Kansallinen palveluarkkitehtuuri
Kansallinen palveluarkkitehtuuri on ohjelma, jonka tavoitteena on luoda Suomeen yhteentoimiva digitaalisten palvelujen infrastruktuuri. Kansallisen palveluarkkitehtuurin (lyh. KaPA) avulla helpotetaan tiedon siirtoa organisaatioiden, kansalaisten, palvelujen ja tietojärjestelmien välillä.
Kansallinen palveluarkkitehtuuri on osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa, jolla mahdollistetaan julkisten palveluiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Ohjelman ohjauksesta vastaa valtiovarainministeriö ja hankkeiden käytännön toteutuksesta vastaa Väestörekisterikeskus.[1] Lisäksi Kuntaliitto auttaa kuntia sekä kuntayhtymiä sijoittamaan palveluarkkitehtuurin tuomat palvelut osaksi toimintaympäristöään sekä välittämään kuntasektorin tarpeet kansalliseen ratkaisuun.[2] Kansallisen palveluarkkitehtuurin perusrakenteet luodaan vuoteen 2017 mennessä.[1]
Kansallisen palveluarkkitehtuurin myötä uudistetaan Suomi.fi- ja Yrityssuomi.fi-verkkopalvelut. Ensimmäinen versio verkkopalvelun uudesta kehitysversiosta avautui osoitteessa beta.suomi.fi 15. joulukuuta 2015.
Keskeiset elementit muokkaa
Kansallisen palveluarkkitehtuurin keskeiset elementit ovat tiedon välityskerroksena toimiva kansallinen Suomi.fi-palveluväylä, kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tarvitsemat yhteiset Suomi.fi-palvelunäkymät, uusi kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu Suomi.fi-tunnistaminen (joka korvaa tällä hetkellä käytössä olevat Vetuma- sekä Tunnistus.fi-palvelut[3]) sekä Suomi.fi-asiointivaltuudet-ratkaisu organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan.[4]
Palveluarkkitehtuurin keskeisenä elementtinä toimii myös Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV), joka on kansallinen tietovaranto julkisen hallinnon palveluja ja toimipaikkoja kuvailevien tietojen (metatiedot) tallentamiseen, säilyttämiseen ja käyttöön rajapintojen kautta. Palvelutietovarannon tietomalli pohjautuu JHS 183 -suositukseen (Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa).[5]
Tavoitteet muokkaa
- Yksinkertaistaa ja helpottaa kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen asiointia viranomaisten kanssa ja tehdä siitä turvallisempaa
- Edistää julkisen hallinnon avoimuutta ja parantaa julkisen hallinnon palvelujen laatua
- Mahdollistaa sähköisten palvelujen kustannustehokkuus
- Parantaa tietojen yhteiskäyttöä ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta
- Edistää yritysten mahdollisuuksia hyödyntää julkisen hallinnon tietovarantoja ja palveluja
- Tukea kansantaloutta tehostamalla julkista hallintoa ja luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityiselle sektorille.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Valtiovarainministeriön tiedote: Sähköisiin palveluihin yhden näkymän kautta - kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutus vauhtiin Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 8.4.2015. Viitattu 19.8.2015. (suomeksi)
- ↑ Kuntaliitto kuntien kumppaniksi kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksessa Suomen Kuntaliitto. Viitattu 19.8.2015. (suomeksi)
- ↑ esuomi.fi - Arkkitehtuurin yleiskuvaus esuomi.fi. Viitattu 11.1.2016. (suomeksi)
- ↑ a b Kansallinen palveluarkkitehtuuri Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 14.8.2015. Viitattu 19.8.2015. (suomeksi)
- ↑ Palvelutietovaranto esuomi.fi. Viitattu 21.8.2015. (suomeksi)