Kari Nenonen
Kari Juhani Nenonen (24. huhtikuuta 1949 Helsinki – 19. marraskuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja kirjallisuuden suomentaja.
Paitsi kirjoja, Nenonen kirjoitti myös Jerry Cottonia ja sen kilpailijaa G-mies Kottosta sekä monenlaisia kevyitä sarjoja. Lisäksi hän kirjoitti salanimellä ja anonyymisti kertomuksia lehtiin. Hän suomensi nelisenkymmentä teosta.[1] 1980-luvulla Nenonen kirjoitti Hulkkonen-suomilänkkäreitä.
Nenonen aloitti uransa 1970-luvun puolivälissä, jolloin hän kirjoitti lyhyitä romanttisia kertomuksia Kolmiokirjalle eri salanimillä tai nimettä. Vuonna 1981 Kolmiokirja julkaisi Nenosen omalla nimellä pitkän romanttisen viihderomaanin Valtapeli. 1980-luvulla Nenonen alkoi kirjoittaa myös miehille tarkoitettuja sarjoja, kuten lännensarja Finnwestiä. Sarjoja julkaisi ennen muuta Viihdeviikarit-kustantamo, jonka taskukirjat ilmestyivät ilman tekijännimeä. 1980-luvun lopulla hän julkaisi muutaman teoksen omalla nimellään.[2]
Kari Nenosen omista teoksista romaanit Se ken tulee viimeiseksi on kuolema ja Ken kuolleita kutsuu sekä novellikokoelma Noitarovio edustavat kauhukirjallisuutta. Romaani Messias on tieteiskertomus, joka kertoo Jeesuksen kloonaamisesta Torinon käärinliinasta löydetyn DNA:n avulla.[2]
1980-luvun lopulla Nenonen yritti liittyä Suomen kirjailijaliittoon. Hän täytti liiton vaatimukset kahdesta julkaistusta teoksesta, mutta häntä ei hyväksytty jäseneksi, mikä synnytti julkista keskustelua.[2]
Teoksia muokkaa
- Se ken tulee viimeiseksi on kuolema. Hyvinkää: Viihdeviikarit, 1988. ISBN 951-611-183-1.
- Noitarovio. Helsinki: Jalava, 1989. ISBN 951-8954-17-8.
- Messias. Jalavan scifi-sarja nro 10. Helsinki: Jalava, 1989. ISBN 951-9201-73-4.
- Ken kuolleita kutsuu. Hyvinkää: Book Studio, 1991. ISBN 951-611-425-3.
Kirjallisuutta muokkaa
- Hurtta, Boris: Suuri tuntematon: Kari Nenosen tuotannosta ja suomennoksista. Kansinimeke: Isokirjailija! Lounais-Suomen kirjailijat, 1999.
Lähteet muokkaa
- ↑ Kirjailija Kari Nenonen. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 28.11.2006, s. C 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.2.2018. (Vain tilaajille)
- ↑ a b c Nummelin, Juri: ”Kari Nenonen”, Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Helsinki: BTJ, 2006. ISBN 951-692-617-7.
Aiheesta muualla muokkaa
- Toni Jerrman: Kari Nenonen – Kvanttivaahtoa ja enkelinpölyä. Tähtivaeltaja 19.1.2007 (Archive.org)
- Tapani Ronni: Noitarovio. Aikakone 1/1990.
- Tapani Ronni: Ken kuolleita kutsuu. Aikakone 3/1991.
- Johanna Sinisalo: Messias. Aikakone 1/1989.