa järjestetään viikoittain lasten piirakkakouluja.
Perinteisesti tunnetaan myös niin hirssi- kuin marjapuurollakin täytetyt piirakat. Marjatäytteisiä myydään nykyään kainuulaisten rönttösten nimellä. Karjalanpiirakka tunnetaan myös Venäjän pohjoisosissa, missä sen nimenä on kalitka (kukkaropiirakka kalitka<kalita). Keskiajalla sen tiedetään olleen suosittu koko Venäjällälähde?, nyt se tunnetaan vain pohjoisessa.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Erityisluonnetta koskevista todistuksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2082/92 8 artiklan 1 kohdassa toisessa alakohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen (2002/C 102/08) (EU:n virallinen lehti C102/2002, sivut 14–15) eur-lex.europa.eu. 27.4.2002. Viitattu 28.10.2018.
- ↑ Suomalaiset nimisuojatuotteet Ruokavirasto. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
- ↑ Euroopan yhteisöjen virallinen lehti eur-lex.europa.eu. 27.4.2002. Viitattu 5.3.2022.
- ↑ Testi - Riisipiirakat - 7/2015 - Kuluttaja.fi kuluttaja.fi. Viitattu 4.7.2019.
- ↑ Kivimäki, Petri: Laktoositon maito oli liikaa viranomaiselle – pienleipomon lopetettava vuosia jatkunut karjalanpiirakan myynti välittömästi Yle Uutiset. 21.1.2019. Viitattu 4.7.2019.
- ↑ Mokkonen, Teemu: Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten 28.1.2013. Helsingin yliopisto. Viitattu 8.6.2014.
- ↑ Peruna tulee tutuksi Helsingin yliopisto
- ↑ Sillanpää, M: ""Happamasta makeaan. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys.", Vantaa, 1999
- ↑ Euroopan unioni: Komission asetus (EY) N:o 317/2003 eur-lex.europa.eu. 19.2.2003. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Euroopan unionin virallinen lehti eur-lex.europa.eu. 27.12.2019. Viitattu 5.3.2022.
- ↑ Kivimäki, Petri: Vuosien karjalanpiirakkasota päättyi – EU hyväksyi, että aidon karjalanpiirakan saa nyt tehdä myös laktoosittomasta maidosta Yle Uutiset. 24.1.2020. Viitattu 24.1.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karjalanpiirakka Wikimedia Commonsissa
